Tuomarin pöytä on kuin lennonjohtajalla. Näin toteaa Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden laamanni Tuija Turpeinen, jonka äänestä kuultaa tyytyväinen ylpeys.
– Käsittelyn sähköistyminen on tehostanut tuomarin ajankäyttöä, lisännyt työn mielekkyyttä ja juttujen istuttavuutta. Kaikki ovat konkreettisesti samalla sivulla.
Käsittelyn sähköistyminen on tehostanut tuomarin ajankäyttöä, lisännyt työn mielekkyyttä ja juttujen istuttavuutta.
Turpeinen viittaa vuoden 2018 alkupuolella tapahtuneeseen muutokseen, joka sähköisti asiakirjat. Poissa ovat pöytien paksut paperipinot ja niiden tuskastuttava selaaminen. Samassa talossa toimivat poliisi ja syyttäjä ovat juonessa mukana.
– Olemme luopuneet aktiivisesti paperista, aineisto esitetään sähköisesti todisteista alkaen. Käytäntö on jäntevöittänyt ja selkeyttänyt juttujen käsittelyä.
Aineiston sähköistymisen lisäksi Joensuussa on oltu aktiivisia tarjoamaan video- ja Skype -yhteyden hyödyntämistä vastaajan kuulemisessa. Tämän vuoden alusta voimaan tullut lakimuutos on mahdollistanut käytännön.
– Pohdimme asian valmistelun yhteydessä, pitääkö henkilön tulla paikalle vai voiko kuulemisen tehdä kuva- ja ääniyhteyden välityksellä.
Kokemukset etäkuulemisesta ovat kannustavia.
Turpeisen mukaan kokemukset etäkuulemisesta ovat kannustavia. Kun yhteys järjestyy esimerkiksi lähellä henkilöä sijaitsevasta käräjäoikeudesta, tekniikka toimii moitteitta ja on aivan kuin henkilö olisi läsnä. Kun käytössä on Skype, laajakaistayhteyksien vaihteleva voimakkuus voi aiheuttaa häiriöitä.
– Enää ei toimi selityksenä, että ei ole rahaa tulla Joensuuhun. Näin ollen jutut saadaan käsiteltyä paremmin ilman turhia peruuntumisia.
Esimerkiksi oikeusaputoimistojen palvelupisteet ja asianajotoimistojen tilat olisivat Turpeisen mielestä hyviä mahdollisuuksia järjestää etäyhteys.
Helpotusta todistajien kuulemiseen
Turpeisen esittämät uudet tavat tehdä työtä liittyvät osaltaan vuoden 2019 alusta voimaan tulleeseen käräjäoikeusverkoston uudistukseen. Se tarkoitti käräjäoikeuksien vähenemistä 27:stä 20:een ja toimipaikkojen 57:stä 36:een.
Kehitysjohtajana oikeusministeriössä toimiva hallitusneuvos Kari Kiesiläinen näkee Turpeisen kuvaavan kehityssuunnan loogisena.
– Tuomioistuinten toimintaympäristö ja työskentelytavat ovat nopeassa muutoksessa, ja samaan aikaan lainkäytön laatuvaatimukset kasvavat. Olemme vastanneet tähän haasteeseen ja valtiontalouden tiukkoihin reunaehtoihin rakenteellisilla muutoksilla.
Sekä kaupungistuminen että väestöennusteet ovat puoltaneet tuomioistuinpalvelujen keskittämistä aiempaa harvemmille paikkakunnille.
Kiesiläisen mukaan sekä kaupungistuminen että väestöennusteet ovat puoltaneet tuomioistuinpalvelujen keskittämistä aiempaa harvemmille paikkakunnille.
Nyt on tarkoitus keskittyä teknologian täysimittaiseen hyödyntämiseen. Uusille työskentelytavoille löytyy tätä kautta aivan uusia tarpeita ja mahdollisuuksia.
– Todistajien kuuleminen kuvan ja äänen kautta on seuraava iso ponnistus. Ruotsista saatujen kokemusten mukaan tarve kuulla todistajia on vähentynyt ratkaisevasti. Kehityssuunta on ehdottomasti kannatettava.
Suomessa hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi keskittää oikeudenkäynneissä näytön vastaanottaminen käräjäoikeuksiin niin, että todistelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten. Tämä tulee osaltaan vähentämään henkilökohtaisen asioinnin tarvetta muutoksenhakutuomioistuimissa.
Valtakunnallisen tuomiopiirin malli?
Kiesiläinen korostaa, että käynti tuomioistuimessa on suurelle osalle kansalaisia harvinaisuus, ehkä kerran elämässä vastaan tuleva kokemus. Kaikilla ei ymmärrettävästi ole halua tulla paikan päälle oikeuteen, joten joustaville, eri tilanteisiin soveltuville toimintatavoille on käyttöä.
Tuomioistuin on palvelu, ei paikka.
