Tuomioistuinharjoittelu
Oikeusministeriön tuomioistuinharjoittelun kehittämistyöryhmä jätti mietintönsä keväällä 2009. Auskultoinnin pitkäaikaisena ongelmana on ollut koulutuksellisten elementtien vähäisyys ja alhainen palkkataso, auskultantteja on joissain tapauksissa kohdeltu enemmän halpatyövoimana kuin tuomioistuintyöskentelyyn koulutettavina. Auskultoinnin sisältö ja luonne on myös vaihdellut voimakkaasti eri tuomioistuinten välillä, joidenkin pyrkiessä koulutukselliseen tuomioistuinharjoitteluun. Työryhmän esityksessä nämä ongelmat korjattaisiin ja auskultointi pääsisi lähemmäs tarkoitustaan.
Liitto osallistui aktiivisesti työryhmän työhön päätavoitteinaan auskultoinnin säilyttäminen kaikille lakimiehille tarkoitettuna yleisharjoitteluna, paikkamäärän vähentämisen lopettaminen ja palkkauksen korjaaminen. Työryhmä sisällyttikin mietintöönsä ehdotukset näistä asiakokonaisuuksista. Yleisharjoitteluna säilytettävässä auskultoinnissa korostuisi halpatyövoiman käyttämisen sijaan koulutus, joka kehittää oikeuslaitoksen ja koko lakimieskunnan osaamista. Paikkamäärän vahvistaminen 160 paikaksi ja harjoittelijoiden palkkauksen parantaminen mahdollistaisi osaavan henkilöstön saamisen suomalaisen oikeuselämän eri tehtäviin myös vastaisuudessa.
Työllisyys ja lakimiesrekrytointi
Työministeriön valtakunnallisten tilastojen mukaan lakimiesten työllisyystilanteessa tapahtui vuoden 2009 aikana lievää heikkenemistä edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna keskimääräinen työttömien lakimiesten määrä kuukausittain oli 296, mikä on seitsemän enemmän kuin vuonna 2008. Työttömien määrä on kuitenkin vuotta 2008 lukuun ottamatta pienin sitten vuoden 1991. Työttömyysaste pysytteli edellisvuoden 2,4 prosentissa.
Lakimiesrekrytoinnin työpaikkojen määrässä tapahtui lievää laskua. Toimeksiantoja oli kalenterivuoden aikana lähes 300, mikä oli neljänneksen vähemmän kuin 2008, mutta yhä 50 prosenttia enemmän kuin vielä vuonna 2004.
Määräaikaisuustutkimus
Lakimiesliitto laajensi vuoden aikana tutkimustoimintaansa selvittäen lakimiesten työskentelyä määräaikaisissa palvelussuhteissa sekä määräaikaisuuksien vaikutuksia lakimiesten kokemuksiin työelämästä ja elämästä. Tutkimus keskittyi viimeisen viiden vuoden aikana määräaikaisissa palvelussuhteissa toimineisiin lakimiehiin.
Määräaikaisuudet heikensivät varsin selvästi paitsi kokemusta omasta elämänhallinnasta, myös työmotivaatiota ja halua sitoutua työnantajaan ja joustaa työnantajan tarpeiden mukaan. Näyttääkin siltä, että lakimiesten määräaikaisuuksilla on haitallisia seurauksia paitsi lakimiehille itselleen, myös heidän työnantajilleen.
Lakimieskoulutus
Vuonna 2009 suoritettujen yliopistotutkintojen määrä romahti edellisestä vuodesta. Kun vuonna 2008 valmistui tutkinnonuudistuksen kannustamana 644 lakimiestä jäi määrä viime vuonna 337 lakimieheen. Pidemmällä aikavälillä vuosittain valmistuvien tutkintojen määrä on ollut noin 450 lakimiehessä.
Vuonna 2009 käsiteltiin myös tämän vuoden alussa voimaan tullutta uutta yliopistolakia. Lakimiesliitto ajoi lakiin kirjausta joka mahdollistaa oikeustieteelliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot vain oikeusnotaarin tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneille henkilöille. Liitolle asiassa on ollut keskeistä turvata OTM-tutkinnon asema korkeatasoisena yleistutkintona ja virkatutkintoja. Laki hyväksyttiin liiton kannattamassa muodossa.
Neuvottelu- ja sopimustoiminta
Julkisella sektorilla valmistauduttiin uudelle neuvottelukierrokselle sopimuskauden päättyessä 31.1.2010. Keskeisinä toimintoina olivat lisäksi yliopistouudistukseen valmistautuminen ja valtion aluehallinnon uudistamiseen eli niin sanottuun ALKU-hankkeeseen osallistuminen. Merkittävänä hankkeena oli myös valtioneuvoston palkkausjärjestelmäuudistus, joka kuitenkin päättyi tuloksettomana.
Yksityisellä sektorilla työehtosopimusneuvottelut käytiin liittokierroksena, koska Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti, ettei se suostu yhteiseen keskusjärjestöjen neuvottelupöytään. Lisäksi työnantajaliitot sitoutuivat EK:n julistamaan niin sanottuun palkka-ankkuriin eli eri toimialojen palkkaratkaisut haluttiin sitoa Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton 0,5 prosentin palkantarkistusratkaisuun.
Rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluja käytiin kaikkiaan 11 kuukautta, joiden aikana ylemmät toimihenkilöt julistivat ylityö- ja matkustuskiellon sekä olivat kolmen päivän määräajan lakossa neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi.
