Dekaani Matti Niemivuo, Lapin yliopisto
– Itse suhtaudun asiaan neutraalisti enkä halua ryhtyä ampumaan hanketta alas. Itä-Suomen yliopiston dosenttina olen myös jäävi asiassa. Arvostan Itä-Suomen yliopistossa tehtyä oikeustieteellistä tutkimusta – erityisesti ympäristöoikeuden alalla. Olisi kuitenkin korkeakoulupoliittisesti järkevää kohdentaa voimavaroja kolmeen toimivaan tiedekuntaan, jotka pystyvät lisäämään oikeustieteellistä koulutusta tarvetta vastaavasti, Lapin yliopiston dekaani Matti Niemivuo arvioi.
– Toivottavaa olisi, että Helsingin yliopisto voisi tulevaisuudessakin vastata puolesta sekä Turun ja Lapin tiedekunnat kumpikin neljäsosasta valmistuvista juristeista.
Niemivuo muistuttaa, että jos Itä-Suomen yliopistoon perustettaisiin juristitutkinnon antava yksikkö, ilman muuta osa oikeustieteelliseen pyrkijöistä hakisi uuteen yksikköön Lapin yliopiston sijasta, etenkin pääkaupunkiseudulta ja Etelä-Suomesta.
–Tämä saattaisi johtaa Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan vähittäiseen näivettymiseen, mikä voi heijastua koko yliopistoon. Sen vuoksi en yhtään ihmettele yliopiston hallituksen puheenjohtajan Raimo Väyrysen ja rehtori Mauri Ylä-Kotolan voimakkaita äänenpainoja hanketta vastaan.
Dekaani Jukka Mähönen, Turun yliopisto
– Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen erikoistuminen on mahdollistanut tietotaidon kasvattamisen kriittisen massan kautta laitoksen painopistealueilla. Mikäli voimavaroja venytetään kaikille oikeudenaloille, etu menetetään, dekaani Jukka Mähönen Turun yliopistosta kommentoi.
Helsingin, Lapin ja Turun yliopistojen rehtorit ja oikeustieteellisten tiedekuntien dekaanit ovat ilmaisseet opetus- ja kulttuuriministeriölle valmiutensa lisätä sisäänottoaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaisesti vuoteen 2016 mennessä.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmat aloituspaikoista on varmasti laadittu ammattitaitoisesti, mutta niissä ei välttämättä ole otettu riittävästi huomioon lakimiestehtävien vähenemistä julkisella sektorilla. Resurssivajeen täyttäminen ei pitäisi olla ministeriölle ongelma, jos tahtotilaa koulutuksen lisäämiseenkin löytyy, Mähönen sanoo.
Ministeriö lähtee yliopistojen rakenteellisessa kehittämisessä nykyistä suuremmista ja tehokkaammista yksikkörakenteista. Pienen koulutusalayksikön perustaminen olisi ristiriidassa sinänsä järkevien tavoitteiden kanssa.
– Kolme suhteellisen tasavahvaa yksikköä on tehokkain kokoonpano, Mähönen huomauttaa.
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tutkimuksen ja opetuksen tasoa Mähönen kehuu korkealaatuiseksi.
– Minulla ei ole epäilystä, etteikö se suoriutuisi tehtävästä. Kysymys kuuluu, olisiko ON- ja OTM-koulutuksen aloittaminen koulutuspoliittisesti järkevää ottaen huomioon paitsi nykyiset koulutusyksiköt myös Itä-Suomen yliopiston HTK- ja HTM-tutkintojen tämänhetkinen hyvä työmarkkinakelpoisuus.
Professori Heikki Halila, Helsingin yliopisto
– Itä-Suomen yliopiston hakemukselle saada oikeustieteellisten tutkintojen tutkinnonanto-oikeus ei ole yhtään sen enempää perusteluita kuin vuonna 2004, jolloin hakemus hylättiin, sanoo professori Heikki Halila Helsingin yliopistosta.
– Lakimiestyöpaikkojen määrän nousu hiipuu, kun julkinen valta vähentää lakimiestyöpaikkoja eikä lisää niitä. Valitettavasti uudessa KESUssa on arvioitu lakimiestyövoiman tarve epärealistisen korkealle.
Halilan mielestä tarvittava lisäys voidaan hoitaa parhaiten nykyisissä tiedekunnissa. Juristeista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Koulutusta tulee antaa eniten siellä, missä on lakimiestyöpaikkoja ja opiskelijoille harjoittelupaikkoja.
