DJØF
Danmarks Jurist- och Økonomforbund on yli 47 000 jäsenen ammattijärjestö, joka edustaa juristeja, yhteiskuntatieteilijöitä ja ekonomeja Tanskassa. Liitto edustaa sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijöitä. Hieman alle 30 % liiton jäsenistä on opiskelijoita.
Norges Juristforbund
Norges Juristforbund on lähes 15 000 jäsenen Norjan lakimiesten ammattijärjestö. Liiton jäsenet toimivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Sammfuns-økonomenes Fagforening i Norge
Sammfunsøkonomenes Fagforening edustaa alle 2 000 norjalaista kansantaloustieteilijää ja ekonomia. Yhdistys on kehittynyt vuonna 1883 perustetusta kansantaloustieteellisestä yhdistyksestä.
JUSEK
Jusek on yli 75 000 jäsenellään Ruotsin suurin korkeasti koulutettujen ammattijärjestö, joka edustaa juristeja, yhteiskuntatieteilijöitä, tietojenkäsittelytieteilijöitä ja ekonomeja. Liitto edustaa sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijöitä.
Samfunnsviternes Fagforening i Norge
Samfunnsviternes Fagforening i Norge edustaa yli 5 400 yhteiskuntatieteilijää Norjassa. Vuonna 1994 perustetun liiton jäsenmäärä kasvaa nopeasti.
Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL
Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL edustaa yli 9 200 suomalaista yhteiskuntatieteilijää. Keskisuuren akavalaisen liiton jäsenmäärä on kasvanut nopeasti 1990-luvulta saakka.
Uudet edut perustuvat Suomen Lakimiesliiton ja Suomen Valtiotieteilijöiden Liiton pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa vuoden 2005 lopussa solmimaan yhteistyösopimukseen. Sopimuskumppaneina Pohjoismaissa ovat ruotsalainen Jusek, tanskalainen Danmarks Jurist- och Økonomforbund DJØF, sekä norjalaiset Norges Juristforbund, Samfunnsviternes Fagforening i Norge ja Sammfunsøkonomenes Fagforening i Norge. Järjestöillä on yhteensä yli 170 000 jäsentä.
– Pohjoismaista yhteistyötä jäsenistön palvelujen kehittämiseksi tehdään ensi kertaa näin laajasti. Vaikka aiemminkin joillakin liitoilla on ollut vastaavaa yhteistyötä, on aiemmin keskitytty vain yhden alan liittoihin. Uudessa yhteistyössä saman sateenvarjon alla ovat juristien lisäksi yhteiskuntatieteilijät, kerto Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.
– Koska näiden alojen työmarkkinat ovat monilta osin yhteiset, saadaan yhteistyöllä jäsenille sellaista tietoa ja palveluja, jotka eivät olisi mahdollisia, jos yhteistyö rajoittuisi vain juristien liittoihin.
Yleisenä pohjoismaisena suuntana on ollut akateemisten ryhmien, erityisesti juristien ja yhteiskuntatieteilijöiden, keskinäisen yhteistyön tiivistyminen. Yhteistyön laajentuessa nyt nopeasti yleispohjoismaiseksi voidaan alojen edunvalvontaa tehostaa paitsi kansallisella, myös yleispohjoismaisella ja -eurooppalaisella tasolla. Jäsenpalvelujen saattaminen koko pohjoismaisen jäsenkunnan käyttöön on osa liittojen lisääntyvää yhteistyötä ja pyrkimystä myös kansalliset rajat ylittävään edunvalvontaan.
Ajantasaisen tiedon äärellä
Kaikilla Lakimiesliiton jäsenillä on uuden yhteistyön perusteella pääsy kaikkien pohjoismaisten sisarliittojen suljetuille Internet-sivuille. Suljetuilta sivuilta on mahdollisuus saada eri liittojen jäsenilleen tarjoamaa ajantasaista tietoa. Oman alan ammattiliitosta on nopeimmin saatavissa kattavaa, perusteellista ja ajankohtaista tietoa maan työmarkkinajärjestelmästä ja erityisesti oman alan työmarkkinoista, työllisyystilanteesta, palkkatasosta ja muista työehdoista.
Käytännössä pääsy muiden liittojen sivuille toimii Lakimiesliiton omien jäsensivujen kautta. Jäsensivustolta aukeaa erillinen ”Pohjoismainen yhteistyö” -osio, josta löytyvät perustiedot uudesta yhteistyömuodosta. Samalta sivulta löytyvistä yhteistyöliittojen logoista on suora pääsy sisarliittojen sisäänkirjautumissivuille. Liittojen logojen vieressä ovat myös ne käyttäjätunnukset ja salasanat, joilla Lakimiesliiton jäsenet pääsevät muiden liittojen jäsensivuille kirjautumaan.
