Ennakkoratkaisujen antaminen on korkeimman oikeuden tärkein tehtävä. Ennakkoratkaisuilla on myös meillä tärkeä lainsäädäntöä täydentävä ja alempien tuomioistuinten toimintaa ohjaava merkitys, vaikkei niillä anglosaksiseen common law -järjestelmään verrattavaa sitovuutta olekaan. Ratkaisut ohjaavat alempien tuomioistuimien lainkäyttöä ja toisaalta myös luovat oikeutta silloin, kun kirjoitetusta lainsäädännöstä ei saada selvää tai yksiselitteistä ratkaisua tiettyyn kysymykseen.
Ratkaisujen tosiasiallisen ohjailuvaikutuksen kannalta keskeistä on, että ne ovat oikeita ja perusteltuja ja myös oikeusyhteisön sellaisiksi tunnustamia. Meillä ratkaisuja koskeva keskustelu on kuitenkin ollut suhteellisen vähäistä, eikä niiden merkityskään siksi ole aina ollut selkeä. Media nostaa suuren yleisön tietoisuuteen vuosittain vain muutamia tapauksia, eikä niitäkään välttämättä varsinaisen oikeudellisesti merkityksellisen sisällön vaan pikemminkin ratkaisujen aihepiirin yleisen kiinnostavuuden vuoksi.
Kokeilusta lakimiehen perustyökaluksi
Diskurssin lisäämiseksi etenkin lakimieskunnan keskuudessa sekä yksittäisten ratkaisujen ja myös niiden laajempien yhteyksien merkityksen avaamiseksi vuonna 1998 alettiin julkaista KKO:n ratkaisut kommentein -vuosikirjaa. Kahtena niteenä vuosittain ilmestyvä teos sisältää ratkaisutekstien lisäksi asiantuntijan kommentin kustakin tapauksesta sekä viit-taukset aiempaan oikeuskäytäntöön ja asiaan liittyviin esitöihin ja oikeuskirjallisuuteen. Kaikki ratkaisut kommentoidaan tiiviisti ja samalla tavoin jäsenneltyinä, mikä auttaa löytämään tapauksen ydinkysymykset helposti.
Ylijohtaja Pekka Timonen suunnitteli aikanaan uudenlaista oikeustapaustuo-tetta sekä tutkijana omasta harrastuksestaan että kustantajan pyynnöstä. Nyt – kymmenen vuotta ja parikymmentä nidettä myöhemmin – hän pitää sarjaa onnistuneena ja edelleen tarpeellisena hankkeena.
– Jos ja kun maassa on ennakkopäätöstuomioistuin, tulee olla myös joku, joka kommentoi ja selittää tehtyjä päätöksiä systemaattisesti sekä saattaa ne lakimieskunnan tietoon, Timonen totesi ennen oopperaa pidetyllä illallisella käyttämässään puheenvuorossa.
– Korkein oikeus antaa vuosittain paljon erilaisia ja erityyppisiä ratkaisuja, ja on tärkeää, että ne kaikki huomioidaan. Tällöin myös tavalliset prejudikaatit pannaan merkille laajemmin.
Oikeusoppineiden lisäksi myös käytännön lakimiehille suunnattu sarja on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa kohderyhmissään.
– Vaikuttaa siltä, että kirjalle on ollut tilausta, sillä kokeiluluontoisena alkanut projekti on jatkunut jo kymmenen vuotta. Kirjoittajakunnassa on tapahtunut jonkin verran muutoksia, mutta teoksen perusformaatti ja rakenne ovat säilyneet samanlaisina, Timonen tuumi puheessaan.
Sano riittävästi, älä sano liikaa
Internetissä ja painetuissa julkaisuissakin korkeimman oikeuden ratkaisuista julkaistaan tavallisesti lähinnä otsikko ja asiasanat. Näiden perusteella saa useimmiten käsityksen tarkastellusta oikeuskysymyksestä ja korkeimman oikeuden siihen
ottamasta kannasta. Harvemmin kuitenkin huomataan, että varsinainen prejudikaattimerkitys on itse ratkaisulla ja etenkin sen perusteluilla; otsikossa perusteluita ei ole mahdollista ilmaista läheskään yhtä perinpohjaisesti kuin ratkaisutekstissä.
Perustelujen kirjoittaminen onkin haastavaa. Yhtäältä niiden tulisi olla asianosaisten ymmärrettävissä, toisaalta taas oikeudellisesti korkeatasoisia, vakuuttavia ja siten lakimiesten sekä heidän kielenkäyttönsä kannalta hyväksyttäviä. Lisäksi ratkaisuja kirjoitettaessa tulisi löytää tasapaino varsinaisten perustelujen sekä jutun vaiheiden ja tosiasia-aineiston esittelemisen välillä. Kansallisoopperan tilaisuudessa puhunut presidentti Pauliine Koskelo vertasikin tuomiotekstejä mielenkiintoisesti ja osuvasti runouteen: on osattava sanoa riittävästi, muttei kuitenkaan liikaa.
Yhtä kaikki Koskelo totesi pitävänsä suomalaista tapaa kirjoittaa ja julkaista ratkaisuja hyvänä, sillä meillä pidetään kiinni tuomioiden läpinäkyvyyden tärkeästä periaatteesta. Esimerkiksi monissa Keski-Euroopan maissa kaikki annetut tuomiot ovat näennäisen yksimielisiä eikä äänestysratkaisuja tunneta, vaikka tuomioistuinten jäsenet tuskin ovat sielläkään aina samaa mieltä tietyn oikeuskysymyksen tulkinnasta. Suomessa eriävätkin mielipiteet kirjataan ja myös julkaistaan kaikkien saataville. Tämä lisää varmasti yleistä luottamusta ylimmän laintulkitsijan toimintaan.
Vaikka korkeimman oikeuden ratkaisuja esimerkiksi nyt kymmenen vuotta täyttäneessä julkaisussa kommentoivat asiantuntijat eivät aina yhdykään ratkaisun antajan näkökulmaan, ei Koskelo nähnyt tätä ongelmaksi, päinvastoin. Asioista on voitava keskustella, ja kaikkiin ratkaisuihin kantaa ottavaa teossarjaa on hänen mukaansa seurattu myös korkeimmassa oikeudessa kiinnostuneesti. Koskelo muistutti myös, että esimerkiksi meitä oikeudellisesti lähimpänä olevasta maasta eli Ruotsista vastaava teos puuttuu.
Korkeimman oikeuden ratkaisuja ruotiva teossarja puolustaa siis paikkaansa ylimmän oikeusistuimemme päätöksiä kommentoivana forumina, ja teokselle toivottiin juhlatilaisuudessa yksimielisesti jatkoa. Paikalla olivat myös kirjaa julkaisevan Talentumin toimitusjohtaja Juha Blomster sekä kirjaliiketoiminnan johtaja Minna Näsänen. Näsänen kertoi, että Talentum haluaa kirjankustannusohjelmallaan vastata lukijoiden tiedontarpeeseen ja tarjota asiantuntemusta, josta nämä saavat eväitä omaan työhönsä. KKO:n ratkaisut kommentein on hyvä esimerkki teossarjasta, joka on löytänyt vakiintuneen ja yhä laajenevan lukijakunnan.
