Perhe- ja perintöasioita hoitava asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju tviittasi alkuviikosta näin: ”Perheasioita hoitavan asianajajan aatoksia työviikon aluksi. Erimieliset eronneet vanhemmat löytävät aina syyn riitaan. Nyt riidellään siitä, onko koronakriisi peruste estää tapaamiset. Yhteydenottoja tulee sekä lähi- että etävanhemmilta.”
Puhelinhaastattelu asianajotoimisto Tempossa työskentelevälle Räihä-Mäntyharjulle vahvistaa, että hän saa paljon puhelinsoittoja ja sähköpostiviestejä asiakkailta, jotka pohtivat koronapandemian vaikutusta sovittuihin tapaamisiin.
Jos vanhemmalla on halua vaikeuttaa yhteydenpitoa toiseen vanhempaan, aika kevyin perustein on voitu vedota koronatilanteeseen.
– Tämä on aivan uusi tilanne. Osa vanhemmista kysyy ihan vilpittömästi neuvoa osatakseen toimia oikein, mutta ylireagointia toki on. Jos vanhemmalla on halua vaikeuttaa yhteydenpitoa toiseen vanhempaan, aika kevyin perustein on voitu vedota koronatilanteeseen, Mäntyharju sanoo.
Räihä-Mäntyharju toimii myös Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtajana.
Lapsen tapaamisoikeus on turvattu
Räihä-Mäntyharju on saanut apua tapaamisoikeuskysymykseen hallituksen linjauksista. Kun hallitus sulki Uudenmaan rajat, se toi esille, että ihmiset voivat liikkua rajan yli erittäin painavien syiden takia. Ne ovat läheisen kuolema ja lapsen tapaamisoikeus.
– Sanon vanhemmille, että kategorisesti koronapandemia ei estä lasta tapaamasta toista vanhempaa. Kaikkien pitää huolehtia varotoimista, ja poikkeuksia voi tulla, Räihä-Mäntyharju painottaa.
Kategorisesti koronapandemia ei estä lasta tapaamasta toista vanhempaa.
Hän viittaa siihen, että yksittäinen tapaaminen saattaa jäädä väliin, jos esimerkiksi toinen vanhempi sairastuu tai vanhemmat kokevat, ettei lapsen ole turvallista liikkua julkisilla, eivätkä muut kulkuvälineet tule kyseeseen.
Räihä-Mäntyharju uskoo, että muutamissa tapauksissa joudutaan täytäntöönpano-oikeudenkäynteihin, koska toinen vanhempi kokee, että tapaamisia on estetty perusteettomasti.
Testamenttien laatimiset kasvussa
Räihä-Mäntyharjun työpöydällä näkyy toinenkin asia, johon koronapandemia on myötävaikuttanut: testamenttien laatimiset ovat kasvussa. Erityisesti vanhemmat keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ihmiset ovat pistäneet alulle testamenttiprosesseja, kun yleensä toimeksiantajien joukkoon kuuluu nuorempiakin aikuisia.
– Moni on suunnitellut testamentin tekoa aiemmin, muttei ole saanut sitä aikaiseksi. Osa miettii sitä, jos sattuu kuolemaan koronaviruksen takia ennenaikaisesti, Räihä-Mäntyharju kertoo.
Moni on suunnitellut testamentin tekoa aiemmin, muttei ole saanut sitä aikaiseksi.
Testamenttiasiat, perunkirjoitukset ja muut työt hoituvat puhelimitse, sähköpostitse ja vaikka Teamsissa – ihan sen mukaan, missä asiakkaan on mukavinta asioida. Haasteita ei ole juuri ilmennyt.
– Sen olen huomannut, että etänä työskentely tehostaa ajankäyttöä, kun tunnin palaverit hoituvat puolessa tunnissa tai kolmessa vartissa. Ehkä yleiset kuulumiset ovat jääneet vähemmälle.
Allekirjoitustilanteet ovat ainoita, joissa asianajaja ja asiakas tapaavat toisiaan, ja niissä pidetään turvavälit ja tehdään asianmukaiset desinfioinnit.
Eropiikki tulossa?
Räihä-Mäntyharjun ja Tempon bisnes on pysynyt ennallaan koronapandemian aikaan, sillä toimistolla hoidetaan paljon muitakin asioita kuin oikeudenkäyntejä. Itse Räihä-Mäntyharjulle oli tulossa yksittäinen oikeudenkäynti, jonka valmisteluistunto peruttiin, ja jatko on avoinna.
– Akuuteimmin tämä tilanne iskee rikosasioita hoitaviin asianajotoimistoihin. Toivon, että oikeudenkäyntejä voitaisiin pitää mahdollisimman paljon etänä, ainakin valmisteluistuntoja ja suppeampia käsittelyjä, Räihä-Mäntyharju sanoo.
Akuuteimmin tämä tilanne iskee rikosasioita hoitaviin asianajotoimistoihin.
Pitkällä tähtäimellä häntä mietityttää toinenkin asia. Tuleeko pandemian laantumisen seurauksena erojen aalto?
– Kesälomien ja joulunpyhien jälkeinen eropiikki näkyy perhejuristin työssä. Tämäkin tilanne aiheuttaa varmasti monenlaisia haasteita perheissä, joissa parisuhde on valmiiksi kriisissä ja aikaa vietetään viikkotolkulla neljän seinän sisällä.
Puhelu on sujunut rauhallisissa merkeissä, vaikka Räihä-Mäntyharjunkin perheeseen kuuluu lapsi – ekaluokkalainen, joka käy koulua etänä. Hän on käynyt pelaamassa jalkapalloa isänsä kanssa, ja pian on äidin vuoro.
– Arjen pyöritys on tullut työn rinnalle. Lapselle on laadittu selkeä päivärytmi, ja välillä me vanhemmat teemme töitä aikaisin aamusta tai myöhään illalla. Tuntuu, että tämä alkaa sujua, Räihä-Mäntyharju päättää.
Lue lisää tapaamisoikeuksista lapsenhuoltolain uudistusta käsittelevästä artikkelista.
