Laukku läpivalaisulaitteen liukuhihnalle, kävely turvaportin läpi ja vartijan suorittama ruumiintarkastus. Keski-Suomen käräjäoikeuteen ei kävellä sisään noin vain.
Käräjäoikeuden rikososaston johtajan ja käräjätuomari Mikko Jaatisen, 54, mukaan tiukoilla turvatoimilla varmistetaan käräjäoikeuden istuntoihin osallistuvien ja talossa työskentelevien henkilöiden turvallisuus.
Tiukoilla turvatoimilla varmistetaan käräjäoikeuden istuntoihin osallistuvien ja talossa työskentelevien henkilöiden turvallisuus.
Vartijoilla riittää työsarkaa, sillä Jyväskylän keskustassa sijaitsevan oikeustalon 11 salissa pidetään kaikki maakunnan alioikeuden istunnot.
Käräjäoikeuksiin kohdistetut supistukset ovat olleet tällä vuosituhannella rajuja. Kun Jaatinen valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteiden kandidaatiksi ja palasi kotimaakuntaansa, Keski-Suomen alueella toimi vielä kahdeksan alioikeutta.
Varatuomarin arvonimeen tarvittavan tuomioistuinharjoittelun Jaatinen suoritti Äänekoskella 1993–1994.
– Keski-Suomen käräjäoikeuden toiminta jakautuu rikososastoon sekä riita- ja hakemusasioiden osastoon. Tuomareita on yhteensä 20. Lisäksi meillä työskentelee vuosittain kuusi käräjänotaaria, Jaatinen kertoo.
Käräjätuomarien valtuuksia on vuosien saatossa laajennettu, ja nykyään yli 90 prosenttia jutuista hoidetaan yhden tuomarin kokoonpanolla.
Jaatisen vetämän rikososaston 10 käräjätuomaria ja 14 käräjäsihteeriä hoitavat vuosittain yli 3 000 rikosjuttua. Käräjätuomarien valtuuksia on vuosien saatossa laajennettu, ja nykyään yli 90 prosenttia jutuista hoidetaan yhden tuomarin kokoonpanolla.
Valtaosa jutuista koskee rattijuopumuksia, varkauksia, huumausainerikoksia, pahoinpitelyjä, petoksia ja seksuaalirikoksia. Erityisesti nettipetosten ja seksuaalirikosten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa.
Tuomarit käyvät keskenään paljon kollegiaalisia keskusteluja.
Vaikka useimmat oikeusjutut ratkaistaan yhden tuomarin päätöksellä, tuomarin työ ei ole yksinäistä puuhaa. Tuomarit käyvät keskenään paljon kollegiaalisia keskusteluja. Läheisiin sidosryhmiin kuuluvat myös syyttäjät, asianajajat, poliisit ja oikeudenkäyntien asianosaiset.
– Tuomarin kaikista tärkein työkaveri on kuitenkin työpariksi nimetty käräjäsihteeri, joka vastaa oikeudenkäynteihin liittyvien käytännön rutiinien hoitamisesta istunnoissa ja niiden ulkopuolella, Jaatinen sanoo.

Käräjätuomari ja käräjäsihteeri muodostavat keskeisen työparin. Mikko Jaatinen tekee tiivistä yhteistyötä osastovastaavana ja käräjäsihteerinä toimivan Tiina Hynysen kanssa.
Tuomarin kolmivaiheinen työprosessi
Jaatinen jaottelee tuomarin työprosessin karkeasti kolmeen osaan. Ennen oikeuskäsittelyä tuomari tarkastaa, että syyttäjän jättämä haastehakemus on prosessilain mukainen. Tämän jälkeen tuomari antaa käräjäsihteerille ohjeet oikeudenkäynnin valmistelujen tekemiseen.
Tapausta koskevaan todistusaineistoon tuomari tutustuu vasta oikeudenkäynnissä.
