Lakimiesliitto on pitänyt esillä keskustelua juristien työajoista ja työmääristä. Aiheeseen tarttui myös MTV3, joka 45 minuuttia -ohjelmassaan selvitti asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa noudatettavia käytäntöjä työaikoihin liittyen.
Jutun sisältö olikin melkoisen karua kuunneltavaa ja kertoi myös omalla tavallaan siitä, miten asiaan alalla suhtaudutaan.
Toki joukossa oli myös muutamia valonpilkahduksia. Onkin syytä muistaa, ettei ongelmaa sovi yleistää. Toimijoita on moneen lähtöön. Useassa yrityksessä työaikoihin ja -määriin kiinnitetäänkin jo erityistä huomiota nimenomaan työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.
Sama ongelma joka puolella
On tärkeää, että erityisesti työuransa alkupuolella olevien juristien kohtuuttomista työajoista keskustellaan ja asiaan kiinnitetään huomiota. Ongelma on todellinen, ja esillä ovat suureksi osaksi olleet asianajo- ja lakiasiaintoimistot.
Lakimiesliiton tutkimusten mukaan asianajoalalla tehdäänkin keskimäärin selkeästi pisintä päivää muihin aloihin verrattuna. On kuitenkin todettava, että yksityisellä sektorilla myös muilla aloilla esiintyy samanlaisia juristien työaikoihin liittyviä ongelmia.
Eikä osatta ongelmasta jää myöskään julkinen sektori, jossa keskustelua on herättänyt erityisesti nuorempien esittelijöiden välillä kohtuuton työtaakka tuomioistuinlaitoksessa. Kiistaton fakta on kuitenkin se, että Lakimiesliittoon eniten yhteydenottoja ja viestejä näistä asioista tulee asianajoalalta. Moni on väsynyt, ahdistunut ja loppuunpalamisen partaalla.
Mainitussa 45 minuuttia -ohjelmassa haastateltiin myös Lakimiesliiton edustajaa. Lakimiesliiton kanta työaikalain soveltamista koskevaan kysymykseen on selvä. Esimerkiksi asianajotoimistossa työskentelevä avustava lakimies kuuluu työaikalain piiriin. Avustavan lakimiehen työtä ei voida pitää yrityksen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä.
Toimiva työkulttuuri tärkeää
Työaikalaki on työsuojelullinen laki, jonka tarkoitus on suojella heikommassa asemassa olevaa. Työaikoihin ja työmääriin liittyvät asiat ovat työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.
Kuitenkin paljon tärkeämpää kuin periaatteellinen kiistely siitä, soveltuuko työaikalaki johonkin vai ei, on se, miten yrityksessä todellisuudessa toimitaan. Kyse on paljolti yrityksen sisäisestä toimintakulttuurista ja asenteista.
Seurataanko työntekijöiden työaikoja millään tavalla? Seurataanko aktiivisesti työntekijöiden työmääriä? Kiinnitetäänkö pitkiin päiviin huomiota? Millä tavalla näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota?
Miten toimitaan, jos havaitaan jatkuvasti liian pitkiä työpäiviä tai liian suuria työtaakkoja? Saavatko työntekijät kompensaation pitkistä työpäivistä? Välittääkö työnantaja tasapuolisesti ja aidosti kaikkien työntekijöidensä työhyvinvoinnista?
Välineet näiden asioiden seuraamiseen ja kuntoon laittamiseen ovat olemassa, alan ominaispiirteet huomioiden. Kyse on halusta ottaa välineet käyttöön ja muuttaa yrityksen asenne- ja toimintakulttuuria. Tänä päivänä ei voi enää nojautua vanhaan lausahdukseen, että ”tämä vaan nyt kuuluu alan luonteeseen”.
Yhdessä kohti ratkaisua
Työaikoihin tai työmääriin liittyvä ongelma kannattaa ottaa porukalla puheeksi työnantajan kanssa, rakentavassa hengessä. Yhdessä se on helpompaa kuin yksin.
