Vuosikymmeniä sitten matikkaluokkalainen haaveili insinöörin urasta. Mieli kuitenkin muuttui: Katriina Jaakkola ei halunnut mennä opiskelemaan samaa alaa kuin kaikki muut luokkakaverit. Hän valitsi kauppaopiston ja jatkoi sieltä valtiotieteelliseen opiskelemaan viestintää. Pari vuotta valtsikassa riitti, ja tie vei oikeustieteelliseen.
− Olin loputtoman kiinnostunut kaikesta, enkä tiennyt, mitä halusin. Maailma oli ja on täynnä mielenkiintoisia asioita. Myöhemmin olen työn ohessa opiskellut myös henkilöstöpäällikön tutkintoa Markkinointi-instituutissa.
Kaikesta, mistä Jaakkola on vuosien varrella oppia ammentanut, on ollut hyötyä työuralla.
Yrityksen on tunnettava kohderyhmänsä
Jaakkola on aina tykännyt lukemisesta. Sattuma saneli, että kirja-alasta tuli työsarkaa.
− Aloitin juridiikan kirjojen kustannustoimittajana Talentum Mediassa. Tein juristien kanssa töitä ja sain yhdistettyä oppimaani: viestintää ja juridiikkaa. Etenin tehtävässä toimituspäälliköksi ja ammattikirjojen kustannuspäälliköksi.
Kustannusalan jälkeen Jaakkola siirtyi Kirjakauppaliiton toimitusjohtajaksi ja toimi sen ohessa kuluttajansuoja-asioiden asiantuntijana Kaupan liitossa.
Olin jo tehnyt henkisesti lähtöä ja olin valmis muutokselle.
Kun kutsu kävi ja Jaakkola pyydettiin silloisen BTJ Finlandin, nykyisen Kirjastopalvelu Oy:n, nokkanaiseksi, mietintään kului klassinen yön yliaika. Tuolloin hän oli ollut Kirjakauppaliiton toimitusjohtajana kahdeksan vuotta.
− Olin jo tehnyt henkisesti lähtöä ja olin valmis muutokselle. Mietitytti vain se, etteivät kirjastot olleet liiketoimintanäkökulmasta tuttuja.
Kirjastopalvelu Oy on perustettu 1960-luvun alussa, ja se on Suomen monipuolisin kirjastomateriaalien ja -palveluiden toimittaja. Lisäksi yritys välittää peruskoulujen oppimateriaaleja kunnille.
Kun Jaakkola aloitti pestissään puolitoista vuotta sitten, hän jalkautui kentälle ja tutustui ihmisiin. Samaa hän teki jo Kirjakauppaliitossa: kävi palvelemassa asiakkaita kassan takana kirjakaupassa.
− Olipa kyseessä mikä tahansa liiketoiminta, yrityksen on tunnettava kohderyhmänsä, asiakkaansa ja heidän arkensa. Hyvä myyjä tekee yhteistyötä ja tarjoaa ratkaisuja, joista on hyötyä.
Ihmisläheinen työ tuntuu Katriina Jaakkolasta omimmalta.
Ihmisten joukossa
Juristi ja toimitusjohtaja on hyvä yhdistelmä. Työnkuvaan kuuluvat muun muassa kirjasto- ja kouluasiakkaiden hankintasopimukset, liiketoiminta ja myynti sekä sisäinen hallinto. Kun Bookyn kirjastotoiminnot integroitiin Kirjastopalveluun, Jaakkola hoiti sisäiset prosessit kuntoon.
− Sopimus- ja työsuhdejuridiikan hallinnasta on hyötyä.
Toimitusjohtaja kehittää sekä prosesseja että ihmisiä. Esimiestyö sopii pirtaan: ihmisläheinen työ tuntuu omimmalta.
On hirveän mukavaa olla välillä oikea juristi!
Oikeudellisia kysymyksiä Jaakkola pääsee ratkomaan luottamustehtävässä vakuutuslautakunnassa, jossa ratkaistaan yritysten ja vakuutusyhtiöiden välisiä riita-asioita.
− On hirveän mukavaa olla välillä oikea juristi!
Vastuuta ja vuorovaikutusta
Työelämän ja koulutuksen asiantuntijat − Jaakkola muiden mukana − ovat pohtineet Opetushallituksen koordinoimassa Koulutuksen ennakointifoorumissa, millaista osaamista Suomessa tarvitaan 20 vuoden päästä.
− Tärkeitä ovat esiintymistaidot, kyky asioiden yhdistämiseen ja kokonaisuuksien hallinta sekä verkostoituminen. Yksilön vastuu itsestä, koulutuksesta ja urasta korostuu. Ammattitaitoa on vaalittava, sillä ihmisellä voi olla monta työuraa.
Juristeja ei tarvita rutiineihin, vaan muut tiedot ja taidot merkitsevät enemmän.
Jaakkola uskoo, että juristienkin työ muuttuu tulevaisuudessa. Muun muassa valmiita sopimusmalleja saadaan keinoälyn ansiosta.
− Juristeja ei tarvita rutiineihin, vaan muut tiedot ja taidot merkitsevät enemmän. Pelkät pykälät eivät riitä, jos juristi työskentelee esimerkiksi yritysten ja pk-sektorin kanssa. Tarvitaan pelisilmää ja joustavuutta sekä yrityselämän ja bisneksen tuntemusta.
Kielinyanssit haltuun
Jaakkola uskoo kirja-alan tulevaisuuteen, eikä lukeminenkaan ole kriisissä, vaikkakin polarisoituu.
− Lukutaitoa ja sen kehittymistä on vaalittava. Kansainvälistyvässä maailmassa äidinkieli on hallittava: se vaikuttaa ajatteluun ja uuden luomiseen. Suomalainen sivistys ei saa hävitä. Oman kielen osaaminen on tärkeää myös juridiikassa, jotta ymmärtää eri sanojen nyanssit.
Lukutaitoa ja sen kehittymistä on vaalittava.
Kirjastopalvelu hakee kasvua, ja uusia palveluita kehitetään koko ajan. Yksi esimerkki on elokuvapalvelu Viddla, kirjastojen Netflix, jonka kautta leffoja voi katsella kotisohvalla.
Mietintämyssy päässä ei sammaloidu, ja ihmisistä saa voimaa. Toimitusjohtaja sanoo olevansa innostunut sekä työstään, työntekijöistään että asiakkaistaan.
− Jos on tarpeen, haen oman tilani olla rauhassa ja kirja kädessä. Sekin antaa energiaa.
