Tuomioistuinvirasto julkaisi oppaan etäoikeudenkäynneistä huhtikuussa. Virasto halusi paitsi jakaa tuomioistuimille tietoa myös madaltaa kynnystä etäyhteyksien käyttöön koronakriisin aikana. Kriisi on tuonut oikeudenkäyntien peruuttamisia ja siirtämisiä.
Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari, määräaikaisena hallintojohtajana työskentelevä Petra Spring kuvaa muutosta etäyhteyksien käytössä valtavaksi.
– Opas kertoo, miten ja millä välineillä istuntoja voi järjestää etänä. Tämä hälventää pelkoja, että jokin menisi väärin. Monet tuomarit ovat rohkaistuneet kokeilemaan ja käyttämään etäyhteyksiä, ja onnistumisia on tullut, Spring kertoo.
Monet tuomarit ovat rohkaistuneet kokeilemaan ja käyttämään etäyhteyksiä, ja onnistumisia on tullut.
Samantyyppisiä kokemuksia on käräjätuomari Paula Virrankoskella Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta. Virrankoski vaikuttaa myös Lakimiesliiton hallituksessa.
– Etäyhteyksien käyttöön tottui nopeasti, ja käyttö on tuntunut yllättävän kätevältä. Haastavaa on, jos riita-asian toinen osapuoli on etänä ja toinen istuntosalissa, kun haluaa olla tasapuolinen. Asiapohjaisen riita-asian valmistelussa ääniyhteys on riittävä, Virrankoski kertoo.
Etäyhteyksien käyttöön tottui nopeasti, ja käyttö on tuntunut yllättävän kätevältä.
”Sekatuomariksi” itseään nimittävä Virrankoski on hoitanut monia riita-asioihin liittyviä valmisteluistuntoja etäyhteyksien avulla. Laajat pääkäsittelyt on peruutettu ja siirretty syksyyn erilaisten syiden takia – esimerkiksi oikeudenkäynnin osapuolia on ollut ulkomailla, eikä katselmuksia ole voitu toteuttaa.
Tuomari ei voi keskittyä tekniikkaan
Etäyhteyksien käyttö on tuonut paljon ennakkosuunnittelua ja pidentänyt valmisteluistuntoja ja pääkäsittelyjä. Varautumisesta kerrotaan kattavasti Tuomioistuinviraston oppaassa.
– Käräjäsihteereillä kuluu aikaa, kun he ottavat yhteyttä etänä osallistuviin ja testaavat ääni- tai videoyhteydet etukäteen. Itse istunnossa tuomarin puheenjohtaminen vaatii uusien toimintatapojen omaksumista puheenvuorojen jakamiseen, ja taukoja täytyy pitää enemmän, koska etänä työskentely vie paljon energiaa, sanoo erityisasiantuntija Kaisa Puro Tuomioistuinvirastosta. Hän uskoo, että ajan saatossa asiat alkavat mennä rutiinilla ja nopeammin.
Spring on samoilla linjoilla.
Tuomarin on voitava keskittyä oikeudenkäyntiin tekniikan sijaan.
– Etäyhteyksien käyttö vaatii aina tavallista enemmän henkilöresursseja istuntoihin, sillä tuomarin on voitava keskittyä oikeudenkäyntiin tekniikan sijaan, Spring kokee.
Puron kollega ja oppaan hänen kanssaan laatinut erityisasiantuntija Inka Grönqvist Tuomioistuinvirastosta lisää, että käräjäsihteerillä voi pitää kiirettä kesken istunnonkin, jos yhteys esityöstä huolimatta katkeaa.
– Kannattaa sopia etukäteen, miten tässä tilanteessa toimitaan, jos yhteys ei palaudu.
Tuomioistuinten uusi, koronasuojattu arki
Virrankoskella on kokemusta katkeavista yhteyksistä.
– Esimerkiksi kerran avustajan etäyhteys pimeni, ja hänen piti tulla paikalle istuntosaliin. Asia saatiin vietyä hyvin päätökseen.
Myös kaikki muu työ osapuolten terveyden suojelemiseksi koronavirukselta teettää lisätöitä. Käsidesit, pleksilasit asiakaspalvelupisteillä, turvavälit ja tarkoin harkitut kulkureitit kuuluvat tuomioistuinten uuteen arkeen.
Käsidesit, pleksilasit asiakaspalvelupisteillä, turvavälit ja tarkoin harkitut kulkureitit kuuluvat tuomioistuinten uuteen arkeen.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa yhdessä pääkäsittelyssä on käytetty samaan aikaan neljää eri istuntosalia ja sisäisiä videoyhteyksiä.
Grönqvistin mukaan nyt korona-aikanakin valtaosa tuomareista on johtanut valmisteluistuntoa tai pääkäsittelyä istuntosalista.
– Pääkäsittelyissä vaadittavan todistelun vastaanotto ja äänittäminen on niissä helpointa.
Käsittelyjä on keskeytetty paljon
Vaikka etäyhteydet ovat tuoneet paljon apua käräjäoikeuksille, käsittelyjä on myös jouduttu keskeyttämään runsaasti.
– Käräjäoikeudet ovat peruuttaneet reilut 25 prosenttia vireillä olevista rikosasioiden käsittelyistä koronakriisin takia. Luvussa on mukana kirjallisella menettelyllä käsiteltäviä asioita. Myös siviiliasioiden käsittelyjä on peruttu, Grönqvist kertoo.
Käräjäoikeudet ovat peruuttaneet reilut 25 prosenttia vireillä olevista rikosasioiden käsittelyistä koronakriisin takia.