– Uusi tiedekunta olisi paha takaisku lakimiesten työllisyydelle. Kun ikäluokat pienenevät, tulisi korkeakoulupolitiikassakin päästä sanoista tekoihin eli yksiköiden karsimiseen – mitä on sanottu tavoiteltavan – eikä suinkaan lisätä niitä.
Itä-Suomen yliopiston tiedekunta olisi koulutusyksikkönä liian pieni.
– Koulutuksen pohja olisi hallintotieteessä. Se ei olisi yleiskoulutusta kuten nykyisissä tiedekunnissa. Ei olisi kenenkään edun mukaista, että koulutuksen sisältö eriytyisi ja työmarkkinoilla kysyttäisiin, missä juristi on tutkintonsa suorittanut.
Rehtori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto
– Emme ole korostaneet hankkeen olevan ensisijaisesti aluepoliittinen, vaan perusteet ovat valtakunnallisen koulutuspolitiikan suuntaisia, Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen sanoo.
Itä-Suomen yliopistossa on tuotettu HTM-tutkintoon erikoistuvaa koulutusta, jota halutaan jatkaa pienemmällä volyymillä ja siirtää osa koulutusresursseista yleisjuristin tutkintoon.
Vartiainen muistuttaa, ettei tiedekunnan pienuus ole este. Onhan Lapin oikeustieteellinen tiedekuntakin pärjännyt hyvin vertailussa. – Olemme yliopiston ja tiedemaailman näkökulmasta menestynyt yksikkö, mikä on tullut toteennäytetyksi tutkimuksen arvioinnissa. Oikeustieteellinen osaamisemme kattaa oikeustieteen maisterin tutkintovaatimukset.
On epäilty, että kaavaillut neljäkymmentä aloituspaikkaa ovat vain keino saada jalka oven väliin ja nostaa myöhemmin opiskelijakiintiötä.
– Tämänsuuntaisia suunnitelmia meillä ei ole. Opetus- ja kulttuuriministeriö säätelee tutkintotavoitteitten kautta opiskelupaikkojen määrää, asia ei ole päätettävissämme. Opiskelupaikkoja ei nosteta yksipuolisesti, vaan siitä olisi sovittava muiden yksiköiden kanssa.
Ministeriön laskelmia juristikoulutuksen lisäämistarpeesta Vartiainen pitää luotettavina.
– Tietyillä ammattijärjestöillä on kielteinen kanta koulutuksen lisäämiseen. Toivotaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa eri näkökulmat huomioon tiedekunnan perustamispäätöstä tehtäessä. Tarkoituksemme ei ole tehdä avausta, joka hankaloittaisi muiden yliopistojen asemaa tai työmarkkinatilannetta. Kyse on pikemminkin opiskelupaikkojen uudelleen kohdentamisesta.
– Meillä on lähes kaikki tarvittavat resurssit valmiina. Yliopistolla on valmiudet kahden professorin tai yliopistonlehtorin lisäresursointiin yksityisoikeuden alalla. Ratkaisu ei vaikuta muiden yliopistojen voimavaroihin.
Pitäisikö koulutus keskittää suurimpiin yksiköihin? Sitä Vartiainen ei näe mielekkäänä.
– Opiskelijamäärien lisääminen muihin yliopistoihin ilman uusia opettajaresursseja olisi opetuksen laadun kannalta ongelmallista. HTK- ja HTM-tutkintoihin johtava julkisoikeuden koulutuksemme poikkeaa tavoitteiltaan ja sisällöltään yleisjuristin koulutuksesta, ja sitä on tarkoitus jatkaa yleisjuristin koulutuksen rinnalla.
Hallituksen puheenjohtaja Jenna Tirkkonen, Pykälä ry
– Pitämällä tutkinnonanto-oikeus vain nykyisillä yliopistoilla saataisiin parhaiten taatuksi oikeustieteellisen tutkinnon kehittyminen kansainvälisenä yleistutkintona. Onhan näillä takanaan vankka ammattitaito ja kokemus, huomauttaa Jenna Tirkkonen, Pykälä ry:n hallituksen puheenjohtaja.
– Jos tutkinnonanto-oikeutta Joensuulle pidetään ratkaisuna koulutuspaikkojen mahdolliseen lisäämiseen, niin mieluummin upotettaisiin paikat vanhoihin oikeustieteellisiin tiedekuntiin kuin alettaisiin rakentaa uutta pientä tiedekuntaa.
