Johanna Niemi palkittiin huhtikuussa 2018 Vuoden nainen -tunnustuksella, jonka myönsi Suomen liike- ja virkanaisten liitto.
Niemestä tuli sukupuolen ja oikeuden kysymysten asiantuntija pitkän kierroksen kautta. Väitöstutkimus käsitteli konkursseja ja velkajärjestelyä.
– En nuorena ajatellut, että sukupuolikysymykset voisivat olla työni, vaikka olen varmaan syntynyt feministiksi, Niemi sanoo nyt.
Kun Niemi alkoi 1990-luvulla tutkia sukupuolen kysymyksiä rikosoikeudessa ja oikeudenkäynneissä, hän huomasi, että parisuhdeväkivalta oikeusprosessissa oli – ja on yhä – näkymätön asia. Jopa tuolloin uudistetusta seksuaalirikoslaista sukupuoli oli täysin häivytetty.
– Suomi on sitoutunut naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen Istanbulin sopimuksessa, mutta suuria toimenpiteitä ei ole tehty. Tarvitaan kokonaisvaltainen lainsäädännön arviointi naisiin kohdistuvan väkivallan kannalta.
Tarvitaan kokonaisvaltainen lainsäädännön arviointi naisiin kohdistuvan väkivallan kannalta.
Istanbulin sopimuksen mukaan lähisuhdeväkivallan pitäisi rikosoikeudessa olla raskauttava asianhaara. Suomessa näin ei ole, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.
– Se ei ole koventanut rangaistuksia, mutta poliisi on alkanut tutkia jatkuvia perheväkivaltatapauksia yhtenä kokonaisuutena sen sijaan, että niitä käsiteltäisiin erillisinä tapauksina.
Tarvittaisiin myös poliisin ja tuomarien kouluttamista näkemään väkivalta laajemmin ja huomioimaan esimerkiksi tekijän kontrolli uhriin.
Väkivaltarikoksiin liittyy toinenkin epäkohta. Lähisuhteessa lievä pahoinpitely on yleisen syytteen alainen rikos; tuntemattomien kesken se on asianomistajarikos.
– Jos kaikki pahoinpitelyt olisivat yleisen syytteen alaisia, se antaisi viestin, että väkivalta on aina väärin ketä tahansa kohtaan. Uhrin ei tarvitse toimia, yhteiskunta toimii.
Jos kaikki pahoinpitelyt olisivat yleisen syytteen alaisia, se antaisi viestin, että väkivalta on aina väärin ketä tahansa kohtaan.
Kieli muokkaa ymmärrystä
Jo ennen valmistumistaan Niemi työskenteli oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla. Ammattitaitoa kasvattaakseen hän auskultoi ja ryhtyi tekemään lisensiaattityötä.
Lisensiaattityön jälkeen alkoi lama. Velkaongelmat räjähtivät käsiin. Niemeä pyydettiin mukaan velkajärjestelyä koskevaan tutkimukseen, aihe vei mukanaan ja johti väitöskirjaan.
– Vasta väitöksen jälkeen ymmärsin, että tutkimus on minun juttuni ja sitä teen, jos se vain on mahdollista.
Miten kielenkäyttö muokkaa tapaa ymmärtää ja nähdä asiat?
Niemi on halunnut tuoda oikeustiedettä lähemmäksi yhteiskuntatieteitä ja kulttuurintutkimusta. Tärkeä työkalu siinä on diskurssianalyysi: miten kielenkäyttö muokkaa tapaa ymmärtää ja nähdä asiat. Hänen kansainvälinen läpimurtoartikkelinsa käsitteli sitä, miten yksityishenkilön konkurssi nähdään skandinaavisessa ja amerikkalaisessa oikeuskulttuurissa.
– Skandinaavisessa käytännössä ylivelkaantumisella nähdään yhteiskunnallinen ulottuvuus, kun taas amerikkalaisessa se on vain epäonnistuminen markkinoilla. Siellä ei ole keskeistä miettiä epäonnistumisen syitä, vaan konkurssin jälkeen suunnataan takaisin markkinoille kuluttajakonkurssin kautta, Johanna Niemi kertoo.
Nyt Niemi johtaa Turun yliopistossa ASLA-tutkimushanketta, jossa tutkitaan, miten oikeudessa rakennetaan sukupuolta, toimijuutta ja asiantuntijuutta.
Palkittu opettaja
Ainejärjestö Pykälä palkitsi Johanna Niemen vuoden opettajana vuonna 2000. Opetuksen kehittäminen on Niemelle intohimoasia.
– Massaluentojen oheen tarvitaan aktivoivampia opetustapoja. Oikeustieteessä opettaja-oppilassuhdeluku on huono, mutta jos haluamme kouluttaa parempia juristeja, tarvitsemme enemmän opettajia.
Massaluentojen oheen tarvitaan aktivoivampia opetustapoja.
Oivalluksia tuottava metodi on esimerkiksi oikeudenkäyntinäytelmä, jossa opiskelijat esittävät erilaisia rooleja. Myös ongelmalähtöinen oppiminen eli käytännön tilanteissa esiintyvien oikeusongelmien käsittely on hyvä opetusmenetelmä, joka kuitenkin edellyttää opettajaresursseja.
Johanna Niemi on työskennellyt myös Ruotsissa, Uumajan yliopistossa. Hän vieroksuu kysymystä, mitä voisimme omaksua ruotsalaisesta järjestelmästä; ”Ruotsi-kortti” kun herättää usein puolustusreaktion. Yhden asian hän kuitenkin tuo esiin.
– Vanhempainvapaa on Ruotsissa hyvin joustava. Vanhempi voi olla aamupäivän töissä ja iltapäivän vanhempainvapaalla, miten se perheelle ja työnantajalle parhaiten sopii. Yliopistolla moni vanhempi palasi työelämään portaittain.
Ruotsin vanhempainvapaamalli antoi Niemelle kimmokkeen aloittaa blogi, jota hän oli suunnitellut jo pitkään. Blogi käsittelee väljästi työasioita, mutta tarkoitus on siirtää työt yliopiston blogialustalle ja suunnata oma blogi kirjallisuuteen, rakkaaseen harrastukseen.
Niemi lukee mieluiten nykykirjallisuutta, esimerkiksi postkoloniaalista kirjallisuutta.
– Siinä kiehtoo eri positioista puhuminen. Suosittelen esimerkiksi Chimamanda Ngozi Adichien tuotantoa, Niemi sanoo.
