Suomessa on kolme oikeustieteellistä tiedekuntaa, yksi Helsingissä, yksi Turussa ja yksi Rovaniemellä. Itä-Suomen yliopiston toinen edeltäjä eli Joensuun yliopisto on useita vuosia pyrkinyt oikeustieteellisiä tutkintoja tuottamaan oikeutetuksi yliopistoksi. Noin parin vuoden hiljaisuuden jälkeen Itä-Suomen yliopisto on päättänyt jatkaa pyrkimystä neljännen oikeustieteellisen yksikön luomiseksi.
Itä-Suomen yliopistossa oikeustiedettä opetetaan ja tutkitaan kiistatta paljon. Mutta niin tehdään monessa muussakin sellaisessa yliopistossa, jossa ei suoriteta oikeustieteen maisterin tutkintoja. Kaikissa kauppatieteellisissä koulutusyksiköissä opetetaan ja tutkitaan kauppaoikeutta sekä vero-oikeutta ja muitakin oikeudenaloja. Hallintotieteellisiä tutkintoja tuottavissa yliopistoissa opetetaan ja tutkitaan erityisesti julkisoikeutta. Kauppatieteellisten ja hallintotieteellisten yksiköiden antama opetus ja tutkimus on pyritty niveltämään kyseisen yksikön kauppatieteisiin ja vastaavasti hallintotieteisiin. On niissäkin varmuudella pohdittu, että yksikkö voisi tuottaa myös oikeustieteellisiä tutkintoja, siis erityisesti OTM-tutkintoja.
Lakimiestutkinto on ollut ja toivottavasti aina säilyy yleistutkintona. Siinä annetaan tietoja ja taitoja mahdollisimman monelta oikeudenalalta. Muissa kuin oikeustieteellisissä yksiköissä tähän päämäärään ei nykyisin voimavaroin pystytä.
Lakimiesten tarve tullee Suomessa lisääntymään lähivuosina. Siihen vaikuttaa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen lisäksi se kansainvälinen suuntaus, että kaikista asioista pyritään tekemään oikeudellisia asioita. Sanotaan, että yhteiskunta oikeudellistuu. Mutta lakimiesten lukumäärän lisätarve ei ole kovin suuri. Veikkaan, että niin sanotussa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa oikeustieteen opiskelijoita tulisi ottaa vuosittain sisään korkeintaan sata enemmän kuin tällä hetkellä. Kukaan ei pysty esittämään tarkkaa kuvaa siitä, millainen yhteiskuntamme on parin kymmenen vuoden kuluttua. Mahdotonta ei ole sekään, ettei lakimiehiä tarvita edes nykyistä määrää. Joka tapauksessa nykyiset kolme tiedekuntaa yhdessä voivat lisätä sisään otettavien opiskelijoiden määrää sanotun arvion verran. Se on huomattavasti taloudellisempi ratkaisu kuin uuden tiedekunnan tai vastaavan yksikön perustaminen. Nykyisillä tiedekunnilla on vakiintunut asema ja pitkät perinteet oikeustieteellisinä yksikköinä.
Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen määrä on käsittämättömän suuri asukaslukuumme suhteutettuna. Ainoa selitys suurelle määrälle on Suomen maantieteellinen laajuus. Korkeakouluja ja yliopistoja on haluttu sijoittaa joka puolelle Suomea. Erityisesti esillä olleet ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja henkilöstövähennykset ovat hyvä osoitus liiallisen laajentumisen vaaroista. Oikeustieteellisiä yksiköitä Suomessa on nyt kolme. Yhtään uutta oikeustieteellistä yksikköä Suomeen ei ole perusteltua luoda.
Tre fakulteter räcker
Det finns tre juridiska fakulteter i Finland: en i Helsingfors, en i Åbo och en i Rovaniemi. En av föregångarna till Östra Finlands universitet, Joensuu universitet, har i flera år strävat efter att få rätten att utfärda rättsvetenskapliga examina. Efter att ett par år av tystnad har Östra Finlands universitet beslutat att återuppta sin strävan att skapa en fjärde rättsvetenskaplig enhet.
Det undervisas och forskas onekligen mycket inom juridik vid Östra Finlands universitet. Men det görs det också vid många andra sådana universitet där juris magisterexamen inte kan avläggas. Vid alla handelsvetenskapliga utbildningsenheter undervisar och forskar man i handelsrätt och skatterätt samt andra rättsområden. Vid universitet där man kan avlägga examen i förvaltning undervisar och forskar man speciellt i offentlig rätt. Man har strävat efter att anknyta undervisningen och forskningen som ges vid de handelsvetenskapliga och förvaltningsvetenskapliga enheterna till de ekonomiska respektive förvaltningsvetenskaperna vid enheten. Också vid dessa enheter har man med all sannolikhet övervägt att enheten också kunde producera rättsvetenskapliga examina, i synnerhet alltså juris magisterexamina.
Juristexamen har varit och kommer förhoppningsvis att förbli en allmän examen. Den ger kunskaper och färdigheter inom ett stort antal rättsområden. Med nuvarande resurser nås detta mål endast vid juridiska enheter.
Behovet av jurister kommer sannolikt att öka i Finland under de närmaste åren. Detta beror dels på att de stora åldersklasserna går i pension och dels på den internationella trenden att göra alla frågor till rättsliga frågor. Det sägs att samhället blir allt mer juridiskt. Men det behövs ändå inte något särdeles stort antal jurister utöver de nuvarande. Jag gissar att antalet studerande som antas till de rättsvetenskapliga fakulteterna inom den framtid som så att säga ligger inom synhåll inte borde vara mer än hundra fler än idag. Ingen kan ge en exakt bild av hur vårt samhälle ser ut om cirka tjugo år. Det är också möjligt att det inte behövs ens lika mycket jurister som idag. I varje fall kan de nuvarande tre fakulteterna tillsammans öka antalet studerande som antas med det ovan angivna beräknade antalet. Detta är en avsevärt lönsammare lösning än att grunda en ny fakultet eller en motsvarande enhet. De nuvarande fakulteterna har en etablerad ställning och långa traditioner som rättsvetenskapliga enheter.
Antalet universitet och högskolor i Finland är ofattbart stort i proportion till vårt invånarantal. Den enda förklaringen till detta är den geografiska storleken på landet. Man har velat placera högskolor och universitet i hela landet. Speciellt de minskningar i antalet studerande och personal vid yrkeshögskolorna som har varit på tapeten vittnar om riskerna med en överdriven utvidgning. I dagens läge finns det tre rättsvetenskapliga enheter i Finland. Det är inte motiverat att grunda någon ny rättsvetenskaplig enhet.
