Lakimiesliiton tavoitteena on monimuotoinen juristikunta, joka voi tehdä työtään sekä tasa-arvoisista että yhdenvertaisista lähtökohdista. Oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvo-asioita liitossa on mietitty vuosien ajan, ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuustavoitteita tarkastellaan yhä säännöllisin väliajoin.
Viimeksi Lakimiesliitto päivitti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteet pari vuotta sitten.
Aiemmin tasa-arvokysymyksillä peilattiin etenkin naisten ja miesten tasa-arvoa. Alalla työskentelevien naisten osuus on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan, ja nykyään opiskelijoista jo selkeä enemmistö on naisia.
Laajempaa yhdenvertaisuustyötä tarvitaan muun muassa siksi, että lakimieskunta on Suomessa edelleen kohtalaisen homogeeninen.
Nykyisin laajempaa yhdenvertaisuustyötä tarvitaan muun muassa siksi, että lakimieskunta on Suomessa edelleen kohtalaisen homogeeninen, ja esimerkiksi etniseen taustaan liittyvä keskustelu on ollut vähäistä. Myös seksuaaliseen häirintään liittyvät kysymykset ovat nousseet yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Liiton tavoitteena on varmistaa, että kaikille juristeille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet työelämässä esimerkiksi sukupuolesta ja taustasta riippumatta.
Lähtöruutu
Alalla on työskennellyt vuosikymmenten ajan enemmän miehiä kuin naisia. 2000-luvun alussa tilanne alkoi hiljalleen muuttua. Samalla tasa-arvokysymykset nousivat pinnalle.
Ruutu 1: Ensimmäinen akavalainen tasa-arvosuunnitelma
Lakimiesliitossa tunnistettiin tarve tasa-arvosuunnitelman teolle, ja liiton ensimmäinen edunvalvonnallinen tasa-arvosuunnitelma ja -selvitys valmistui vuonna 2002. Lakimiesliitto oli tuolloin ensimmäinen akavalainen liitto, joka teki edunvalvonnallisen tasa-arvosuunnitelman toimintansa tueksi.
Liiton ensimmäinen edunvalvonnallinen tasa-arvosuunnitelma ja -selvitys valmistui vuonna 2002.
Ruutu 2: Suunnitelma kaipaa päivitystä
Maailman muuttuessa myös tasa- arvosuunnitelma alkoi kaivata päivittämistä. Liitto päivitti sen vuonna 2011. Tuolloin suunnitelma keskittyi vielä voimakkaasti naisiin ja miehiin, mutta myös muut yhdenvertaisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymykset alkoivat tulla hiljalleen laajemmin esille.
Ruutu 3: Yhdenvertaisuuden käsite laajentuu
Tarpeet tasa-arvon kehittämiseksi muuttuivat yhä: esimerkiksi laajat yhdenvertaisuusasiat ovat nousseet naisten ja miesten välisen tasa-arvon rinnalle. Myös seksuaalinen häirintä, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat nousseet voimakkaasti keskusteluun vuoden 2011 jälkeen.
Laajat yhdenvertaisuusasiat ovat nousseet naisten ja miesten välisen tasa-arvon rinnalle.
Koska tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ovat tärkeitä yhä suuremmalle osalle Lakimiesliiton jäsenistä, liitto päätti päivittää tasa-arvosuunnitelman uudelleen.
Ruutu 4: Yhdenvertaisuustavoitteet tasa-arvon rinnalle
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteet päivitettiin liiton toimintasuunnitelman mukaisesti syksyn 2018 aikana. Päivitys heijasteli yhteiskunnan ja keskustelun muutosta.
Päivitetyn suunnitelman avulla liitto haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä yleisesti yhteiskunnassa että omassa toiminnassaan.
Ruutu 5: Keskustelu jatkuu
Keskustelu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista jatkuu. Esimerkiksi palkkatasa-arvon edistämisen tarve nousee edelleen aina esiin palkkatutkimuksissa. Tavoitteena onkin pitää palkkatasa-arvoa keskustelussa myös jatkossa.
Palkkatasa-arvon edistäminen nousee edelleen aina esiin palkkatutkimuksissa.
Myös muun muassa perhevapaiden tasaisempaa jakamista toivotaan yhä enemmän, samoin sitä, että johtotehtäviin on mahdollista edetä sukupuolesta riippumatta.
Maali?
Liitolla riittää töitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten äärellä tulevaisuudessakin. Palkkatasa-arvo ja ikäsyrjintä nousevat keskustelussa yhä enemmän esiin, samoin sukupuolineutraalit nimikkeet.
Liiton tehtävänä on elää jatkossakin ajan hengessä mukana ja ottaa myös tulevaisuudessa kantaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin.
Juttuun on haastateltu Lakimiesliiton työelämäasioiden päällikkö Jaana Mekliniä.