Tiivis vuosi
Lakimiesliiton ydintoimintaa on jäsenistön aseman edistäminen työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa. Lakimiesammattiin ja ammattikuntaan liittyvät keskeiset kysymykset ovat usein lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia ja vaativat perusteltua ja perusteellista yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Työmarkkinoilla edunvalvonta tapahtuu pitkälti työ- ja virkaehtosopimuksin.
– Tämä vuosi on liiton kaikilla toiminta-alueilla hyvin kiireinen ja tapahtumarikas. Lähestyvät vaalit ja uuden hallituksen ohjelmavaikuttaminen sekä vaikea työmarkkinatilanne työllistävät liiton edunvalvontaa ja palvelutuotantoa kaikilla sektoreilla, liiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lindberg kertoo.
Työmarkkinaneuvotteluja käytiin tiiviisti vuoden alkupuolella. Sekä valtiosektorilla että yksityisen sektorin puolelle siirtyneissä yliopistoissa työtaistelu on vaikealle neuvottelukierroksellekin poikkeuksellisen todennäköinen. Yksityisellä sektorilla lakimiehetkin joutuivat muiden ylempien toimihenkilöiden mukana turvautumaan rahoitusalalla työtaisteluun.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen puolella ensi vuoden eduskuntavaalit heijastuvat kaikkeen toimintaan. Hallitusohjelman merkitys hallituksen toiminnalle muodostui hyvin suureksi 1990-luvun laman jälkeen. Hallitusohjelmavaikuttaminen onkin kaikissa etujärjestöissä tärkein yksittäinen yhteiskunnallinen edunvalvontaponnistus ja ohjelma ratkaisee hyvin pitkälle politiikan linjat vuosille 2011–2015.
Laman varjossa
Sekä sopimustoiminnassa että yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa toimintaympäristöä hallitsee vaikea taloudellinen tilanne.
Neuvottelupuolella viime kierroksen kohtuulliset palkankorotustasot ovat vaihtuneet miinusmerkkisten sopimusten tarjoamiseksi, suunnitelmiksi lomarahojen leikkaamisista ja hyvin, hyvin vaikeiksi neuvotteluiksi. Tilanne tuskin helpottuu lähitulevaisuudessakaan, mikä tarkoittaa, että seuraavalle neuvottelukierrokselle valmistautuminen alkaa heti kun tämän kierroksen sopimus on allekirjoitettu. Valtiolla seuraavat neuvottelut käytäneen 2011 loppupuolella.
– Nyt takana ovat erittäin vaikeat neuvottelut ja seuraaviin valmistautuminen käynnistyy lähes välittömästi. Samalla valtion rakenteet ovat jatkuvassa murroksessa ja julkinen talous vaikeuksissa. Ainakaan ei ole tylsää, julkisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja Pekka Liesivuori valottaa tulevia haasteita.
Julkisen talouden tasapainotus
Yhteiskunnallisessa keskustelussa yleissävyn antaa erityisesti valtiovarainministeriön jatkuvasti esillä pitämä julkisen talouden kestävyysvaje. Maailmanlaajuinen lama iski Suomeen erittäin vaikealla hetkellä juuri, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja huoltosuhde heikkenee ennätyksellisen nopeasti.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden tasapainon pitää parantua tulevalla hallituskaudella 1,5 miljardia euroa joka vuosi. Tasapainotustoimien laajuus näyttääkin jopa suuremmalta kuin 1990-luvun laman jälkeen ja viime vuosien julkisen taloudenpidon niukkuus tulevien vuosien haasteiden valossa kovin suhteelliselta.
Lähivuosilla on ratkaiseva merkitys sille, miten suomalainen oikeusturva toteutuu. Oikeuslaitoksen resurssitilanne on nousukaudenkin jälkeen heikko ja eduskunnan perustuslakivaliokuntakin on pitänyt resursseja tehtäviin nähden riittämättöminä.