– Pitää muistaa, että iso istuntosali ei ole se juttu. Tuomioistuin on palvelu, ei paikka. Fyysisellä kontaktilla on silti edelleen merkityksensä, ja toivon, että se säilyy jollakin tavalla.
Nykyinen maakuntapohjaista mallia myötäilevä palveluverkkoratkaisu on Kiesiläisen mielestä kohdallaan. Hän odottaa kuitenkin suurella mielenkiinnolla Norjan tuomioistuinkomitean näinä aikoina julkistettavaa mietintöä.
– Luvassa on moderni ja arvopohjainen näkemys siitä, millainen tulevaisuuden tuomistuin on. Voisiko meillä Suomessa olla vain yksi valtakunnallinen tuomiopiiri muissakin kuin erityistuomioistuimissa.
Voisiko meillä Suomessa olla vain yksi valtakunnallinen tuomiopiiri muissakin kuin erityistuomioistuimissa.
Kiesiläinen hakee vertailukohtia verottajasta, ulosotosta, Kelasta ja maahanmuuttovirastosta, jotka toimivat jo valtakunnallisesti. Oikeudenhoidon puolelta tähän suuntaan ovat menneet esimerkiksi summaariset velkomusasiat, joita käsitellään vain yhdeksässä käräjäoikeudessa.
Juuret palvelujen keskittämiseen Saksasta
Valtion toimien keskittymiskehitys sai tuulta purjeisiinsa 1990-luvulla syvän laman ja tulevan EU-jäsenyyden vauhdittamana. Edeltäviä vuosikymmeniä taas oli hallinnut pyrkimys rakentaa ehyttä kansakuntaa julkisia toimintoja alueellisesti hajauttaen.
Aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta kuvaa sosialidemokraattien ja silloisen maalaisliiton 1960-luvun alussa sorvaamaa mallia erittäin valtiokeskeiseksi.
– Valtiosta pyrittiin tekemään ihmisten koti. Alueellinen hajauttaminen ja sosiaalinen tulontasaus alettiin hyväksyä investointeina, joiden kautta edesautettiin talouskasvua ja luotiin yhtenäisvaltiota.
Moision mukaan jokaista aikaa luonnehtii omanlaisensa poliittisen järkeilyn tapa. Niin myös nykyistä palvelujen keskittymiseen ja tehostamiseen tähtäävää toimintamallia, jonka juuret löytyvät Saksasta.
Keskeinen julkisten palvelujen keskittämisen ajattelutapa on ordoliberalismi.
– Keskeinen julkisten palvelujen keskittämisen ajattelutapa on ordoliberalismi, jonka opin mukaan julkisen vallan toimia tulee karsia ja tehostaa. Vyönkiristys, säästöt ja verkostot ovat oleellinen osa ordoliberaalia politiikkaa. Valtion tulee edesauttaa kilpailukykyä, mutta pysytellä pois sieltä, missä on vaara harrastaa julkista tuhlausta.
Talouskuri ja kaupungistuminen moottoreina
Saksassa ordoliberalismilla on pitkät ja vahvat perinteet. Ne juontavat eritoten toisen maailmansodan päättymisen jälkeiseen aikaan. Nykyäänkin kova talouskuri on liitetty Saksaan.
Suomessa edellinen, Juha Sipilän johtama hallitus nosti tämänkaltaiset opit näkyvästi esille.
Lisäksi palvelujen keskittäminen saa käyntivoiman voimakkaasta kaupungistumisesta. Se taas perustuu kasvuhakuiseen kapitalistiseen talousjärjestelmäämme.
Palvelujen keskittäminen saa käyntivoiman voimakkaasta kaupungistumisesta.
– Kasvuhakuisuus on maailmanlaajuisesti kapitalismin elinehto. Kaupungistumisesta on muodostunut prosessi, johon kapitalismi nyt voimakkaasti nojaa. Erityisesti niin kutsutun tietointensiivisen talouden prosessit näyttävät keskittyvän voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille.
Suomessa vuoden 2002 pikku- ja 2008 isompi lama lisäsivät keskittämiskeskustelussa vettä myllyyn. Hajautettu alue- ja palvelurakenne kohtasi entistä voimakkaampaa kritiikkiä ja muodostui paikoin tuhlauksen vertauskuvaksi.
1990-luvun alun jälkeen Suomeen on kehittynyt noin 30 kaupunkiseudun verkko. Tulevaisuuden suuri kysymys on, miten tämän verkoston pienille ja keskisuurille keskuksille tulee käymään.
1990-luvun alun jälkeen Suomeen on kehittynyt noin 30 kaupunkiseudun verkko.
Korkean tason poliittinen keskustelu voi Moision mukaan auttaa kansalaisia pääsemään paremmin kiinni meneillään olevaan mielenkiintoiseen Suomen alueelliseen muutokseen.
