Korkein oikeus vietti satavuotisjuhlaansa lokakuun alussa Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlassa muistutettiin, että oikeusvaltiolla on aina uhkansa.
Tilaisuudessa puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö huomautti kansainvälisen sopimuspohjaisen järjestelmän ottavan parhaillaan pohjakosketuksia.
Tällä Niinistö viittasi valtioiden pyrkimyksiin irtautua kansainvälisistä sopimuksista.
– Historia kertoo karua kieltään. Hyvää ei ole koskaan seurannut siitä, että yhdessä sovittu järjestys sivuutetaan, hän huomautti.
Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko korosti, ettei tuomari voi koskaan elää totuuden jälkeistä aikaa, jossa tunteet ja henkilökohtaiset vakaumukset ohjaavat toimintaa objektiivisia faktoja voimakkaammin.
– Tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus, itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vaatimuksia, joista ei voida tinkiä missään olosuhteissa.
KKO julkisti juhlavuoteensa liittyen myös historiateoksensa. Kirjan kirjoittajiin kuuluva oikeushistorian professori Mia Korpiola muistutti, että Suomessa ei ole syytä vaalia kertomusta, jossa suomalaiset virkamiehet ja tuomarit olisivat aina vain uskollisesti vaalineet lakia. Kipeitä kohtia liittyy etenkin itsenäisyyden alkuun.
– Oikeusvaltiosta ei voida vielä puhua Suomen alkuvuosikymmenien aikana. Oikeus- ja hyvinvointivaltion rakentaminen alkoikin toden teolla vasta toisen maailmansodan jälkeen, Korpiola totesi.
Ongelmia hän nosti esiin myös nykypäivästä. Oikeusvaltion uhkiksi hän mainitsi muun muassa oikeudenkäyntikulujen nousun ja prosessien liian pitkät kestot.
– Suomalainen oikeusvaltio ei ehkä tule koskaan olemaan valmis. Ja kuten nykypäivän Eurooppa osoittaa, oikeusvaltio ei ole saavutettu etu.
