Kilpailukielto­sopimukset jäykistävät työmarkkinoita

Akavalaisten kilpailukielto­sopimukset ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla. Siksi Akavassa ollaan asiasta huolissaan.

– Tällaiset sopimukset ovat erittäin haitallisia työmarkkinoiden liikkuvuudelle. Sopimusten ylenmääräinen käyttö aiheuttaa merkittäviä ongelmia asiantuntijoiden rekrytoinnissa. Esimerkiksi lakialalla kuulen säännöllisesti valituksia rekrytoinnin vaikeudesta, sanoo Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

Tällä hetkellä joka kolmannella yrityksessä työskentelevällä akavalaisella on kilpailukieltosopimus – osalla suoraan työsopimuksessa, osalla asiasta on tehty erillinen sopimus. Uusissa, vuoden 2014 jälkeen solmituissa työ­sopimuksissa kilpailukielto on lähes joka toisessa.

Keväällä Akavan tutkimukseen vastanneista kolmannes kokee, että sopimus rajoittaa työpaikan vaihtoa. Johtajilla ja itsenäisillä asiantuntijoilla määrä on jopa­ ­37–38 prosenttia. Luvut tarkoittavat kymmeniä tuhansia työntekijöitä, jotka eivät pääse liikkumaan niin vapaasti kuin haluaisivat.

– Jos iso osa potentiaalista on sidottu tällaisilla sopimuksilla, jää jäljelle aika vähän rekrytoitavaa, Vuorenkoski konkretisoi.

Kilpailukieltosopimus ei sitouta työntekijää

Syyt kilpailukieltosopimuksiin ovat ymmärrettävät mutta lyhytnäköiset.

– Yksittäisen työnantajan intressinä voi olla hyvien työntekijöiden pitäminen yrityksessä. Työnantaja katsoo asiaa kuitenkin vain omasta perspektiivistään, eikä näe työmarkkinoiden tilannetta kokonaisuutena. Sopimukset ovat oman edun osaoptimointia ja aiheuttavat lopulta ongelmia myös itselle, Vuorenkoski sanoo.

– Totta kai työntekijöitä halutaan sitouttaa, mutta parempiakin keinoja olisi. Kilpailukieltosopimukset ovat keinovalikoiman kehnoimmasta päästä, Vuorenkoski hymähtää.

Sopimusten määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Eniten sopimuksia tehdään kaupan ja terveydenhuollon alalla sekä ICT- ja laki­alalla, jossa kilpailukielto on 37 prosentilla työntekijöistä. Sopimusten määrä ei suinkaan ole vähenemään päin.

– Kun työnantajat huomaavat, että muillakin on sama käytäntö, sopimusten määrä vain lisääntyy, Vuorenkoski harmittelee.

Kevyempiä vaihtoehtoja kuin kilpailukielto

Kilpailukiellosta voidaan sopia vain erityisen painavasta syystä. Työn­antajalla voi olla tarve suojata liike- tai ammattisalaisuuksiaan tai työntekijä on voinut saada erityisen arvokasta koulutusta. Lisäksi työntekijällä voi olla tietoa sellaisista asiakkuuksista, joita ei haluta menettää.

Näiden tietojen turvaamiseen riittävät kuitenkin kevyemmät keinot.

– Salassapidettävät asiat voidaan hoitaa salassapitosopimuksella. Siksi onkin iso kysymys, syntyykö erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimukselle, koska salassapito on hoidettu toisella instrumentilla.

Jos kilpailukieltosopimus työsuhteen päättymisen jälkeen on pidempi kuin kuusi kuukautta, työntekijän pitäisi lain mukaan saada sen ylittävältä ajalta korvausta. Usein näin ei ole.

– Työnantaja ei noudata lainsäädäntöä. Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että esimerkiksi asiantuntijatehtävissä yli kuuden kuukauden kieltoa ei korvata käytännössä koskaan.

Kilpailukieltosopimusten vähentäminen hallitusasia

Kilpailukieltosopimusten määrän vähentäminen on Akavan ja sen jäsenliitojen agendalla korkealla.

Akavan mielestä työsopimuslaissa on säädettävä kaikkiin kilpailu­kieltoihin lakisääteinen korvaus. Lisäksi Akava vaatii määriteltäväksi nykyistä selvemmin, että kilpailukielto­sopimus on mitätön, jos työntekijällä on samaan aikaan salassapitosopimus.

– Olemme tavanneet hallitus­puolueita ja ministereitä ja vieneet viestiä, että asiaan pitää tarttua. Hallitus on sitoutunut joustavoittamaan työmarkkinoiden toimintaa, ja tämä olisi keino, joka ei maksa mitään, jolla olisi välitön vaikutus ja joka olisi erittäin nopea toteuttaa.

Jos kilpailukieltosopimuksia tarjotaan työsopimusta tehdessä, Vuorenkoski kehottaa olemaan yhteydessä omaan liittoon.

– Työsopimus kannattaa käyttää aina kokonaisuudessaan liiton lakimiehellä. Työnantajat suhtautuvat asiaan aika leväperäisesti ja haluavat sanktioita, joilla ei ole pohjaa laissa, Vuorenkoski varoittaa.

– Uuden työpaikan saaminen tuntuu hienolta, mutta elämässä voi tulla vaiheita, jolloin haluaa taas eteenpäin. Silloin kilpailukieltosopimus voi osoittautua yllättävän rajoittaviksi tekijöiksi.