– Oikeuslaitoksen resurssit ovat riittämättömät takaamaan kansalaiselle kohtuukestoista oikeudenkäyntiä. Lisäsäästöt tässä tilanteessa tarkoittaisivat, että
oikeusturvan toteutumiseen ei edes pyritä, oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Pekka Jäntti korostaa.
Lakimiesliitossa maailmantalouden tilanne näkyi viime vuonna liiton sijoitustuottojen voimakkaana heikkenemisenä. Tilanteeseen puututtiin nopeasti, millä pystyttiin turvaamaan edunvalvontatoiminnan sekä jäsenpalveluiden ja -tilaisuuksien järjestämisen laajuus ilman painetta jäsenmaksun nostamiseen. Jäsenmaksukorotus onnistuttiin välttämään, mikä osaltaan vähentää jäsenistön kukkaroon vaikeassa taloustilanteessa heijastuvia paineita.
– Liitto kohtasi taloudessa saman myrskyn kuin kaikki muutkin. Nopeilla toimenpiteillä saimme talouden tasapainotettua ja viime vuoden tulos oli loppujen lopuksi parempi kuin ennen talouden käännettä tehdyssä budjetissa. Taloutemme onkin hyvin vahvoissa kantimissa ja voimme keskittyä lisäarvon tuottamiseen jäsenille, talousvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Villa kertoo.
Liitto lakimieskunnan muutoksessa
Lakimieskunnassakin yhteiskunnan ja talouselämän mullistukset näkyvät, vaikka työttömien lakimiesten määrä ei ole vielä kääntynyt nousuun. Eläkkeelle jäävät lakimiesikäluokat ovat hyvin miesvaltaisia, kun uudet lakimiehet ovat valtaosin naisia. Julkisen sektorin kasvu näyttää taittuneen ja lakimiestyöpaikkojen määrä lisääntyy lähinnä yksityisellä sektorilla.
Lakimieskunnan rakenteellinen muutos vaatii aktiivisia toimia, ettei lakimiesten perinteisesti korkea järjestäytymisaste laske ja vaaranna edunvalvonnan vaikuttavuutta. Liitto pyrkiikin löytämään uusia toimintamuotoja, joilla koko lakimieskunta saadaan liiton toiminnan piiriin.
– Lakimieskunnan rakenteen muuttuessa myös sen tarpeet muuttuvat. Työelämän muuttuessa jäsenten tarpeet ovat yhä yksilöllisempiä ja liiton tarjoamien palveluiden täytyy olla yhä räätälöidympiä, järjestövaliokunnan puheenjohtaja Taina Hakkarainen korostaa.
Erityisesti liiton toiminnan kehittämisen painopiste on yksityisellä sektorilla, jonka osuus lakimieskunnasta kasvaa jatkuvasti. Myös lakimiesten toimintakenttä monimuotoistuu jatkuvasti, vaikka perinteiset asianajosektori sekä finanssiala ovatkin sektorin suurimpia lakimiesten työllistäjiä.
– Yksityisen sektorin kenttä on hyvin monimuotoinen ja jäsenistön tarpeisiin vastaaminen vaatii paitsi ponnekasta kollektiivista neuvottelu- ja sopimustoimintaa, myös erilaisia yksilöllisiä palveluja ja etuja, yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen kertoo.
Opintoja ja koulutusta
Perinteisesti lakimiesten integroituminen Lakimiesliittoon on tapahtunut jo opiskeluaikana, kun käytännössä kaikki oikeustieteen opiskelijat kuuluvat liittoon ainejärjestöjensä kautta. Liiton roolina on opintovaiheessa tuoda opiskelijalle myös näkemystä ja tukea oman tulevan uransa rakentamisessa.
– Opintojen aikainen työssäkäynti vaikuttaa voimakkaasti myöhempään työllistymiseen. Se antaa myös meille mahdollisuuden näyttää, mihin ja miksi liiton edunvalvontatyötä tarvitaan, opiskelijavaliokunnan puheenjohtaja Salla Korhonen kertoo.
