Korvauksetta tehty ylityö on pesiytynyt työelämään. Akavalaisista seitsemän prosenttia tekee palkatonta ylityötä noin 7,5 tuntia eli yhden työpäivän verran viikossa. Ilmainen ylityö on yleisempää valtiolla ja yksityisellä sektorilla, mutta se ei ole poikkeuksellista kunnissakaan.
Harmaat ylityöt aiheuttavat muun muassa merkittäviä tulon- ja veromenetyksiä ja heikentävät työntekijän eläketurvaa siinä missä muutkin harmaan talouden muodot.
– Vuositasolla akavalaisten palkattomat ylityöt vastaavat 16 500 henkilötyövuotta. Palkkoja jää maksamatta arvioltaan 230 miljoonaa euroa ja tuloveroja saamatta noin 115 miljoonaa. Työnantajamaksut tulevat tämän päälle, Akavan pääekonomisti Eugen Koev kertoo.
Hänen mukaansa nykyaikainen teknologia, akavalaisten töiden luonne, heikko työaikaseuranta sekä vääränlaiset asenteet työpaikoilla luovat otolliset olosuhteet korvauksetta tehtävälle ylityölle. Akavalaisia on monenlaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä, joissa työ ei ole aikaan ja paikkaan sidottu.
– Kun työntekijä on samanaikaisesti useammassa projektissa mukana, syntyy helposti tilanne, jossa tehtävistä ei pysty suoriutumaan normaalin työajan puitteissa. Huonoksi tai hankalaksi työntekijäksi leimautumisen pelossa ei uskalleta ottaa liiallista työmäärää puheeksi. Ellei ole työnantajan selkeää ylityömääräystä, korvauksia ei makseta. Tilanne voidaan esittää niin, että henkilö on ikään kuin tehnyt vapaaehtoistyötä, Koev sanoo.
– Harmaat ylityöt ovat vakava ongelma työssä jaksamisen ja työuran pituuden kannalta. Kukaan ei jaksa kuusipäiväistä työviikkoa vuositolkulla. Lopulta työuupumus vie voiton ja pahimmassa tapauksessa henkilö poistuu ennenaikaisesti työelämästä työkyvyttömänä, Koev painottaa.
Akava on jatkuvasti tuonut esille totuudenmukaisen työaikakirjanpidon sekä sen seurannan ja valvonnan merkitystä. Myönteistä on, että viime aikoina harmaan ylityön määrä näyttää jossain määrin vähentyneen. Ongelmaa ei ole kuitenkaan ratkaistu.
– On valitettavaa, että harmaat ylityöt eivät ole edelleenkään saaneet riittävää huomiota julkisessa keskustelussa. Hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmassa ei ole konkreettisia toimia esimerkiksi työaikalain valvonnan tehostamiseksi, Koev toteaa.
