Romanikerjäläisten ilmestyminen Suomeen isojen kaupunkien katukuvaan vuonna 2007 on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan. Keskeisillä paikoilla kadunkulmissa kyhjöttävät romanialaiset ja bulgarialaiset kerjäläiset ovat näkyvä mutta toisaalta harmiton – ainakin tähän asti – ilmiö hyvinvointi-Suomessa.
Joillekin kerjääminen on samanlainen ongelma kuin herne prinsessalle H. C. Andersenin sadussa: prinsessa nukkui yönsä huonosti, koska tunsi herneen 20 patjan ja 20 höyhentyynyn läpi.
Kerjääminen ei ole nykylainsäädännön perusteella laitonta, mutta herne haluttiin poistaa. Sisäasiainministeriö asetti viime vuonna työryhmän, joka ehdotti ammattimaisen kerjäämisen ja luvattoman leiriytymisen kieltämistä järjestyslakiin tehtävillä muutoksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö jätti raporttiin eriävän mielipiteensä. Myös oikeusoppineet ja ihmisoikeusjärjestöt nousivat takajaloilleen.
Lakiehdotusta pidettiin yhtä etnistä ryhmää eli romaneja syrjivänä. Kerjäämisen kieltoa ajaneet perustelivat kantaansa sillä, että taustalla on järjestäytynyt rikollisuus. Lakiehdotusta vastustaneet puolestaan totesivat, että kiellolla halutaan lakaista köyhyys maton alle ja rajoittaa vapaata liikkumista EU:n sisällä. Ehdotus kaatui hallituksen iltakoulussa.
Tämän vuoden tammikuussa järjestyslain muutosehdotus painottui aggressiivisen kerjäämisen ja luvattoman leiriytymisen rajoittamiseen. Eduskunnassa käytiin kiivasta keskustelua, jossa hallituspuolueidenkin rivit rakoilivat. Erityisesti kokoomus ajoi kerjäämisen kieltämistä ihmisarvoa loukkaavana.
Lakiehdotus lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan piti antaa lausuntonsa. Se jää kuitenkin saamatta, sillä valiokunta ei ehdi käsitellä asiaa tämän eduskunnan aikana.
Todennäköistä kuitenkin on, että lakiesitys nousee uudelleen esiin kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Sasi: Ei ehdi käsittelyyn
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on perehtynyt valtioneuvoston esitykseen lähinnä julkisuudessa olleiden tietojen perusteella.
– Sisäasiainministeriön viime lokakuiseen esitykseen on tehty olennaisia muutoksia eli kerjäämistä sinänsä ei nyt haluttu kieltää. Tässä lakiesityksessä häiriökäyttäytyminen on kiellon peruste, Sasi toteaa.
Julkisuudessa on esitetty, että järjestyslain muutokset tulisivat voimaan jo tänä keväänä. Lähestyvien vaalien vuoksi eduskunta on viime metreillä eikä muutosesitys ehdi perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
– Julkinen keskustelu kerjäämisestä ja sen rajoittamisesta on ollut laajaa ja siksi mielestäni on perusteltua, että lakiesitys käsiteltäisiin myös perustuslakivaliokunnassa, Sasi arvioi.
Lainsäädännön näkökulmasta järjestyslakiin esitetyssä muutoksessa ei ole Sasin mielestä mitään sellaista, joka sotisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11. artiklaa vastaan.
– Yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi kerjäämistä voidaan rajoittaa. Kerjäämisen pitää esimerkiksi häiritä yleistä kulkemista tai loukata ihmisen yksityisyyttä ja poliisilla on jo nyt valtuudet toimia tällaisessa tapauksessa, Sasi selvittää ja lisää, että samat asiat koskevat myös leiriytymistä yleisellä paikalla.
– Pitää muistaa, että ei siitä niin pitkä aika ole, kun vaikkapa katusoittajan ammatinharjoittaminen oli kiellettyä. Viime aikoina nämä ihmisoikeudet ovat korostuneet myös julkisessa keskustelussa. Järjestyslakiin esitetyt muutokset on huolellisesti harkittu ottaen huomioon kansalaisten perusoikeudet. Perustuslakivaliokunta kuitenkin aikanaan asian tutkii, jos se sinne tulee, hän linjaa.
Kerjääminen on ollut näkyvää erityisesti Helsingissä, mutta Sasi kertoo, että ilmiö tunnetaan myös hänen kotikaupungissaan Tampereella sekä muissa isommissa kaupungeissa.
Kerjäläiskeskustelu on painottunut Bulgariasta ja Romaniasta tuleviin romanikerjäläisiin. On myös sanottu, että kerjäämiseen liittyy ammattimaista rikollisuutta, mutta sen toteen näyttäminen on hankalaa.
