Lakimiesliiton tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja TrademarkNow Oy:n perustajaosakas Anna Ronkaisen mukaan konservatiivisella oikeustieteen alalla työtä mullistavat digitaaliset työkalut ovat vielä harvassa.
– Erityisesti pienten maiden ja kielialueiden tarpeisiin ei ole nähty taloudellisesti järkevänä kehittää ohjelmistoja. Suomessa juristien käyttämät tiedonhakuohjelmatkin ovat samat kuin 80-luvulla, Ronkainen toteaa.
USA ja Iso-Britannia ovat oikeusteknologian hyödyntämisen kärkimaita. Ronkainen laskee Yhdysvalloissa olevan reilut 500 yritystä, jotka tarjoavat oikeusteknologiaan linkittyviä ohjelmistoja. Kaksi kolmasosaa sovelluksista on suunnattu ammattikäyttäjille. Valtaosa ohjelmistoista keskittyy pieneen oikeustieteen alueeseen, kuten immateriaalioikeuksiin.
– Ohjelmistoja on kehitetty esimerkiksi tavaramerkkien hallintaan, koska immateriaalioikeudet ovat maasta toiseen samanlaisia. Suomalaisetkin yritykset ovat kehittäneet TrademarkNOW- ja Teqmine Analytics -ohjelmistot kansainvälisille markkinoille.
Ohjelmistoja on kehitetty esimerkiksi tavaramerkkien hallintaan, koska immateriaalioikeudet ovat maasta toiseen samanlaisia.
Laajamittaisempien, uraauurtavien ohjelmistojen kehittämisen haasteena on lainsäädännön ja oikeuskäytäntöjen vaihtelu maittain ja osavaltioittain. Laajalle markkina-alueelle sopivia oikeustieteen yleisohjelmistoja on mahdotonta tai ainakin haasteellista kehittää.
Ronkainen ei usko digitalisaation muuttavan suomalaisen juristin työtä merkittävästi lähivuosina. Toisaalta kehityskulku tulee vaihtelemaan toimialakohtaisesti. Liikejuridiikassa, jossa englannin kieli on yleisesti käytössä, muutos voi olla nopeaa. Muun muassa due diligenceä varten on tarjolla jo useita sovelluksia. Rikosoikeuden saralla muutokset puolestaan ovat verkkaisempia, vaikka tuomioistuinten digitalisoituminen toimintaa muuttaakin.
– Yritysten halu kehittää sovelluksia ratkaisee paljon. Nyt yrityksillä olisi kohtuullisen hyvä mahdollisuus kehittää teknologiasta kilpailuetu. Fondia on tästä hyvä esimerkki. Ohjelmistokehityksessä tärkeintä on satsata käyttäjäkokemukseen ja muovata juridiikasta paremmin ihmisten tarpeisiin soveltuvaa, Ronkainen painottaa.
Sopimusneuvottelut siirtyvät verkkoon
Tamperelaisen start up -yritys DocuD Oy:n kehittämällä pilvipalvelulla lakimies ja asiakas voivat valmistella ja allekirjoittaa asiakirjoja verkossa. Osallistujien määrää ei ole rajoitettu, ja kommunikointi onnistuu chatin tai puhelimen välityksellä. Syksyllä käyttöön otetaan myös videoyhteys. Asiakirja on mahdollista työstää ohjelmassa alusta lähtien, mutta työssä voidaan myös hyödyntää asiakkaan omia pohjia tai DocuD:n yleisiä asiakirjapohjia.
– Osapuolten ei tarvitse enää kohdata samassa fyysisessä tilassa. Aikaa sekä rahaa säästyy ja osallistuminen neuvotteluun onnistuu mistä päin maailmaa tahansa. Asiakirjat voi tallentaa DocuD:n kansioihin, joten niiden saatavuus, muokattavuus ja jakaminen helpottuvat. Tiedot voidaan myös turvallisesti arkistoida järjestelmään, Jussi Pirhonen, yksi DocuD Oy:n partnereista luettelee.