Lakimiesten asemaan työmarkkinoilla vaikuttavat työelämän muutosten lisäksi lakimieskoulutuksen määrä ja laatu. Liiton keskeisenä tavoitteena on valvoa, että koulutuksen sisältö ja koulutustarjonnan laajuus vastaavat työmarkkinoiden tarpeita.
Koulutustarjonnan laajuutta tarkastellaan kokonaisuutena taas, kun maan uusi hallitus hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuoden 2011 lopussa. Lakimieskoulutuksen laajuus on pysynyt nykytasolla 1970-luvulta saakka ja alan koulutuksen laajentamiseen kohdistuu voimakkaita paineita.
– Työmarkkinoilla toimivien lakimiesten määrä on kehittynyt tasaisesti, ilman suuria hyppäyksiä. Tärkeintä on, että koulutusmäärien lievään kasvutarpeeseenkin vastataan rauhallisesti ja vältetään nopeita muutoksia, jotka vaarantavat sekä koulutuksen laadun että työllistymisen, koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Anna-Mari Porkkala-Hietala painottaa.
Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä
Kuluva vuosi ja valmistautuminen tulevan vuoden koitoksiin merkitsevätkin hyvin paljon koko lakimieskunnalle ja sen tulevaisuudelle. Esillä ovat niin oikeuslaitoksen resurssit ja lakimieskoulutuksen määrä kuin sopimusjärjestelmän tulevaisuus ja lakimiesten järjestäytyminenkin.
– Paljon on tehtävää, mutta se tekee myös toiminnasta mielekästä ja palkitsevaa. Tällaisina vuosina näkee, kuinka tärkeää lakimiesten ammatillinen edunvalvonta todella on, puheenjohtaja Lindberg päättää.
Liiton toimielimet
Julkisen sektorin valiokunta • Pekka Liesivuori, puheenjohtaja • Eva Tams (puheenjohtajan varajäsen)
Varsinainen jäsen • Tiina Nurmimäki • Matti Kojonen • Sari Aho • Esko Ruokonen • Marja-Liisa Judström • Lauri Kykkänen • Sinikka Mäkelä (Arsi Rantasen jäljellä olevaksi kaudeksi, 1 vuosi) • Marja-Liisa Rantanen (Rauno Piikin jäljellä olevaksi kaudeksi, 1 vuosi)
Varajäsen • Marjatta Huopainen • Riitta Pakarinen • Krista Soukola • Mika Heinilä • Olli Miettinen • Lauri Varpiala • Leena Pirhonen (Ilari Kuuselan jäljellä olevaksi kaudeksi, 1 vuosi) • Sanna Kyllönen
Varsinainen jäsen • Pirjo Jalonen • Minna Hällström (Mikko Salevan jäljellä olevaksi kaudeksi, 1 vuosi) • Tuija Kanerva • Antero Rytkölä • Essi Kärkkäinen, opiskelijajäsen, puhe- ja läsnäolo-oikeutettu
Varajäsen • Matti Romakkaniemi (Juhani Matinlassin jäljellä olevaksi kaudeksi, 1 vuosi) • Riku Jaakkola • Tiina Rintamäki-Ovaska • Jukka Mäkilähde • Matti Lajunen, opiskelijajäsen, puhe- ja läsnäolo- oikeutettu
Yksityissektorin valiokunta • Jarmo Hyvärinen, puheenjohtaja • Otso Nykänen • Antti Sorjonen • Tarja Niemelä • Marja-Leena Räsänen • Katja Merelin • Elli Björkberg • Pia Nyholm • Teemu Ruikka • Jaana Meklin • Timo Santavuo • Timo Salminen, asiantuntijajäsen • Pete Mäkelä, puhe- ja läsnäolo-oikeutettu • Jessica Hellström, opiskelijajäsen, puhe- ja läsnäolo-oikeutettu
Talousvaliokunta • Seppo Villa, puheenjohtaja • Risto Nuolimaa • Harri Lindberg • Jorma Tilander • Ritva Välimäki
Työmarkkinatoimikunta Työmarkkinatoimikunnan puheenjohtajaksi Jarmo Hyvärinen ja varapuheenjohtajaksi Pekka Liesivuori.Työmarkkinatoimikunta nimetään muilta osin myöhemmin.
