Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio oli kehittelemässä ajatusta Oikeusvaltiokeskuksesta jo vuosina 2010–2017, kun hän toimi oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina. Keskustelussa olivat mukana muiden muassa ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston alivaltiosihteeri Elina Kalkku ja osaston muu johto, korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä toiminut Pekka Hallberg sekä nykyinen EU-tuomari ja silloinen korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos Niilo Jääskinen.
Oikeusvaltiokeskus aloitti työnsä elokuussa 2021, ja sen johtajaksi valittiin Tuija Brax. Toimintaa rahoitetaan valtion kehitysyhteistyövaroista.
Olemme ketterä ja vilpitön toimija.
– Suomi koetaan näissä hankkeissa helpoksi kumppaniksi, koska meillä ei ole ollut siirtomaita eikä niistä johtuvia rasitteita. Olemme ketterä ja vilpitön toimija. Emme myy aseita kelle tahansa tai ryövää kaivoksia, Nuotio sanoo.
Albanian vaalirahoituksen avoimuus kehityskohteeksi
Albanian vaalirahoitusjärjestelmän avoimuutta koskeva kaksivuotinen hanke on yksi Oikeusvaltiokeskuksen ensimmäisiä. Tavoitteena on poliittisen rahoituksen läpinäkyvyyden parantaminen ja sen myötä koko vaalijärjestelmän kehittäminen.
Yksi konkreettinen tavoite on auttaa Albanian vaalikomissiota luomaan tulevia vaaleja varten digitaalinen järjestelmä, johon rekisteröidään kaikki vaali- ja puoluerahoitus. Nykyinen järjestelmä ja vaalilainsäädäntö sisältävät aukkoja ja mahdollistavat korruption.
Hanketta viedään eteenpäin yhdessä demokratiakehitystä edistävän IDEA International -järjestön kanssa. Kolmas osapuoli on Albanian keskusvaalilautakunta, ja mukana on lisäksi albanialaisia kansalaisjärjestöjä.
Hankkeelle suurta huomiota
Nuotio vieraili Albaniassa ensimmäisen kerran kesäkuussa 2022 Oikeusvaltiokeskuksen delegaation jäsenenä. Vain maan sijainti ja diktaattori Enver Hoxhan (1908–1985) nimi olivat hänelle entuudestaan tuttuja.
– Ensivaikutelma oli rento, elämäniloinen ja välimerellinen tunnelma, kuin Kreikka tai Italia. Kun juoksin lenkkiä isossa puistossa, katsoin ihmisiä työntämässä lastenvaunuja. Se oli toista kuin mielikuva Hoxhan ajasta, jolloin rakennettiin äärimmäisen kontrolloidussa diktatuurissa satoja tuhansia bunkkereita.
Matkan tärkein anti olivat kaksi seminaaria, joissa julkistettiin hanke ja sen tavoitteet. Albanian keskeiset poliitikot osallistuivat tilaisuuksiin. Paikalla oli runsaasti mediaa, ja hanke sai laajalti julkisuutta.
Matkan aikana vaalikomission johtaja Ilirjani Celibashi vakuutti, että ulkomaisilla tahoilla on merkittävä rooli oikeusvaltiokehityksen edistäjinä.
Tuomme yhteistyöhön osaamista, jota muilla ei ole.
Suomalaisilla on tietoa, miten vaalijärjestelmää kehitetään ja takavuosilta omakohtaista kokemusta.
– Tuomme yhteistyöhön osaamista, jota muilla ei ole, ja teemme sellaista, jota kukaan muu ei Albaniassa tee. Voimme auttaa paikallisia toimijoita niin, ettei likainen raha ja järjestäytynyt rikollisuus pääse vaikuttamaan politiikkaan, Nuotio sanoo toiveikkaana.
Kehittämisen tukena, osaamista jakamassa
Vaalirahoitusta koskevan lainsäädännön kehittäminen on oleellinen osa hanketta. Uudet rahoitusta ja vaaleja koskevat lait vaativat poliittista tahtoa kahden vallasta taistelevan puolueen maassa.
– Olemme helmikuussa menossa kuulemaan, miten albanialaiset ovat edistäneet asioita yhdessä tehtyjen suunnitelmien mukaan, Nuotio sanoo.
Hän korostaa, ettei Oikeusvaltiokeskuksen hankkeen tehtävä ole sinänsä viedä oikeusvaltiota Albaniaan vaan olla palvelutehtävä, jossa jaetaan osaamista ja kokemuksia maalle, jossa eri toimijat haluavat itse parantaa olosuhteita.
– Kun olemme suunnitelleet työtämme, olemme koko ajan varmistaneet, että muutokselle on aitoa kiinnostusta ja tukea paikallisten toimijoiden piirissä.
Olemme koko ajan varmistaneet, että muutokselle on aitoa kiinnostusta ja tukea paikallisten toimijoiden piirissä.
Nuotio on realisti ja tietää, ettei yhdellä hankkeella voida muuttaa koko vaalijärjestelmää. Optimismille on kuitenkin aina sijansa.
– Yksittäisillä muutoksilla voidaan käynnistää prosessi, jolla saadaan aikaiseksi isompi muutos sekä Albaniassa että sen naapurimaissa. Useilla alueen mailla on tarve EU-jäsenyyteen, jonka edellytyksenä on nykyistä kehittyneempi vaalijärjestelmä.
”Euroopan vieminen ei ole ratkaisu”
Oikeusvaltiohanke on selkeä jatkumo Nuotion aiemmalle työlle. Vuosituhannen alussa hän syventyi eurooppalaiseen oikeuteen ja työskenteli vierailevana tutkijana Firenzen Euroopan yliopistoinstituutissa.
Hän oli mukana professori Kaarlo Tuorin johtamassa eurooppaoikeuden tutkimuksen huippuyksikössä Helsingin yliopistossa. Sitä seurasi 2010 alkaen Kiina- ja Venäjä-yhteyksien luominen sekä ulkoministeriön hanke Keski-Aasian maissa. Viimeksi mainitussa autettiin yliopistoja luomaan maihin oikeusapupalvelutoimintaa ja paikallisia professoreja kehittämään ihmisoikeuskoulutusta.
Olen alkanut vähitellen ymmärtää Euroopan ulkopuolista maailmaa ja oivaltanut, ettei niistä maista kannata yrittää tehdä meidän kaltaisiamme.
– Olen alkanut vähitellen ymmärtää Euroopan ulkopuolista maailmaa ja oivaltanut, ettei niistä maista kannata yrittää tehdä meidän kaltaisiamme. Euroopan vieminen ei ole ratkaisu vaan se, että tuemme paikallisten hyvien voimien pyrkimyksiä parantaa paikallisia oloja. Edistystä voidaan saavuttaa, jos valtiot suhtautuvat kehitykseen myönteisesti ja kansalaisyhteiskunnassa on aktiivisia toimijoita viemään kehitystä eteenpäin.
Kirjoittaja vieraili Albaniassa marraskuussa 2022 ja tapasi Albanian keskusvaalilautakunnan sekä International IDEAn edustajat.
