Määräaikaisuudet, perhevapaat ja kodin ulkopuoliset hoitovastuut pätkivät usein naisen työuraa. Koulutetut naiset ovat vahvasti mukana työelämässä. He tasapainottelevat monenlaisten elämäntilanteeseen tai työsuhteeseen liittyvien vaatimusten ja rajoitusten välillä. Puolet kaikista palkansaajista vuonna 2008 oli naisia. Ylemmistä toimihenkilöistä naisia oli 46 prosenttia.
Työuran aloittaminen on korkeasti koulutetulle naiselle usein mutkien takana, ja ura kokonaisuudessaan saattaa olla varsin katkonainen. Naisen työuraa pirstovat esimerkiksi työttömyys, vanhemmuuteen liittyvät katkokset, määräaikaiset palvelussuhteet, vuorottelu- tai opintovapaat, omaisten hoitaminen, työkyvyttömyys sekä osa-aikatyö tai osa-aikaeläke.
Nuoret naiset kunnostautuvat korkeakouluopinnoissa: 2000-luvun aikana naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on vuosittain ollut 60 prosentin tienoilla ja sen yli. Työelämään siirryttäessä asetelma keikahtaa toisen-laiseksi. Valmistuneiden nuorten naisten palkkataso on alempi kuin nuorten miesten ja heidän työuransa alkua leimaavat määräaikaiset palvelussuhteet. Määräaikaisuus puolestaan hidastaa palkkakehitystä entisestään.
Yleisimpänä syynä naisten pätkätöihin ovat erilaiset sijaisuudet, miehillä taas projektit.
Määräaikainen työ vaikuttaa työntekijän palkkakehityksen ja perheellisyyden lisäksi asemaan työyhteisössä. Yli puolet määräaikaista työtä tekevistä korkeasti koulutetuista naisista sanoo, että arvioi työsuhteensa jatkumisen edellyttävän erittäin hyviä työsuorituksia. Lisäksi yli neljäsosan mielestä heiltä vaaditaan enemmän joustamista kuin vakinaisilta työtovereiltaan. Työttömyyden uhka määräaikaisuuden jälkeen painaa monen mieltä: 77 prosenttia kertoo kaipaavansa turvallisuuden tunnetta työssään.
Lue lisää http://www.akava.fi