Lakimiesliitosta voi luottamuksellisesti kysyä apua ja neuvoja aina kun tarvitsee. Liitto voi osallistua myös yksittäistä työnantajaa koskevaan keskusteluun, jos sitä meiltä pyydetään. Mutta Lakimiesliitto voi tehdä näin ainoastaan, jos jäsen (tai jäsenet) antaa siihen luvan ja valtuutuksen.
Lakimiesliitto peräänkuuluttaa avointa keskustelua asiasta. Keskustelua pitää voida käydä pelkäämättä seurauksia tai leimautumista. Avoimessa keskustelussa kaikkien näkökantoja, niin työntekijöiden kuin työnantajienkin, tulee kuunnella ja ottaa huomioon. Hyviä ja kestäviä tuloksia syntyy vain, jos asioihin saadaan yhteisiä näkemyksiä.
Lakimiesliitto tulee ylläpitämään keskustelua asiasta. Liitto toivottaa enemmän kuin tervetulleiksi myös työnantajilta tulevat avaukset.
Artikkelin kirjoittaja on Lakimiesliiton yksityissektorin työsuhdeneuvontaan keskittynyt lakimies (OTK).
Lakimiesliiton Reilu työnantaja -tunnustus
Työntekijöiden hyvinvointiin panostamisella on suuri merkitys yrityksen maineelle, joka taas suoraan vaikuttaa rekrytointiin. Hyvämaineiset nappaavat haluamansa työntekijät päältä. Eräs tapa näyttää ulospäin, että yrityksessä kiinnitetään huomiota työhyvinvointiin, on ottaa käyttöön Lakimiesliiton Reilu työnantaja -leima.
Lakimiesliiton Reilu työnantaja -tunnustus edellyttää seuraavia työsuhteissa noudatettavia periaatteita
Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu
1) Työnantaja kohtelee työntekijöitään yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu on erityisen tärkeää työsuhteen ehtoja, työpaikan käytäntöjä sekä työoloja yleisesti koskevissa asioissa.
Työhyvinvointi- ja turvallisuus
2) Työnantaja pyrkii tarjoamaan työntekijöille turvallisen, terveellisen ja hyvin hoidetun työympäristön.
Koulutus
3) Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijöille annetaan tarpeellinen perehdyttämiskoulutus. Lisäksi työnantaja pitää huolen, että työntekijöillä on mahdollisuus hankkia tarpeellista täydennys- ja jatkokoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Työsopimus
4) Työsopimukset tehdään aina kirjallisena.
5) Lähtökohtana on, että työsopimukset solmitaan aina toistaiseksi voimassa oleviksi. Määräaikaisia työsopimuksia tehdään, mikäli niihin on olemassa työsopimuslain mukainen perusteltu syy, joka kirjataan työsopimukseen.
Työajat ja työn määrä
6) Työsopimuksessa on todettava, sovelletaanko työaikalakia kyseiseen työsuhteeseen.
7) Työnantaja pitää huolen, että työntekijöiden työmääriä ja kuormitusta seurataan. Työnantaja kiinnittää huomiota töiden tasapuoliseen jakautumiseen.
8) Työmäärät pyritään pitämään sellaisina, että työmäärä ei kohtuuttomasti kuormita työntekijää. Työt on pyrittävä järjestämään siten, että työntekijälle mahdollistetaan vapaa-aika ilman työstä aiheutuvaa haittaa.
9) Mikäli työmäärä poikkeaa tavanomaisesta, työnantaja suorittaa korvauksen tavanomaisen työmäärän ylittävästä työstä.
Perhevapaat
10) Perhevapaat kuuluvat kiinteänä ja luonnollisena osana työelämään. Työnantaja rohkaisee työntekijöitä perhevapaiden pitämiseen siten, että perhevapaalle jääminen ja perhevapaalta töihin palaaminen sujuu mahdollisimman sujuvasti ja ongelmitta.
Palkkaus
11) Työntekijälle maksetaan vähintään Suomen Lakimiesliiton antaman vähimmäispalkkasuosituksen mukaista palkkaa.
Vuosiloma
12) Vuosiloman määräytymisessä noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.
