Käräjätuomari Kirsti Hakola: On tehtävä niin kuin oikein on

Kirsti Hakola

s. 1949
OTK 1972
VT 1974
OTL 1997
Helsingin raastuvanoikeus, apujäsen, rikosasiainnotaari 1973–1978
Espoon tuomiokunta, kanslianotaari 1974–1978
Lohjan käräjäoikeus, käräjätuomari 1978–
Perhe: puoliso VT, LLM Jukka Oinonen, 2 lasta
Julkaisuja: Hyvä lautamies (1999)
Harrastukset: Golf, löhöily, lukeminen, hyvät elokuvat.

Hakola on murheissaan rikollisuuden kovenemisesta. Huumerikokset ovat jo arkea pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin.

Myös internet-maailma on tuonut oikeuslaitokselle monenlaista päänvaivaa. Tätä haastattelua tehtäessä Hakolan työpöydällä on tuhti pino suureen lapsipornojuttuun liittyvää aineistoa.

Mutta käräjätuomarin työhön hän on yhä umpirakastunut. Virkatuomari saa olla – ja hänen on pakko olla – rehellinen.

Pykälöikäämme.

1 luku. Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Varhaisina kouluvuosinani haaveilin käsityönopettajan urasta. Suurten valintojen lähestyessä menin ammatinvalintatesteihin. Testin mukaan sopisin hyvin juristiksi. Ehkä olin tarpeeksi kuiva tyyppi – jo silloin!
2 §. Opiskelu. Juridiikan opiskelu oli minulle pelkkää tuskaa. Halusin siitä eroon mahdollisimman nopeasti. Valmistuin vajaassa kolmessa vuodessa. Erityisesti kammoksuin suullisia tenttejä. Niitä järjestettiin sellaisille opiskelijoille, jotka olivat kirjallisessa tentissä pärjänneet kiikun kaakun. Eräskin professori sanoi minulle: ”Ylioppilas Hakola, te ette osannut yhtään mitään.” Vastasin, että minulla sattui olemaan tenttipäivänä muuta miettimistä, koska sisareni oli saanut valkolakin. ”No, sillä perusteella minä päästän teidät läpi”, professori armahti. Osakuntaelämä oli toki vauhdikasta. Siellä tapasin tulevan ja nykyisen miehenikin.
3 §. Auskultointi. Auskultoin Espoossa. Rakastuin käytännön juridiikkaan heti, ensi silmäyksellä. Käräjillä ei tehdä mistään kauppaa. Tajusin, että tuomarin tehtävänä on jakaa oikeutta. Pelkät kliiniset tuomiot eivät vielä riitä.

2 luku. Lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Maakaari, ehdottomasti. Maakaari on looginen, hyvin kirjoitettu, helppo soveltaa, oikeudenmukainen ja kohtuullinen. Maakaaren sisällön ymmärtää pelkkää lakitekstiä lukemalla. Sen tulkitsemisessa ei tarvitse tukeutua salatieteisiin.
2 §. Kamala laki. Viimeaikaiset rikoslain uudistukset ovat hirveitä. Niistä ei ymmärrä mitään, jos lukee pelkkää lakitekstiä. Jäännösrangaistuksen täytäntöönpano, alkolukko, rikoksenuusijan ajokieltoseuraamus. Huh huh.

3 luku. Tuomarin työstä

1 §. Ihaninta. Tuomari saa ratkaista asiat niin kuin oikein on. Tämä työ on myös hyvin itsenäistä. Rehellisyys ja oikeus itsenäiseen oikeudenmukaisuusarviointiin ovat minulle arvoja sinänsä, itseisarvoja. Myös käräjätuomarin työn käytännöllisyys viehättää minua. Ei minusta ole teoreetikoksi. Tykkään tehdä päätöksiä ruohon juurella.
2 §. Inhottavinta. Tuomari on koko ajan tekemisissä pelkästään negatiivisten asioiden kanssa.Näissä hommissa ihminen muuttuu helposti hyvinkin kyyniseksi. Olen itsekin välillä järkyttävän kyyninen.Vaikka kuinka vannon itselleni aamulla, että tänään olen armelias, sovitteleva ja vain sopivasti sotaisa, niin jo viimeistään lounastauolla huomaan olevani taipuvainen vähintäänkin ironisointiin. Istun juuri isoa lapsipornojuttua. Kaiken muun ohella olen saanut selville, että jo 12–13-vuotiaille lapsille kaikki mahdolliset seksiasennot ovat perinpohjin tuttuja ja itsestäänselvyyksiä. Armotonta menoa.

4 luku. Lautamiehistä

1 §. Riemut. Etenkin perheoikeudellisissa jutuissa olen pitänyt aina lautamiehet mukana. Perhejutuissa voi väärällä ratkaisulla tuhota monen ihmisen elämän kertaheitolla. Niissä on kyse paljosta muustakin kuin juridiikasta. Nyt vuodenvaihteessa toteutuneen uudistuksen jälkeen lautamiesten rooli kutistuu entisestään. Se on sääli. Minä olisin pitänyt heidät edelleen mukana ainakin avioero- ja lapsenhuoltoriidoissa.
2 §. Riesat. En ole ikinä onnistunut saamaan suksiani ristiin lautamiesten kanssa. Yhteistyö ja avoin dialogi ovat pelanneet aina.