DocuD:tä vastaavia sovelluksia on muitakin. Niissä asiakirjan laatija ei kuitenkaan voi määritellä, mitä asiakirjan osia muut osallistujat näkevät. DocuD:ssä tämä onnistuu.
Rutiinien automatisoituminen tehostaa juristin työtä.
– Täysin vastaavaa ohjelmistoa ei ole markkinoilla. Haluamme tehdä tästä kansainvälisen digitaalisen lakipalvelun. Suunnittelemme parhaillaan asiakirjojen laadun parantamista lohkoketjutekniikalla ja tekstimassojen automaattista läpikäyntiä tekoälyllä. Rutiinien automatisoituminen tehostaa juristin työtä. Uskonkin digitaalisuuden alalla lisääntyvän. Jos ei muuten niin teknologiaan tottuneiden asiakkaiden vaatimuksesta, Pirhonen sanoo.
DocuD:n voi ottaa käyttöön crm-järjestelmä WebCasen lisäosana tai rekisteröitymällä DocuD -käyttäjäksi verkossa. Palvelun peruskäyttö on maksutonta, mutta tietyt lisäosat saa käyttöön kuukausimaksulla. Tällaisia ovat muun muassa sähköinen allekirjoitus, kansioiden luominen ja asiakirjojen tallentaminen.
Kiinteistötiedot automaattisesti kauppakirjaan
Senaatti-Kiinteistöt lähti viime syksynä automatisoimaan myyntisopimustensa valmisteluprosessia ja yksinkertaistamaan sopimusrakennetta.
Liikelaitoksen lakiasianpäällikkö Ilkka Koposen mukaan ajatus muutokseen heräsi, kun yksi lakitiimin kehittämä malliasiakirja osoittautui yrityksen johdon ja sisäisten asiakkaidenkin näkökulmasta liian monimutkaiseksi.
– Juridinen täydellisyys teki liiketoiminnasta käytännössä mahdotonta. Ymmärsimme, että meidän on pakko muuttaa ajattelu- ja toimintatapaamme, Koponen muistelee.
Senaatti-Kiinteistöt lähti kehittämään sähköistä työkalua ensivaiheessa kiinteistön kauppakirjapohjien valmisteluun. Kokeiluhanke pääsi myös ympäristöministeriön kiinteistö- ja rakennusalalle suunnatuksi KIRA-digi-hankkeeksi. Senaatti-Kiinteistöiltä kehittämiseen osallistuu lakitiimin lisäksi kiinteistöjen myyntiyksikön edustajia. Näin työkalun käytettävyyttä ja automaation piiriin tuotavia sisältöjä pystytään muotoilemaan loppukäyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Tekniseksi kumppaniksi valikoitui lakiasiantoimisto Turre Legal, jolla on myös sovelluskehitysosaamista. Työkalun pilottikäyttö on tarkoitus aloittaa syyskuussa.
Lähdemme automaatiolla liikkeelle. Tulevaisuudessa työkalu voisi tekoälyllä vaikkapa tulkita tietoa.
– Merkittävä osa kiinteistöjen kauppakirjaan tarvittavista tiedoista on olemassa sähköisessä muodossa. Työkalun avulla nämä tiedot voidaan tuoda pitkälti automatisoidusti kauppakirjapohjaan, esimerkiksi syöttämällä kohteen kiinteistötunnus järjestelmään. Kun manuaalinen kirjaaminen jää pois, inhimillisten virheiden mahdollisuus vähenee ja aikaa säästyy. Tällä on iso merkitys, kun teemme 150 kauppaa vuodessa. Haluamme edetä digikehityksessä pienin askelin. Lähdemme automaatiolla liikkeelle. Tulevaisuudessa työkalu voisi tekoälyllä vaikkapa tulkita tietoa, Koponen visioi.