Tirkkosen mukaan rahoitus saataisiin tällä tavoin keskitettyä olemassa oleviin tiedekuntiin eikä se hajautuisi ympäri Suomea.
– Suhteessa neljänkymmenen vuosittaisen paikan lisäys rahassa antaisi varmasti paljon enemmän yksittäiselle oppilaalle suuremmassa tiedekunnassa kuin yksittäiselle oppilaalle hyvin pienessä, Tirkkonen summaa.
Dekaani Kimmo Nuotio, Helsingin yliopisto
– Helsingin tiedekunnan näkökulmasta hanke herättää joitakin kysymyksiä. Eteläsuomalaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa Joensuu voisi saada maantieteeseen perustuen etulyöntiaseman Rovaniemeen verrattuna, Helsingin yliopiston dekaani Kimmo Nuotio arvelee.
Nuotion mukaan on valtakunnallisesti hyvä tilanne, että jokaisesta koulutusyksiköstä valmistuu työelämään vahvoja osaajia, eikä sitä saisi kevein perustein vaarantaa. Lisäksi pitäisi tietää, onko tarve oikeustieteellisen koulutuksen merkittävään lisäykseen pysyvä.
– Koulutusyksikköjen kehittäminen on erittäin pitkäjänteistä puuhaa. Väliaikaisia tarpeita ajatellen ei tulisi tehdä isoja liikkeitä. Esimerkiksi Vaasassa alueellisia tarpeita palvellaan yhteistyöhön perustuvalla kaksikielisellä koulutuskonseptilla, eikä erillistä tiedekuntaa ole tarvittu, Nuotio huomauttaa.
– Joensuu on jo tähän mennessä hienosti profiloitunut tutkimuksessa tietyillä oikeustieteen erityisaloilla. Tutkimusyhteistyö ei edellytä muutosta peruskoulutuksen puolella.
Nuoret Lakimiehet ry
”Oikeustieteen sisäänottomäärien lisäykset ylimitoitettuja.”
Nuoret Lakimiehet ry toteaa Lakimiesuutisille antamassa lausumassaan, että opetusministeriön esittämät oikeustieteen sisäänottomäärien lisäykset ovat ylimitoitettuja tulevaisuuden juristitarpeeseen nähden. Yhdistys näkee, että jos paikkamääriä lisätään, tulee lisäys toteuttaa jo olemassa olevissa tiedekunnissa.
Huolestuttavana yhdistys pitää Itä-Suomen yliopiston esittämän tutkinnon notaarivaiheen sisältöä.
– Ennen maisteriopintoja on valittava opintoja hyvin suppeasta valikoimasta. Huomiota herättää perhe- ja jäämistöoikeuden ja rikos- ja prosessioikeuden täydentävien opintojen puute. Kauppa- ja yksityisoikeudellisten aineiden täydentävien kurssien tarjonta vaikuttaa suppealta ja keskeisiä kokonaisuuksia puuttuu. Koulutus on ilmeisesti rakennettu pitkälti hallintotieteilijöiden nykyisen kurssitarjonnan pohjalta.
– Ottaen huomioon, että moni oikeustieteen maisteri siirtyy valmistumisensa jälkeen harjoittamaan asianajoammattia itsenäisesti ja koulutuksen tulisi tarjota tähän valmiudet, peruskurssitarjonnan puutteet ovat erittäin merkittäviä, yhdistyksestä todetaan.
– Samalla kun ammatillisen pätevyyden vaatimuksia kiristetään – esimerkkinä lupalakimies-uudistus – ei opetuksen tasosta ja tutkinnon laajuudesta voida tinkiä. Itä-Suomen yliopiston neljäkymmentä aloituspaikkaa ei voi itsenäisen yksikön aloituspaikkamääränä taata riittävää opetuksen tasoa yleistutkinnon edellyttämän kurssitarjonnan laajuudella.
Lakimiesliitto ei kannata lakimieskoulutuksen lisäämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjatut nostotavoitteet ovat liiton näkemyksn mukaan ylimitoitettuja.
Sen sijaan Lakimiesliitto tukee täysimääräisesti OKM:n edistämää pitkäjänteistä tiede- ja koulutuspolitiikkaa, mikä on korostanut muun muassa vahvojen yksiköiden luomista.
– Voimavarojen järkevä keskittäminen tehostaa tutkimusta ja turvaa koulutuksen laadun, liitosta todetaan.