– Millaista maailmaa rakennamme – haluammeko elää pääosin taloudellisen kasvun edesauttamiseksi? Missä teemme työtä ja missä asumme? Onko kaupungistumiseen liittyvä kulutusvetoinen elämäntapa kestävä? Millaista kaupungistumista suomalaiset itse haluavat?
Moisio näkee sadan vuoden ajan tapahtumissa paluun juurille. 1920- ja 1930-luvuilla suuressa osassa Suomea valtion valta näkyi lähinnä nimismiesvaltana. Tällä vuosituhannella oikeudellinen valta on muuttumassa aikaisempaa näkymättömämmäksi laajoissa osissa Suomea.
Paperiton oikeudenhoito kahdessa vuodessa
Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron mukaan reilut 30 prosenttia valtionhallinnon tehtävistä on paikasta riippumattomia. Oikeusministeriön Kiesiläinen kaivaa tueksi tilastoja, jotka kertovat, että käyntiasiointi valtionhallinnon toimipaikoissa on lähes puolittunut vajaassa kymmenessä vuodessa, ja vauhti jatkuu samaa tahtia 2020-luvulla.
Käyntiasiointi valtionhallinnon toimipaikoissa on lähes puolittunut vajaassa kymmenessä vuodessa, ja vauhti jatkuu samaa tahtia 2020-luvulla.
Kiesiläinen pyörittelee numeroita ja miettii, miten ne istuvat oikeuslaitokseen, joka on tunnetusti ollut jäykkä liikkeissään.
– Uudenlaiset menetelmät tehdä työtä paikasta ja ajasta riippumatta sekä sähköiset asiointi- ja käsittelytavat ovat meillekin iso mahdollisuus.
Jyrki Kataisen hallituksen aikana vuonna 2012 laadittu oikeudenhoidon uudistamisohjelma säästövaatimuksineen on määrittänyt suunnan uudistuksille. Muut valtion hallinnonalat pyrkivät yhtä lailla 18 keskuksen malliin, mikä mahdollistaa osaavien työntekijöiden rekrytoinnin, pienille paikkakunnille kun ei löydy hakijoita.
Kiesiläinen lupaa, että paperittomuus toteutuu oikeudenhoidossa kahden vuoden kuluessa. Mallisalista ja sen varustelusta sekä aineistopankista on luotu standardi, joka viedään käytäntöön jokaiseen oikeussaliin. Uusi muun muassa esteettömyyden huomioiva digipalvelulaki sisältyy vaikutuksineen standardiin.
– Asianajajat ovat edistyksellisiä ja mukana kehityksessä, heillä on täysi valmius siirtyä sähköiseen maailmaan. Kansalaisille on turvattava mahdollisuus myös muunlaiseen asiointiin. On arvioitu, että noin 15 prosentilla väestöstä on rajoitteita digipalvelujen käytössä. Heitä ei saa unohtaa.
Noin 15 prosentilla väestöstä on rajoitteita digipalvelujen käytössä. Heitä ei saa unohtaa.
Oikeusministeriössä on tehty selvitys tuomioistuinten asiakaspalvelun ja etäpalvelun vaihtoehdoista. Selvityksessä on arvioitu, voidaanko yhteispalvelulain tarkoittamia asiointipisteitä hyödyntää, kun hoidetaan tuomioistuinten asiakaspalveluun ja etäpalveluun liittyviä tehtäviä. Ja löytyykö muita vaihtoehtoja palvelujen saatavuuden ylläpitämiseen sekä etäosallistumiseen.
– On toivottavaa, että työtä etäpalvelujen arvioimiseksi ja kehittämiseksi voidaan jatkaa 1.1.2020 toimintansa aloittavassa Tuomioistuinvirastossa.
Paperinpyörittämistä ei ole tullut ikävä.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus oli laamanni Tuija Turpeisen mukaan siinä mielessä onnellisessa asemassa, että se siirtyi vuonna 2017 uusin toimitiloihin. Kaikissa saleissa oli valmius sähköiseen käsittelyyn. Työskentely usean näytön kanssa on tuntunut omalta.
– Olemme pyrkineet hyödyntämään järjestelmää alusta lähtien mahdollisimman paljon. Vaikka oikeudenkäynti on sisällöltään sama kuin ennen, sähköinen mallinnus tuo siihen paljon uutta. Paperinpyörittämistä ei ole tullut ikävä.
Numeronostoja
- Käynnit valtionhallinnon toimipaikoissa ovat vähentyneet yhdeksästä miljoonasta viiteen miljoonaan vuodesta 2011 vuoteen 2018. Arvio vuodelle 2029 on 2–3 miljoonaa.
- Valtionhallinnon kokonaan tai osittain paikkariippumattoman työn osuus on 31 prosenttia vuonna 2019.
- 33 kunnan alueella väestö kasvaa ennusteen mukaan yli 10 prosenttia vuosina 2015–2030. Yli 200 kunnan kohdalla ennuste on miinusmerkkinen.