Laajimmin eri liitoilla on tarjolla materiaalia omalla kansallisella kielellään, mutta kaikilla on pyrkimyksenä antaa suhteellisen kattava perustieto työmarkkinatilanteesta ja palkoista myös englanniksi. Palkka- ja muita työmarkkinatietoja tutkittaessa tulee huomata, että yhteistyöliitoissa on mukana myös muiden alojen kuin oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita ryhmiä. Lisäksi kansalliset tutkintojärjestelmät saattavat tutkintojen sisältöjen suhteen erota toisistaan tavalla, joka vaikuttaa työllistymiseen, työehtoihin ja palkkatasoon. Lakimiesten kaltaisella monesti tarkkaan säädellyllä professioalalla, jolla kelpoisuuskysymykset ovat usein merkittäviä, on myös hyvä tarkistaa ammatin harjoittamiseen kohdemaassa liittyvät mahdolliset rajoitukset.
Neuvontaa yli rajojen
Koska pelkällä kirjallisella materiaalilla ei kaikissa tapauksissa saa kattavaa kuvaa vallitsevasta työmarkkinatilanteesta, on liiton jäsenillä mahdollisuus saada neuvontaa kyseisen maan liitolta. Kaikkien liittojen vaihteiden yhteystiedot löytyvät Lakimiesliiton sivuilta. Liittojen muut yhteystiedot erilaista neuvontaa tarjoaville henkilöille näkyvät kunkin liiton omilla sivuilla.
Jäsenillä on mahdollisuus saada tietoa ja neuvontaa työskennellessään muissa Pohjoismaissa tai vasta suunnitellessaan siirtymistä maasta toiseen. Siirryttäessä työskentelemään toiseen maahan kannattaa maan työmarkkinoihin ja työlainsäädäntöön perehtyä kunnolla. Työnantajan sivukuluilla katettavat vakuutukset eroavat toisistaan eri maissa ja myös työsuhteiden yleisissä ehdoissa on eroja. Hyvällä perehtymisellä on mahdollista välttää monia ongelmia, joihin saattaa muuten törmätä. Koska neuvontapalvelut on varattu vain liittojen jäsenille, tulee jäsenten neuvontaa tarvitessaan varautua todistamaan jäsenyytensä Lakimiesliitossa.
Muilla mailla vierahilla
Siirtyessään toisen Pohjoismaan työmarkkinoille on jäsenillä edelleen mahdollisuus saada kyseisen maan liiton palveluja. Jos työskentely kohdemaassa on luonteeltaan pysyvää tai pitkäaikaista, tulisi jäsenen kaikkien palvelujen saamiseksi liittyä myös kyseisen maan liittoon. Lyhyellä komennuksella palvelut saa yhtä hyvin kuulumalla pelkkään kotimaiseen liittoon.
Jäsenillä on myös mahdollisuus tilata muiden liittojen jäsenlehdet. Tämä tuo mahdollisuuden pysytellä jatkuvasti ajan tasalla asuinmaansa lakimiesten työmarkkinatilanteesta, mikäli kielitaito mahdollistaa paikallisen liiton lehden seuraamisen. Monesti Pohjoismaissakin lakimiehet toimivat yrityksissä, joiden työskentelykieli on englanti ja erityisesti ennestään vähemmän tutut pohjoismaiset kielet jäävät työskentelyn aikana vieraammiksi. Paikallinen liitto tarjoaa siten myös tavan kehittää omaa kielitaitoa tavalla, joka muuten jäisi helposti saavuttamatta.
Pohjoismaisena maailmalla
Yhteistyö näkyy myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Osana yhteistyötä jäsenille järjestetään yhteispohjoismaisia tapaamisia kaupungeissa, joissa työskentelee liittojen jäseniä. Alkuvaiheessa tapahtumia järjestetään Brysselissä ja New Yorkissa. Myöhemmin tapaamisia tullaan laajentamaan myös muihin eurooppalaisiin suurkaupunkeihin, joissa työskentelee riittävästi liittojen jäseniä.
– Liittoutumalla pystymme tarjoamaan jäsenillemme kattavia palveluita myös paikoissa, joissa kaikilla liitoilla ei omin voimin voi olla toimintaa, toteaa Lakimiesliiton Tilander.
– Euroopan unionin jäsenyys ja liike-elämän nopea kansainvälistyminen ovat lisänneet huomattavasti ulkomailla työskentelevien lakimiesten määrää. Koska määrät tulevat varmasti kasvamaan jatkossakin, pyrkii liitto palvelemaan jäseniään myös näiden työskennellessä ulkomailla.