– Poliisilla on tällaista vihjetietoa, mutta järjestäytyneen rikollisuuden tutkiminen on äärimmäisen vaikeaa. Lisäksi kysymys on siitä, kuinka paljon tutkintaan halutaan käyttää resursseja, koska mahdolliset päätekijät ovat kuitenkin maamme rajojen ulkopuolella.
Professori Ojanen: Turha ja tarpeeton
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää kerjäämistä rajoittavaa tuoretta lakiesitystä turhana ja tarpeettomana. Hänen mielestään lakiesityksen kärki on edelleenkin suunnattu romanikerjäläisiin.
– Mikä järki on esittää tällaista lakia säädettäväksi, hän kysyy ja lisää, että sekä aggressiiviseen kerjäämiseen että leiriytymiseen voidaan puuttua jo voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.
– Tämä on joidenkin poliitikkojen yritys vastata määrättyjen piirien ärtymykseen. Nyt yritetään nostaa kynnystä, että romanit eivät tulisi Suomeen. Näiden Romaniasta ja Bulgariasta lähtevien ihmisten ongelmien syyt ovat toisenlaiset, mutta niihin ei haluta puuttua.
Ojanen ei usko, että uusikaan laki toisi muutosta romanikerjäläisten liikkumiseen. EU-kansalaisilla on oikeus kolmen kuukauden maassaoloon. Hänen mielestään aggressiivisen kerjäämisen kriminalisointi on ongelmallista ja nyt operoidaan epämääräisillä käsitteillä.
– Suomessa on perinteisesti ollut tupakan ja viinan pummaajia. Jos röökiä ei löydy, se muuttuu aggressiiviseksi. Toivottavasti myös tähän puututaan, Ojanen toteaa selvästikin kyllästyneenä koko kerjäämiskeskusteluun.
Lakiesitys sai tyrmäävän vastaanoton myös eduskunnassa. Osa kansanedustajista halusi kriminalisoida kerjäämisen ja osa piti lakiehdotusta turhana ja tarpeettomana.
– Ihmettelen, jos tämä ei mene perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Ja eduskunnalla on käsissään paljon tärkeämpiäkin lakipaketteja, jotka pitäisi saada eteenpäin. Luulen, että tämä esitys kuolee omaan sauhuunsa, Ojanen arvioi.
Amnestyn Mehtonen: Romaneihin kohdistuva laki
Suomen Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen toteaa yksiselitteisesti, että järjestyslakiin ajetulla muutoksella halutaan vaikuttaa rikosoikeudellisilla keinoilla etnisen vähemmistön asemaan.
– Koko lakiesitys on saanut alkunsa romaneista ja katukuvaa halutaan siistiä.
Mehtonen huomauttaa, että Suomi on suuren valiokunnan päätöksellä sitoutunut Euroopan unionissa puolustamaan romanien asemaa. Samoin on korostettu vapaan liikkumisen oikeutta. Nyt kansallisella lainsäädännöllä halutaan säätää ihmisiä ulkoistavia pykäliä.
– Voi kysyä, pyritäänkö järjestyslain muutoksilla puuttumaan vapaaseen liikkumiseen yleiseen järjestykseen vedoten?
Mehtosen mielestä Suomeen tulisi lakimuutoksen myötä muita EU-maita tiukempi lainsäädäntö. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Irlannissa kerjääminen oli kokonaan kiellettyä 1800-luvulta asti voimassa olleella lailla, jonka maan korkein oikeus kumosi.
Suomi on ollut Euroopan neuvostossa aktiivinen romanien asioita koskevissa keskusteluissa, ainakin tällainen mielikuva Mehtoselle on syntynyt eurooppalaisilta kollegoiltaan saamiensa tietojen perusteella.
– EU:n piirissä on kuitenkin kaksijakoisuutta suhtautumisessa romaneihin. Esimerkiksi metallien kerääminen on joissakin maissa haluttu saada luvalliseksi ja se on perinteisesti ollut romanien tapa hankkia elantonsa.
– On ollut myös havaittavissa trendiä, että kaikki maat eivät ole hyödyntäneet romanien hyväksi perustettujen rahastojen varoja, joilla olisi voitu kohentaa heidän elinolojaan, Mehtonen hämmästelee.
Mehtonen ei halua ryhtyä ennustamaan, nousevatko nyt tehdyt lakiehdotukset esille vaalien jälkeen. Hän korostaa kuitenkin, että lain-opillisten asiantuntijoidenkin mielestä nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuudet puuttua häiritsevään kerjäämiseen ja luvattomaan leiriytymiseen.
