Eri osakunnissa ja etenkin Ostrobotnialla on moninaisten ikäluokkien voimalla laulettu pohjalaisia rymylauluja. Tietenkin Isontalon Antti ja Rannanjärvi kuuluvat suosikkeihin, kuten myös Anssin Jukka, jonka häihin lähtiessä aisalla istui piru.
Nämä häjyt terrorisoivat osaa Pohjanmaasta, kun muualla rakennettiin Suomea 1860-luvulla. Varkaudet, tapot ja murhat kuuluivat elämänmuotoon. Esivalta ei tietenkään voinut meininkiä sietää.
Niinpä Kauhavan nimismieheksi nimitettiin Aadolf Hägglund, joka oli osallistunut Krimin sotaan. Hän oli isokokoinen ja luonteeltaan karski. Erityisesti hän piti kasakkaruoskasta voidellessaan hallintoalamaisia. Apulaisnimismieheksi tuli toinen Krimin sodan veteraani Otto Chorin. Hän oli varreltaan roteva ja viinaa nautittuaan herkkä tappelemaan. Häjyt saivat vallesmanneista kunnon vastustajat, olihan Isontalon Antti ainakin 185 senttiä pitkä eli aikanaan jättiläinen.
Häjyt halusivat olla paikkakunnan julkkiksia, joten rähinäpaikoiksi valittiin häät ja jopa hautajaiset. Pääsääntö oli, että puhuttiin. Maineesta tuli taattu, jos pääsi laulun aiheeksi. Häjyistä on tehty kirjoja sekä elokuvia. Historiallisesti asiaa on tutkinut Heikki Ylikangas, hänkin pohjalainen jos kuka.
Pienemmille häjyille kävi ojennukseksi raipparangaistus. Jotkut lähetettiin Siperiaan, josta eivät kaikki palanneet. Eräät kokivat luonnollisen kuoleman eli puukon. Isoista
häjyistä Rannanjärvi kuoli puukotukseen. Chorimin puukotti hänen renkinsä. Iso-Antti tuomittiin linnaan puukotuksesta. Hänen poikansa pääsi myöskin häkkiin samasta syystä. Ja niin edespäin.
Erityisen suosittua oli lyödä puukolla selkään, koska siitä ei useinkaan mennyt henki.
Olot Pohjanmaalla kuitenkin rauhoittuivat. Viimeisen iskun antoi Amerikka muuttoliikkeen ansiosta. Häjyistä ei siellä kuitenkaan tullut tunnettuja gangstereita, vaikka perinteisesti kapakoiden seinällä kerrottiin, että alkoholia ei tarjota intiaaneille eikä suomalaisille.
Perinne tietenkin velvoittaa. Pohjanmaalla syntyi jääkäriliike ja monia herännäisyyden lajeja. Jos Lappeenrannassa alat heittää baaritiskillä huulta, muut liittyvät mukaan. Sen sijaan Seinäjoella joudut vaikeuksiin.
Nykyajan pohjalaista nimismiestä on kenties edustanut kansanedustaja Raimo Vistbacka. Kerrotaan, että hänen asiakkaansa äänestivät hänet kerta toisensa jälkeen valtiopäiville saadakseen elää rauhassa.