Keskuslakkotoimikunta • Jouko Nurmi, puheenjohtaja • Antero Rytkölä • Anu Juho • Mirja-Leena Mäkinen • Eija Kara • Heini Tuononen • Arto Tenkanen • Mikko Männikkö • Leena Pirhonen
Yksityisalojen lakimiehet voivat esittää oman edustajansa keskuslakkotoimikuntaan myöhemmin.
Oikeuspoliittinen valiokunta • Pekka Jäntti, puheenjohtaja • Merva Hämäläinen • Juha Rautiainen • Asta Sark • Pekka Haapaniemi • Satu Marttila • Eino Svinhufvud • Juha Viertola • Juha Tuhkala • Pekka Louhelainen • Taisto Hujala • Jyri Terämaa, asiantuntijajäsen • Kiti Karvinen, opiskelijajäsen, puhe- ja läsnäolo-oikeutettu
Koulutuspoliittinen valiokunta • Anna-Mari Porkkala-Hietala, puheenjohtaja • Pete Mäkelä • Pia Sandvik • Jouni Gauriloff • Inga Korpinen • Olli Norros • Hilkka Salmenkylä • Ilari Autio, opiskelijajäsen • Antti Laakso, opiskelijajäsen • Maiju Mäkilä, opiskelijajäsen
Opiskelijavaliokunta • Salla Korhonen, puheenjohtaja • Mikko Heinonkoski, varapuheenjohtaja
Varsinainen jäsen • Heikki Lindroos • Kirsi Huotari • Maria Nyberg • Aatos Solhage • Katrin Puolakainen • Matti Lajunen • Tuomas Rytkönen • Iina-Mari Supperi • Franz Mittler
Varajäsen • Laura Aaltonen • Juho Hinkkanen • Jessica Hellström • Peter Hänninen • Juha-Matti Toikka • Idamaria Utunen • Ilari Autio • Liina Kujala • Essi Kärkkäinen, puhe- ja läsnä- olo-oikeutettu
Järjestövaliokunta • Taina Hakkarainen, puheenjohtaja • Tanja Heiskanen • Erik Jokinen • Pirkko Mustonen • Janita Nyman • Matti Romakkaniemi • Miina Vuorela (Nina Nivan jäljellä olevaksi kaudeksi, 1 vuosi) • Jari Pouttu (Johanna Hämäläisen jäljellä olevaksi kaudeksi, 1 vuosi) • Eeva Roos-Kumpulainen • Susanna Kuosmanen • Maria Nyberg, opiskelijajäsen, puhe- ja läsnäolo-oikeutettu
Senioritoimikunta • Sakari Sippola, puheenjohtaja • Heikki Jaatinen • Anneli Winter • Jaakko Hakala • Timo S. Kylliäinen • Jorma Rechardt • Pentti Itkonen • Anja Tulenheimo-Takki • Seppo Pylkkänen
Hengellisen työn toimikunta • Kaj-Erik Tulkki, puheenjohtaja • Raimo Kyllästinen • Jaakko Seitola • Ilpo Havumäki • Pekka Matikka • Une Tyynilä • Kirsi Puoliväli, sihteeri
Lakimiesuutisten toimitusneuvosto • Salme Sandström, puheenjohtaja • Pekka Koivisto • Pekka Ojala • Minna Helle • Tarja Honkanen • Kari Peltola • Pentti Ajo
