Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan lainkäyttötehtäviin perehdyttävää harjoittelujärjestelmää. Nykyjärjestelmässä harjoitteluun kuuluu kaksi kuuden kuukauden pituista jaksoa. Harjoittelu voi tapahtua joko kokonaan käräjäoikeudessa tai osittain hovi- tai hallinto-oikeudessa. Tässä tapauksessa ensimmäisen käräjäoikeudessa suoritettavan kuuden kuukauden jakson jälkeen toinen jakso suoritetaan hovi- tai hallinto-oikeudessa.
Juristiliitto on esittänyt seitsemän konkreettista askelta harjoittelun kehittämiseksi.
Juristiliitto on esittänyt seitsemän konkreettista askelta harjoittelun kehittämiseksi.
Liitto on viime vuosina selvittänyt harjoittelun nykytilaa kahdella laajalla käräjänotaareille suunnatulla kyselyllä. Yleishuomio on, että suurella osalla harjoittelun suorittaneista on niin ikäviä kokemuksia harjoittelusta, että työ tuomioistuimessa ei kiinnosta heitä jatkossa. Harjoittelujärjestelmä kaipaa uudistamista.
Lisää palkkaa ja valtakunnallinen ohjeistus
Käräjänotaarin palkkaa tulisi nostaa nykyisestä noin 2 500 euron kuukausiansiosta. Palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Moni vastaaja kokee, että kyseessä on ennemminkin alipalkattu asiantuntijatyö kuin harjoittelu.
Nyt harjoittelun sisällöissä on suuria tuomioistuinkohtaisia eroja.
Harjoittelun sisällöstä tarvitaan myös valtakunnallinen ohjeistus. Nyt sisällöissä on suuria tuomioistuinkohtaisia eroja. Työtehtäviin tulisi kaikkialla sisältyä riittävä määrä lainkäyttötehtäviä.
Lisää harjoittelupaikkoja
Käräjänotaarien työmäärä on liian suuri, ja harjoittelupaikkoja tulisi lisätä. Samalla on lisättävä tutor-tuomareiden määrää. Myös syyttäjiä tulee olla riittävästi, jotta käräjänotaareille tulisi tarpeeksi istuntopäiviä.
Harjoittelua tulisi harkita laajennettavaksi myös erityistuomioistuimiin siten, että yhdistelmäharjoittelussa harjoittelun loppuosan (6 kk) voisi suorittaa myös erityistuomioistuimissa, kuten markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeudessa.
Valintamenettelyä ja tutor-järjestelmää kehitettävä
Myös opinnoissaan heikommin menestyneiden tulisi voida päästä tuomioistuinharjoitteluun. Opintomenestyksen lisäksi valintamenettelyn tulisi tunnistaa myös hakijan muu motivoituneisuus ja soveltuvuus. Lisäksi valintamenettelyn tulisi tapahtua kaksi kertaa vuodessa nykyisen yhden vuotuisen hakukierroksen sijaan.
Opintomenestyksen lisäksi valintamenettelyn tulisi tunnistaa myös hakijan muu motivoituneisuus ja soveltuvuus.
Tutor-järjestelmää tulisi kehittää siten, että myös harjoittelun loppupuolella oleva tai sen jälkeen tuomioistuimeen jäänyt notaari/kanslianotaari voisi ohjata uusia käräjänotaareja sellaisissa tehtävissä, joihin hänellä on jo riittävää osaamista.
Työaikalain soveltaminen
Käräjänotaareihin tulee soveltaa työaikalakia. Käräjänotaarit tekevät päätöksiä samalla virkavastuulla kuin työaikalain soveltamisalan ulkopuolella olevat virkatuomarit. Käräjänotaarit ovat kuitenkin harjoitteluvirassa, jossa heillä ei kaikissa tapauksissa ole täyttä työaika-autonomiaa.
Liitto toimitti loppukeväästä 2024 oikeusministeriölle, Tuomioistuinvirastolle ja päällikkötuomareille kannanoton, johon on koottu edellä kerrotut kehittämisehdotukset. Liitto toivoo kehitysehdotusten pikaista arviointia.
