Keksintösäätiön lakimies Krista Hytönen: PROPELLIPÄIDEN suojelusenkeli

Krista Johanna Hytönen, 36, tapaa työssään poikkeuksellisen mielenkiintoisia ihmisiä.

Hytönen on Keksintösäätiön lakimies. Hän on suomalaisten keksijöiden lempeä paimen ja suojelusenkeli.

Keksijöiden kaitsijalta vaaditaan tiukkaa immateriaalioikeuden hallintaa ja avarakatseista sielutieteellistä pelisilmää.

Pykälöikäämme.

1 luku. Omasta urasta

1 §. Lapsuuden unelma. Peruskouluiässä minulla oli vain kaksi vaihtoehtoa. Minusta piti tuleman joko arkkitehti tai lakimies. Lukioon mennessäni asia kirkastui lopullisesti. Halusin juristiksi. Sillä siisti ja sipuli.
2 §. Uran urkeneminen. Oikeustieteellisessä valitsin syventäviin opintoihini sopimusoikeuden. Sopimusjuridiikka ja yritysmaailma kiinnostivat minua.
Valmistumisen jälkeen jäin vielä miettimään, mikä sopimusoikeuden ala olisi sitten juuri se minun juttuni. Kokeilin aluksi kuljetusoikeutta, mutta se ei kolahtanut selkäytimeen asti.
Auskultointini aikana kuulin, että Lakimiesliiton koulutus järjestää digitaaliseen mediaoikeuteen ja immateriaalioikeuteen perehdyttävän koulutusohjelman. Siinä se oli. Sillä tiellä ollaan.
3 §. Juridiikan lumo. Tuttavani ihmettelevät usein sitä, kuinka oikein jaksan elää juristina. Tämä ammatti kuulemma on kamalan tylsä ja kuiva.
Minusta nämä hommat ovat hurjan inspiroivia ja antoisia. Mikähän niitä kavereitani vaivaa?
Istumalihaksia ja pitkäjänteisyyttähän tämä vaatii. Mutta se sopii minulle.

2 luku. Keksinnöistä

1 §. Määritelmästä vähäsen. Patentoitavissa olevan keksinnön laaja – ja aika vaikea – määritelmä löytyy patenttilaista.
Keksinnön tulee olla uusi, sen on erottava olennaisesti ennestään tunnetuista keksinnöistä ja sen on oltava jollakin tapaa teollisesti toteutettavissa. Sitä ei saa julkistaa missään päin maailmaa ennen patentointia.
Patentin saamiselle on valtava määrä reunaehtoja. Pelkkää ideaa ei voi suojata.
Täällä Keksintösäätiössä lähdetään siitä, että rahoitustamme ja tukeamme hakevan hankkeen tulee olla jollakin tavalla suojattavissa. Yleensä kyse on siis patentti- tai hyödyllisyysmallisuojasta.
2 §. Hauska keksintö. Toimintamme on luottamuksellista, ja siksi joudun varomaan sanojani.
Kaikenlaisista uusista vempaimista kuulee tämän tästä. Usein minulta kysytään niihin naisnäkökulmaa.
Säätiömme yhtenä liikelahjana ovat patentoidut Kitastick syömätikut. Niiden keksijät olivat kyllästyneet tuhertamaan perinteisillä välineillä ja loihtivat yhdistettävät tikut. Näin puikot ja suupalat eivät karkaile sormista.
3 §. Onneton keksintö. Uusi ruuti. Oivallus, joka on tehty jo jossakin muualla aikaisemmin.
Jos lähdemme rahoittamaan jotakin keksintöä, teetämme siitä heti aluksi Patentti- ja rekisterihallituksessa uutuustutkimuksen.
Uutuustutkimuksella varmistetaan se, että keksijä ei lähde valloittamaan maailmaa turhaan, jos sama asia on ehditty jo jossakin maapallon kolkassa patentoida tai lanseerata.
4 §. Työsuhdekeksintö. Kun yksityishenkilö hakee meiltä tukea, selvitämme aluksi, onko kyse mahdollisesti työsuhdekeksinnöstä. Rahoitamme vain yksityishenkilöitä ja pienyrityksiä.
Työsuhdekeksinnön määrittely on sekin hankalaa ja työlästä. On mietittävä ensin, kuinka läheltä työnantajan toiminta-alaa keksintö sivuaa, ja sitä, missä työtehtävissä keksintö on syntynyt. Onko oivaltamisprosessissa kenties käytetty työnantajalta saatuja tietoja?
Työnantaja voi sitten saada keksintöön esimerkiksi kaikki oikeudet tai vain käyttöoikeudet. Erilaisia variaatioita on paljon.
Työsuhdekeksinnöistä myös riidellään jonkin verran. Ne ovat räjähdysherkkää tavaraa.

