Oma kieli – Eget språk -kampanja ei perustunut poliittiseen ohjelmaan vaan nimenomaan Kielibarometrin tuloksiin. Kielibarometri toteutetaan maan kaksikielisissä kunnissa joka neljäs vuosi, jotta voidaan arvioida, miten kielilaki toimii käytännössä.
– Kielibarometreja tehdään, koska oikeusministeriöllä on lakisääteinen velvoite seurata kielellisten oikeuksien toteutumista ja sitä, millaisena eri kieliryhmät kokevat arkensa ja mahdollisuutensa toimia omalla kielellään, kertoo oikeusministeriön erityisasiantuntija Linda Lindholm.
Oikeusministeriöllä on lakisääteinen velvoite seurata kielellisten oikeuksien toteutumista.
Ruotsinkieliset digitaaliset palvelut huonoja
Vuoden 2016 Kielibarometrissa selvisi, että kaksikielisten paikkakuntien kieli-ilmapiirissä oli ongelmia. Tuoreimman, pian julkaistavan barometrin ennakkotietojen mukaan mahdollisuus saada palvelua ruotsiksi ei ole parantunut – ei ainakaan yhtä paljon kuin suomenkielisten palvelujen saatavuus.
– Kolmannes suomenkielisistä on sitä mieltä, että palvelu omalla äidinkielellä on parantunut, mutta ruotsinkielisistä niin ajattelee vain joka kymmenes. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että jos kieli-ilmapiiri oli suurin ongelma neljä vuotta sitten, tuoreimman Kielibarometrin silmiinpistävin asia on ruotsinkielinen palvelu, kertoo tutkimuksesta vastaava tutkija, VTT Marina Lindell Åbo Akademista.
Mahdollisuus saada palvelua ruotsiksi ei ole parantunut – ei ainakaan yhtä paljon kuin suomenkielisten palvelujen saatavuus.
Uusi tutkittava aihe Kielibarometrissa oli kieliryhmien näkemys digitaalisista palveluista. Kyselyn mukaan reilu 30 prosenttia ruotsinkielisistä kokee chatbottien ja digitaalisten avustajien toimivan omalla kielellään, kun taas suomenkielisistä samaa sanoo lähes 80 prosenttia.
– Ruotsin kieli katoaa jossain vaiheessa digitaalisista palveluista. Tässä on paljon parannettavaa, Lindell sanoo.
Puhu omaa kieltäsi
Tarvetta puuttua kieli-ilmapiiriin on kommentoitu myös joka neljäs vuosi annettavasta eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnossa valtioneuvoston kielikertomuksesta.
– Osana eri kieliryhmien välisen ymmärryksen lisäämistä ministeriö toteuttikin viime syksynä Oma kieli – Eget språk -kampanjan. Kampanja sai hyvän vastaanoton, ja sitä jaettiin sosiaalisessa mediassa, jossa se tavoitti erityisesti nuoria, Linda Lindholm kertoo.
Kampanjassa jalkapallo toi ihmiset yhteen yli kielirajojen.
Ihmiset, jotka kokoontuvat jonkin heitä yhdistävän asian ympärille, löytävät usein nopeasti yhteisen sävelen kielestä riippumatta.
– Kampanjassa välitettiin juniorijalkapallon kautta viesti, että ihmiset, jotka kokoontuvat jonkin heitä yhdistävän asian ympärille, löytävät usein nopeasti yhteisen sävelen kielestä riippumatta. Kun oppii tuntemaan ihmisiä muista kieliryhmistä, ennakkoluulot yleensä vähenevät, Lindholm toteaa.
Kampanjan keulakuva oli Pohjanmaan Oravaisista kotoisin oleva Tim Sparv, joka on Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni ja monien nuorten esikuva.
– Annoin kampanjalle kasvot, koska kielikysymys on mielestäni hyvin tärkeä. Erityisesti nuorten pitäisi uskaltaa puhua ilman vaatimusta täydellisyydestä, Sparv sanoo. Hän on itse saanut monia hyviä kielikylpyjä niiden reilun 17 vuoden aikana, jotka hän on pelannut ammatikseen jalkapalloa Englannissa, Ruotsissa, Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja tällä hetkellä Kreikassa.
Erityisesti nuorten pitäisi uskaltaa puhua ilman vaatimusta täydellisyydestä.
Videolla Sparv kehottaa omalla murteellaan kaikkia puhumaan rohkeasti omaa kieltään.
– Kieli on asenne. Esimerkiksi oman murteen unohtaa helposti, jolloin alkaa puhua murteetonta ruotsia, hän sanoo.
Tekeillä uusi kansalliskielistrategia
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan laaditaan uusi kansalliskielistrategia, jolla turvataan kaikkien oikeus saada palvelua kahdella kansalliskielellä ja parannetaan kieli-ilmapiiriä muuttuvassa kieliympäristössä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan nykyisellä hallituksella on kielellisestä näkökulmasta yksi kaikkien aikojen parhaista hallitusohjelmista.
– Kielelliset oikeudet ja niiden toteutuminen mainitaan hallitusohjelman jokaisessa strategisessa kokonaisuudessa, hän sanoi videoviestissä Svenska nu -verkoston valtuuskunnan kokouksessa marraskuussa.