Vuoden 2019 lopussa käräjäoikeuksissa oli vireillä noin 20 000 rikosasiaa. Keväältä lykättiin tuonnemmaksi noin 5 600 rikosjutun ja 1 400 siviilijutun käsittely.
Entä mitkä asiat etenevät? Joukkoon kuuluvat kirjalliset prosessit samoin kuin lain mukaan määräajassa hoidettavat asiat. Näitä ovat tutkintavankeudessa olevien vastaajien rikosasiat, joihin liittyy vapaudenmenetys, ja rikoksiin liittyvät kiireelliset pakkokeinoasiat. Viime kädessä tuomari päättää, mitä käsitellään.
Tässä voi mennä parikin vuotta, että kevään aiheuttama ruuhka on purettu.
Kaikilla osapuolilla on luvassa vielä paljon sopeutumista, sillä kriisi ei ole ohi ja oikeudenkäyntiurakka odottaa edessäpäin.
– Tässä voi mennä parikin vuotta, että kevään aiheuttama ruuhka on purettu. Odotan itse kovasti jo sitä, että pääsen kohtaamaan ihmisiä kasvokkain. Monissa asioissa oikeusturvan asianmukainen toteutuminen myös edellyttää, että ihmiset tulevat paikan päälle tuomioistuimeen, Virrankoski painottaa.
Visiirejä ja muutettuja työnjakoja
Muista korona-ajan muutoksista Puro ja Spring nostavat esiin haastemiestoiminnan. Helsingin käräjäoikeus toimittaa rikosasioissa haasteita paljon kasvotusten, mutta koronan takia vain tärkeimmiksi määritellyt haasteet on pystytty toimittamaan.
– Olemme käynnistäneet hankinnan henkilökohtaisista suojavisiireistä 50 haastemiehellemme. Visiiri on parempi vaihtoehto kuin suojamaski, jotta haastettava näkee haastemiehen kasvot kunnolla, Spring kertoo.
Visiiri on parempi vaihtoehto kuin suojamaski, jotta haastettava näkee haastemiehen kasvot kunnolla.
Tuomistuinviraston terveydenhoitoalan asiantuntijoiden kanssa valmistellussa ohjeistuksessa suositellaan henkilökohtaisia suojavälineitä vain lähikontaktissa asiakkaiden kanssa toimiville henkilöille ja riskiryhmille. Muutoin etäisyyden pitäminen ja asiakaspalvelutilojen pleksit nähdään riittävinä suojautumiskeinoina.
Spring puhuu myös sisäisen työnjaon muutoksista. Suurena tuomioistuimena Helsingin käräjäoikeudessa on hyvin pitkälle eriytynyt työnjako, joten rikosasioita käsittelee oma asiantuntijakuntansa, kuten riita-asioitakin. Toimintamallista on viime aikoina joustettu.
– Emme halua, että kukaan meillä on tyhjäkäynnillä, sillä talossa riittää työtä. Täytyy sanoa, että ihmiset ovat ymmärtäneet tilanteen ja perehtyneet uusiin asioihin hyvin, Spring kiittää.
Palkkiot viivästyvät – välilaskutuksen paikka?
Asianajaja, osakas Antti Sorjonen on seurannut koronan vaikutuksia asianajajien keskuudessa. Hän hoitaa erilaisia oikeudenkäyntejä, joista laajat rikosjutut ovat mieluisimpia. Nyt oikeudenkäynnit ovat keskeytyneet, ja vasta osalle niistä on sovittu syksylle uusi käsittelypäivä. Tilanne koskee monia.
– Oikeusavustajien työ perustuu käytännössä aikalaskutukselle, ja nyt kun juttuja ei istuta paljon, kassakaan ei kilise. Etenkin paljon rikosasioita hoitavien nuorten juristien tilanteesta on syytä kantaa huolta, Sorjonen toteaa.
Välilaskutus on herättänyt myönteistä vastakaikua tuomareissa. Normipohjakin on olemassa oikeusapulaissa.
Tilanteessa herää aiheellinen kysymys välilaskutuksesta.
Normaalina käytäntönä on, että oikeusapuasioissa avustajat saavat palkkion valtiolta tuomioistuinasteittain vasta, kun käsittely on päättynyt kussakin oikeusasteessa. Vakuutusyhtiöt toimivat samalla logiikalla oikeusturvavakuutuksen kohdalla.
Miten avustajien käy, kun käsittelyt venyvät ja myös palkkioiden saanti voi venyä? Asianajajaliitto vetosi keväällä välilaskutuksen puolesta, ja Lakimiesliitto tuki asiaa.
Miten avustajien käy, kun käsittelyt venyvät ja myös palkkioiden saanti voi venyä?
– Olen itse kuulostellut asiaa kollegojen ja tuomareiden kanssa, ja heillä ei ole linjanvetoa, ettei välilaskutusta hyväksyttäisi. Päinvastoin on löytynyt oikeudenhoidon toimijoiden keskinäistä solidaarisuutta. Normipohjakin on olemassa, Sorjonen korostaa.
Hän viittaa oikeusapulain 18 pykälän 3. momenttiin: jos tehtävä jatkuu pitkähkön ajan, palkkio ja korvaus voidaan määrätä puolivuosittain tai erityisestä syystä lyhyemmältäkin ajalta.
Valmiuslaki ja oikeudenhoito
- Suomessa tänä keväänä voimassa olleen poikkeustilan tarkoituksena oli suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan toiminta koronakriisin aikana.
- Valmiuslakiin (3 § 3 ja 3 § 5) perustuvaa poikkeustilaa ei ole käytetty aiemmin.
- Tuomioistuinvirasto on laatinut ohjeistuksia turvallisesta oikeudenhoidosta terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa yhä jatkuvan koronakriisin ajan.
