Suomessa on tällä hetkellä vain neljä toimivaa ja yleisölle avointa museota, jotka ovat aikaisemmin toimineet käräjien pitopaikkana. Nekin ovat osa suurempia ulkoilmamuseoita. Lisäksi on hankkeilla, että Pedersören käräjätalosta tulisi museo. Siitä ja sen historiasta erillinen artikkeli Lakimiesuutiset 5/2014 sekä tässä nettilehdessä.
Näiden lisäksi Suomessa on lakimiesten kunniaksi tai toimesta perustettu kotimuseoita tai sitä vastaavia museoita.
Neljä käräjätalomuseota nyt museona
Vanhoja, yleisölle avoimia käräjätaloja on säilynyt muutama, mutta suurimman osan käyttötarkoitusta on muutettu. Neljä käräjätaloa on säilynyt lähes ennallaan. Kolme niistä on siirretty ulkoilmamuseoiden alueelle ja ne ovat yleisölle auki lähinnä kesäaikaan. Pedersören käräjätalo sijaitsee ainoana säilyneenä käräjätalona alkuperäisellä paikallaan. Sinnekin pääsevät ryhmät nykyisin käymään erillisen varauksen perusteella. Myöhemmin siitäkin on tarkoitus tulla yleisölle avoin museo.
Saamelaismuseo Siidaan on siirretty vanha käräjätupa nimeltä Mirhamin tupa. Sen rakennushistoriasta tiedetään hyvin vähän. Todennäköisesti se on vanha autiotupa, jota on käytetty myös käräjätupana sopivan sijaintinsa vuoksi.
Lisätietoja: Mirhamintuvan restaurointisuunnitelma 4.12.2 013 www.livady.fi/421/Mirhamintuvan_restaurointisuunnitelma.pdf
Sagalundin ulkoilmamuseossa Kemiössä on muun muassa Engelsbyn vanha käräjätalo, joka on toiminut nimismiehen virka-asuntona ja kestikievarina. Se on peräisin 1700-luvulta ja siirretty ulkomuseoon vuonna 1938.
Lisätietoja: www.sagalund.fi/pages/svenska/rundtur/tingshuset.php
Keikyän kotiseutumuseossa, Äetsässä on Ylistupa-niminen rakennus, joka toimi 1800-luvun alussa käräjätupana, postina ja kievarina.
Lisätietoja: www.keikyankotiseutumuseo.net/rakennukset/
Juristien kotimuseoita
Juristien kotimuseoita tai museon osastoja on yhteensä seitsemän juristin nimellä tai perustamana. Kahdella heistä on nimissään kaksi museota.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo. Helsingin Katajanokalla sijaitsevan jugendtalon ylimmässä kerroksessa on kahden juristin, Päivikki ja Sakari Sohlbergin koti. Lähes 50 vuotta kestäneen avioliiton aikana heille kertyi runsaasti kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoista esineistöä; osa on perintöä lapsuudenkodeista, osa lahjaksi saatua ja osa itse hankittua.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin toivomuksesta asunnosta tehtiin kotimuseo. Lähtökohtana on ollut säilyttää koti sellaisena kuin se heidän eläessään oli. Tämä koti on hyvä esimerkki 1900-luvun porvariskodista, ja se tarjoaa monia elämyksiä henkilö- ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille vierailijoille.
Lisätietoja: www.pss-saatio.fi/kotimuseo.htm
P.E. Svinhufvudin kotimuseo. Svinhufvudin monivuotinen koti- ja kuolinpaikka Kotkaniemi Luumäellä toimii presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseona.
Svinhufvud valittiin vuonna 1908 kihlakunnantuomariksi Lappeen tuomiokuntaan. Samalla hän osti edeltäjältään Kivijärven äärellä sijaitsevan Kotkaniemen tilan. Lars Sonckin suunnittelema päärakennus oli valmistunut vuonna 1898.
Lisätietoja: kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=5274&NakymaID=226
Ståhlbergin lapsuuden kotimuseo ja museoitu työhuone. Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo sijaitsee Haapajärvellä.
Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden tiloissa sijaitsee tuomioistuimen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin kirjaston ja työhuoneen kattava perinnehuone, joka on sopimuksen mukaan nähtävissä myös ulkopuolisille.
Lisätietoja: www.haapajarvi.fi/kulttuuri/museo sekä www.kho.fi/fi/index/korkeinhallinto-oikeus/kiertokaynti/k.j.stahlberginhuone.html
Urho Kekkosen museot Tamminiemi ja Lepikon torppa. Tamminiemen huvila on ollut kolmen presidentin, Risto Rytin (1940–1944), Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1944–1946) ja Urho Kekkosen (1956–1981) virka-asunto. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987. Peruskorjauksen jälkeen 2012 avattua museota esitellään autenttisessa, presidentti Kekkosen aikaisessa 1970-luvun asussa
Lepikon torppa Pielavedellä on presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti. Se avattiin museoksi presidentti Kekkosen syntymäpäivänä 3.9.1966.
Torpan entistäminen suoritettiin museoviraston johdolla, ja siinä pyrittiin tieteellisellä tarkkuudella saavuttamaan sama asu, joka torpalla oli ollut 1900-luvun alussa.
Torpan esineistö on koottu kuvaamaan 1900-luvun alun vastaavien asuntojen esineistöä. Osa torpan esineistä on alkuperäistä Kekkosen suvulle kuulunutta esineistöä.
Lisätietoja: www.nba.fi/fi/museot/urho_kekkosen_museo sekä www.lepikontorppa.fi/lepikon-torppa
Ryti-osasto Huittisten museossa. Presidentti Risto Rytillä on oma osasto Huittisten museossa, jossa myös järjestetään näyttelyjä hänen elämästään lähinnä valtiomiehenä. Ryti on syntynyt Loiman kylässä Huittisissa.
Lisätietoja: www.huittinen.fi/palvelut/kulttuuri_ja_vapaa-aika/huittisten_museo
Varatuomari Reino Ikävalkon ja hänen vaimonsa Eila Ikävalkon perustama kotimuseo viralliselta nimeltä Lotta- ja veteraanimuseo. Museo sijaitsee Imatralla ja on on avattu yleisölle vuonna 2000.
Museo on kodinomainen yksitoista huonetta käsittävä kulttuurihistoriallinen museo, jossa vaalitaan toisen maailmansodan ja veteraanien muistoa.
Lisätietoja: www.etelakarjalanmuseot.fi/lotta-ja-veteraanimuseo/
Teksti: Ritva Juntunen