Hallituksen esitys järjestyslain muuttamisesta
Kerjääminen olisi kiellettyä yleisellä paikalla, jos siihen sisältyy suullisesti esitettyjä uhkauksia, kiinnitarttumista, henkilön tai kulkuneuvon liikkumisen estämistä taikka hyökkäävää tai muuta vastaavaa käyttäytymistä.
Kiellon rikkoja voitaisiin tuomita järjestysrikkomuksesta sakkoon.
Leiriytyminen esitetään kiellettäväksi taajamassa, jos se olisi yleistä järjestystä huomattavasti häiritsevää tai terveyttä vakavasti vaarantavaa. Poliisin kehotuksesta leiriytymiseen käytetyt välineet, kuten teltat, ajoneuvot tai asuntovaunut olisi viipymättä poistettava.
Kiellon rikkoja voitaisiin tuomita järjestysrikkomuksesta sakkoon. Poliisilla olisi oikeus huolehtia leiriytymisvälineiden poistamisesta, jos kehotusta ei noudateta.
Lain muutoksen tarkoituksena ei ole kieltää kerjäämistä tai avunpyytämistä.
Esityksessä ei ehdoteta viranomaisille tai järjestyksenvalvojille uusia toimivaltuuksia.
Norja
Kerjäämiskielto kumottiin 2006 irtolaislain kumoamisen yhteydessä. Oikeusministeriö pohtii yleisen kerjäämiskiellon palauttamista. Tavoitteena ei ole yksittäisten kerjäläisten rankaiseminen vaan toiminnan lopettaminen. Kerjäläisongelman pahentuessa viime vuosina ovat jotkut Norjan suurista kaupungeista ottaneet käyttöön vaihtelevia käytäntöjä. Bergen on asettanut kerjäläisille ilmoittautumisvelvollisuuden poliisille. Mikäli kerjäläisellä ei ole tarkastettaessa näyttää kerjuulupaa, voidaan hänet käännyttää maasta.
Irlanti
Irlannin parlamentti käsittelee parhaillaan lakiesitystä kerjäämisestä. Ehdotus kieltää aggressiivisen, uhkaavan, pelottelevan, väkivaltaisen ja häiritsevän kerjäämisen. Poliisi voisi siirtää henkilön, joka kerjää rahaa pankkiautomaattien, asuntojen tai myymälöiden sisäänkäyntien läheisyydessä
Iso-Britannia
Kerjääminen on kiellettyä julkisilla paikoilla. Laki on voimassa Englannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa. Skotlannissa laki on korvattu paikallisella säädöksellä. Käytännössä lakia sovelletaan joustavasti ja sen nojalla puututaan kerjäämiseen, joka on aggressiivista tai kytköksissä huumeidenkäyttöön. Kaupustelua varten tarvitsee luvan.
Belgia
Kerjäämisen kieltävä laki kumottiin kymmenisen vuotta sitten. Aggressiivinen käyttäytyminen on edelleen kiellettyä. Kaupankäynti julkisella paikalla vaatii viranomaisten myöntämän luvan, näin rajoitetaan kaupustelua.
Alankomaat
Kerjäämisen kielto Alankomaissa poistettiin rikoslaista vuonna 2000. Uhkaava käyttäytyminen on edelleen kiellettyä.
Luxemburg
Pääsäännön mukaan kerjääminen ei ole Luxemburgissa kiellettyä. Kerjääminen on kuitenkin rangaistava teko tiettyjen ehtojen täytyttyä, joita ovat esimerkiksi yksityisalueelle tunkeutuminen, harhauttaminen ja järjestyksen häirintä. Lisäksi kaupungeilla ja kunnilla on oikeus kieltää kerjääminen järjestyssääntöjen nojalla. Rangaistavaa on myös järjestäytynyt tai ryhmässä tapahtuva kerjääminen, mikäli kyse ei ole puolisoista, vanhemmista ja heidän nuorista lapsistaan, tai sokeasta tai invalidista ja heidän kuljettajastaan.
Espanja
Espanjassa kerjäämistä koskeva lainsäädäntö on säädelty erikseen jokaisella autonomisella alueella. Madridin kaupungin järjestyssäännöt kieltävät kerjäämisen kaikissa muodoissaan kaikkialla. Ensimmäisestä kerrasta annetaan varoitus. Myös lasten käyttäminen kerjäämiseen on kiellettyä. Kaupustelu on yleisesti ottaen Madridin kaupungissa sallittua luvanvaraisesti.
Ranska
Kerjäämistä ei ole kielletty lainsäädännöllä. Kerjääminen on kuitenkin kielletty junissa, juna-asemilla, rakennusten auloissa ja sisäpihoilla. Poliisi voi kieltää kerjäämisen myös määrätyksi ajaksi kaupungin järjestyssääntöjen perusteella.