– Tuomari saa hyödyntää päätöstä tehdessään vain sellaista todistusaineistoa, jota osapuolet esittävät oikeudenkäynnissä. Osapuolet voivat myös luottaa siihen, että tuomio ilman ennakkoasenteita perustetaan vain tällaiseen aineistoon. Tämä lisää osaltaan luottamusta tuomarin toimintaan, Jaatinen kertoo.
Tuomion julistamisen jälkeen käräjäoikeudella on 30 päivää aikaa työstää tuomio kirjalliseen muotoon. Kirjalliseen työhön käytettävissä oleva aika lyhenee kahteen viikkoon, jos jokin osapuolista ilmoittaa tyytymättömyytensä tuomioon. Tuomari kirjoittaa perustelut, ja käräjäsihteeri valmistelee tuomiota muutoin tietojärjestelmässä.
35–40 prosenttia käsiteltävistä rikoksista ei päädy lainkaan oikeussaliin suulliseen oikeuskäsittelyyn, vaan ne ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä.
35–40 prosenttia käsiteltävistä rikoksista ei päädy lainkaan oikeussaliin suulliseen oikeuskäsittelyyn, vaan ne ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä. Näin voidaan useissa rikostyypeissä toimia silloin, kun vastaaja tunnustaa rikoksen ja suostuu kirjalliseen menettelyyn.
Rikosasioiden lisäksi tuomarien työhön kuuluvat pakkokeinoja – muun muassa telekuuntelu ja vangitsemiset tutkinnan ajaksi – ja lähestymiskieltoja koskevat päätökset sekä sakkovalitusten käsittely.
Käräjätuomarilla ei ole varsinaista työaikaa
Käräjätuomarilla ei ole varsinaista työaikaa. Istuntopäivät pyritään kuitenkin suunnittelemaan syyttäjien juttukohtaisten aikatauluarvioiden perusteella niin, että ne päättyisivät noin kello 16.
– Istuntopäivään mahtuu yleensä useita juttuja. Yhden tapauksen käsittelyyn kuluva aika voi kuitenkin vaihdella 15 minuutista kymmeniin päiviin. Työpäivät voivat venyä helposti pitkiksi. Koska selkeää työaikaa ei ole, tuomarin pitää pystyä itse rajaamaan työpäiviään. Minä saan ajatukset pois työstä muun muassa liikkumalla, metsätöillä ja seuraamalla Saksan Bundesliigaa, Jaatinen paljastaa.
Yhden tapauksen käsittelyyn kuluva aika voi vaihdella 15 minuutista kymmeniin päiviin.
Jaatisen työhön kuuluu tuomarien tehtävien ohella rikososaston johtaminen ja kehittäminen. Hänelle on myönnetty 50 prosentin helpotus istunnoista ja muusta tuomarin toimenkuvaan kuuluvasta substanssityöstä. Lainkäyttötehtävä on kuitenkin priorisoitu muiden tehtävien edelle.
Jaatinen on toiminut tuomarina kuusi vuotta ja osastonjohtajana reilun vuoden. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli 19 vuotta syyttäjänä. Jaatisen mielestä aiemmista työtehtävistä saaduista kokemuksista on ollut paljon hyötyä tuomarin tehtävien hoidossa.
Mitkä sitten ovat tuomarin tärkeimpiä ominaisuuksia ja taitoja?
Tuomarin pitää pystyä luomaan hyvä kontakti kaikkiin asianosaisiin.
– Substanssin lisäksi hyvät vuorovaikutustaidot ovat ehdottoman tärkeät. Tuomarin pitää pystyä johtamaan oikeudenkäyntiä ja luomaan hyvä kontakti kaikkiin asianosaisiin. Viestinnän avulla tuomari voi luoda istuntoon rauhallisen ilmapiirin ja löytää käsiteltävään tapaukseen liittyvät kipupisteet, Jaatinen toteaa.