3 luku. Keksijöistä

1 §. Keksijän arkkityyppi. Keksijät ovat aivan oma ihmislajinsa. Aku Ankasta tuttu Pelle Peloton ei ole mielikuvitusolento. Yhteistä keksijöille on ennakkoluuloton sovinnaisuuksien kyseenalaistaminen.
Osalla keksijöistä ei ole minkäänlaista teknillistä tai matemaattista koulutusta. Heillä on vain lamppu syttynyt, ja sen jälkeen he hakevat apua ideansa jatkojalostukseen meiltä.
Monella keksijöistä on kuitenkin tutkijatausta, tai he ovat saaneet idean keksintöönsä omassa työssään.
2 §. Keksijän sudenkuopat. Pahin virhe on se, että keksijä julkistaa oivalluksensa ennen patenttihakemusta. Tietämys immateriaalioikeuksien suojaamisesta on vielä yritysmaailmassakin vähäistä.
Jo julkistettu keksintö ei saa patenttia. Siinä on monet itkut itketty.
Keksijät eivät myöskään aina ole maailman parhaita kaupallistajia. Omassa pajassaan viihtyvää yksinäistä keksijää on joskus liian helppo jymäyttää.
Suosittelemme, että keksijä lähestyy mahdollisia yhteistyökumppaneitaan salassapitosopimuksen turvin. Etenkään suuryritysten kanssa se ei kuitenkaan aina onnistu.
3 §. Juristi keksijänä. (Naurua ennen vastausta.) Pakko myöntää, että juristi-keksijöitä ei täällä meillä ole juuri näkynyt.
Juristit ovat tavallisesti vain keksijöiden taustalla henkisenä tukena. Uusien keksintöjen pääajattelijoina he eivät ole loistaneet.

4 luku. Keksintösäätiön juristipalveluista

1 §. Säätiöjuristin homma. Työtehtäväni jakautuvat kahteen päälohkoon, säätiön sisäisiin lakiasioihin ja asiakaspalveluun.
Työni pääpaino on asiakaspalvelussa.
2 §. Liikeneuvottelut. Tarvittaessa menen asiakkaamme kanssa liikeneuvotteluihin. Yritän pitää huolta siitä, että myös keksijän edut otetaan huomioon asiallisella tavalla.
Suuryrityksen kanssa neuvoteltaessa asetelma on usein hankala. Pieni yksityisyrittäjä ei kansainväliselle konsernijätille kykene paljoakaan ehtoja sanelemaan.
Itse pyrin olemaan neuvotteluissa neutraali, sopimusoikeudellinen asiantuntija. Tavoitteena on aina win-win-sopimus.

5 luku. Juridiikasta

1 §. Ihana laki. Ei rakkaitaan voi laittaa järjestykseen.
Minulla on useitakin lempparilakeja, mutta suhteeni niihin on hyvin ammatillinen.
2 §. Kamala laki. Kilpailuoikeussäännöstöt. Ne ovat aivan järkyttäviä.
Mikä on kenenkin markkinaosuus? Ovatko yritykset kilpailevia vai ei-kilpailevia keskenään? Siinä menevät vellit ja puurot helposti sekaisin.

6 luku. Juristeista

1 §. Fiksu juristi. Sivistynyt juristi on tasapuolinen, reilu. Hän ei tallaa pieniä.
2 §. Tollo juristi. Kerran – kun olin vielä nykyistäkin nuorempi – vastapuolella oli neuvottelijana iäkäs juristi, joka ei hallinnut alaamme ollenkaan. Hän yritti ottaa tilanteen haltuun isällisellä ylimielisyydellä. Hänen hyökkäävyytensä potutti.
Tuo epäkelpo juristi sai kyllä sitten potkut päämieheltään, kun karvas totuus hänen taitamattomuudestaan ennen pitkää väistämättä paljastui.
Jouduin lopulta itse laatimaan käsillä olleen sopimuksen kummankin sopijapuolen puolesta.

7 luku. Ihmisestä

1 §. Elämisen tarkoitus. Elää onnellinen elämä. Kukin tavoittelee sitä tavallaan.
2 §. Ihailtava ihminen. Sopivasti itsevarma, mutta ei ylimielinen kanssakulkija.
Hän kykenee ottamaan toiset huomioon.
Ripaus huumorintajua. Liian tosikko ei saa olla.
3 §. Inhottava ihminen. Kieroileva, valehteleva otus.
Umpitosikko pilkunviilaaja.

8 luku. Minusta itsestäni

1 §. Ihmiskäsitykseni. Uskon, että se suuri hyvyys löytyy meistä kaikista – ainakin jos oikein kunnolla kuonan päältä karistaa.
2 §. Lempilausahdukseni. Elämä on hymyilemisen arvoinen asia.

9 luku. Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Niitä on kaksi: chili ja valkosipuli.
2 §. Rakkain ruoka. Kaikki grillattu ruoka.
3 §. Jaloin juoma. Kirkas kylmä vesi.
4 §. Kaunein kukka. Orkidea.
5 §. Villiksi tekevä väri. Vaatepuolella työssä bisnessmusta, vapaa-aikana blondimainen vaaleanpunainen (ei pinkki!).
6 §. Salainen pahe. Karkinsyönti. Minulla on aina salapussi pöytälaatikossa.