Ruotsi
Kerjääminen ei ole laissa kielletty kun taas luvaton julkinen kaupustelu on kielletty. Kielto ei koske seisoalleen myytäviä painotuotteita. Järjestyslain mukaan kaupusteluun tarvitaan lupa. Ruotsista on poistettu maasta kerjääviä unionin kansalaisia ulkomaalaislain perusteella.
Viro
Järjestyslaki kieltää julkisessa paikassa tavaroiden myymisen tai "kerjäämisen muita häiritsevällä tavalla".
Latvia
Alaikäisen (alle 16-vuotiaan) kerjääminen on kiellettyä, jos aikuinen on osallisena alaikäisen kerjäämisessä. Riian kaupungin järjestyssääntö (astunut voimaan kesäkuussa 2007) kieltää häiritsevän kerjäämisen.
Tanska
Tanskassa sitä, joka vastoin poliisin antamaa varoitusta syyllistyy kerjäämiseen tai joka sallii talouteensa kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön kerjätä, rangaistaan maksimissaan kuuden kuukauden vankeustuomiolla. Lieventävien asianhaarojen vallitessa voidaan rangaistuksesta luopua. Tämän määräyksen mukaisesti annettu varoitus on voimassa viisi vuotta. Poliisi voi lisäksi järjestyslain mukaisesti kieltää ketä tahansa seisomasta tietyssä paikassa tai kulkemasta edestakaisin tiettyä lyhyttä reittiä, mikäli kyseinen oleskelu tai käyttäytyminen aiheuttaa häiriötä asukkaille tai ohikulkijoille tai mikäli on perusteltua epäillä, että kyseinen henkilö toiminnallaan syyllistyy rangaistavaan tekoon.
Romania
Kerjääminen on kiellettyä, jos henkilö on kykenevä työhön ja kerjäys on toistuvaa. Jos kerjääjällä on fyysinen tai henkinen vamma, lakia ei sovelleta. Jos kerjäämisen aloittamiseen liittyy huoltaja (kerjääjä alaikäinen) tai vastaava holhoaja ja jos kerjääjä on holhouksenalainen tai teko on tehty pakon alla, voi rangaistus olla yhdestä viiteen vuotta vankeutta henkilölle, jonka on todettu olevan toiminnan takana. Laki kieltää kaupustelun, huijauksen ja aggressiivisen kaupanteon.
Saksa
Kerjäämisestä ei ole säädetty liittovaltion tasolla. Liittovaltion järjestysrikkomuksia koskevan lain yleisen häiriön tuottamista koskevia määräyksiä voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottuun aggressiiviseen kerjäämiseen, johon voidaan periaatteessa puuttua järjestysrikkomuksena. Toimivalta asiassa on osavaltioilla ja kunnilla, ja säännökset vaihtelevat huomattavasti eri osavaltioiden ja kaupunkien välillä.
Tšekin tasavalta
Kerjäämistä ei ole kielletty lainsäädännössä, mutta monien kaupunkien järjestyssäännöissä kerjääminen on kielletty järjestyshäiriönä. Prahassa kielto koskee nimettyjä katuja, metroaluetta, rautatieasemia, julkisen liikenteen pysäkkejä sekä päiväkotien, koulujen ja suurlähetystöjen lähialueita sadan metrin säteellä. Jos kerjäläinen on ulkomaalainen, hänet voidaan käännyttää maasta.
Slovakia
Kerjääminen ei ole rikos tai hallinnollinen rike. Kaupunkien ja kuntien sekundaarioikeus voi kieltää kerjäämisen tietyillä alueilla kuten kaupunkien keskustoissa. Uhkaava käytös on rikos myös Slovakiassa, mutta kyseessä tulee olla kuolemalla, vakavalla ruumiinvammalla tai muulla vakavalla vammalla uhkaaminen.
Itävalta
Itävallassa ei ole säädetty kerjäämisen kieltämisestä tai rajoittamisesta liittovaltion laissa vaan ainoastaan osavaltiotasolla. Wienin osavaltion lainsäädäntöelin hyväksyi maaliskuussa 2010 turvallisuuslain muutoksen, jolla kerjäämiseen puututtiin entistä voimakkaammin. Lakimuutosesityksen taustalla oli tarve tehdä organisoidusta kerjäämisestä rangaistavaa. Lain soveltamisalaa haluttiin laajentaa ammattimaiseen kerjäämiseen. Wienissä kiellettiin alaikäisten määrääminen tai mukaan ottaminen kerjäämään heinäkuusta 2008 alkaen.
Lähde:
Kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän raportti