5 luku. Rikollisuudesta

1 §. Hyvät trendit. En nyt äkkipäätä keksi yhtään dramaattista positiivista trendiä. Etenkin huumeet ovat muuttaneet tämän maailman sellaiseksi, että näen tulevaisuuden hyvin synkäksi. Sovitteluajattelun hiljainen läpimurto on hyvä asia. Vie kuitenkin aikaa, ennen kuin esimerkiksi tuomioistuinsovittelu toimii lainsäätäjän toivomalla tavalla. Rikoksentekijän ja uhrin välinen sovinto on aina hieno asia. Silloin ihmisten päässä on tapahtunut jotakin laadullisesti uutta. Jos juttu ratkaistaan pelkällä
ylhäältä annetulla tuomiolla, katkeruus jää kalvamaan häviäjän mieltä.
2 §. Huonot trendit. Entisaikojen rehelliset rikolliset ovat kadonneet.Vielä 1970-luvulla istuttiin juttuja, joissa selviteltiin sitä, kuka heitti ensiksi piimää kenenkin silmille.

6 luku. Mediasta

1 §. Laatumedia. Laatumedian toimittajan tuntee siitä, että hän raportoi oikeudenkäynneistä varsin viileästi – mutta uteliaasti. Ammattitaitoisella oikeustoimittajalla on arvostelukykyä, suhteellisuudentajua. Perustermien ja pelisääntöjen on oltava hallinnassa. Hyvä media tekee ja teettää myös selvityksiä, oikeusvertailuja. Siinä media on usein virallisia tutkimuslaitoksia vikkelämpi. Annan etenkin suurimmille sanomalehdille tässä asiassa tunnustusta.
2 §. Roskamedia. Joskus huomaa, että pieniltä paikallislehdiltä puuttuu asiantuntemusta. Ne saattavat antaa jopa jo ennen oikeus-prosessia palstansa täysin vapaasti vain toisen kiistapuolen käytettäväksi. Puolueettomuus, saati objektiivisuus, unohtuu joiltakin medioilta liian usein. Ne lähtevät peliin tunteella mukaan, suorastaan osalliseksi tai ainakin yhden osallisen äänekkääksi avustajaksi. Itse en osta iltapäivälehtiä. Ne pysyvät hengissä vain, jos niitä ostetaan.

7 luku. Sattumuksista käräjäsalissa

1 §. Hupaisa tapaus. Kerran muuan harrikkakuski oli ajanut yhteen auton kanssa. Tuo harrikkamies oli insinööri. Hän esitteli oikeudenkäynnissä kaiken maailman kulmakertoimet, kiihtyvyydet, nopeudet ja painot. Tuolla kaikella mies yritti todistaa, että kolari oli hänen laskelmiensa mukaan yksinkertaisesti mahdoton. Kuitenkin edessämme oli läjä valokuvia täysin muussina olevasta moottoripyörästä, ruhjoutuneesta autosta ja verisistä ihmisistä.
2 §. Raivostuttava tapaus. Silloin tällöin – mutta onneksi harvoin – eteen tulee avustaja tai asiamies, joka joko tyhmyyttään, röyhkeyttään tai ahneuttaan aiheuttaa päämiehelleen suuria taloudellisia vahinkoja.
3 §. Järkyttävä tapaus. Tahaton liikenneonnettomuus, jossa oma omainen on kuollut. Joskus tuomarinkin sydäntä kouraisee. Vaikkapa silloin, kun isä on peruuttanut pihalla oman lapsensa päälle.

8 luku. Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Curry.
2 §. Herkkuruoka. Ukkokullan tekemä porsaan sisäfile mustapekkakuorrutuksella, kermakastikkeella ja valkosipuliperunoilla.
3 §. Paras juoma. Kympin punkku.
4 §. Kaunein kukka. Ruusu.
5 §. Väri ylitse muiden. Iloinen punainen.
6 §. Elämän tarkoitus. On elettävä oma elämänsä niin, että muut elävät mielellään sinun kanssasi.
7 §. Lempilausahdus. Det är bäst som sker. Niin on paras kuin käy.

 

 

Lasten kuuleminen palkitsevinta
Kirsti Hakola on yksi niistä harvoista suomalaisista käräjätuomareista,
jotka uskaltautuvat myös lasten kuulemiseen silloin, kun tilanne sitä
vaatii.
Hakola kävi taannoin opintomatkalla muissa Pohjoismaissa, joissa kaikissa lasten kuuleminen etenkin avioerotilanteissa on tuiki tavallista.
– Lasten kuuleminen on ollut tässä työssä vaikeinta mutta myös palkitsevinta.
– Olemme lautamiesten kanssa tavanneet lapsia mitä erilaisimmissa paikoissa, mutta emme koskaan käräjäsalissa.
Hakola jaksaa ihmetellä lasten vilpittömyyttä ja rehellisyyttä. Aikuisen on kuitenkin ensin lunastettava lapsen luottamus.
– Kerran olimme kuntosalilla. Välillä nostelimme puntteja, välillä rupattelimme.
– On ihanaa kuulla, kun lapset kiittelevät sitä, että kerrankin joku kuuntelee heitä aidosti.
– Usein on myös käynyt ilmi, että lapset eivät luota edes sosiaaliviranomaisiin. Niin se vain on. Lapsella on äärimmäisen tarkka sosiaalinen ja psykologinen silmä. Lasta ei saa aliarvioida.