Hallituksen korkeakoulujen hakijasuman purkua koskevan päätöksen mukaisesti opetusministeri Krista Kiuru päätti kolmen tuhannen lisäaloituspaikan jaosta korkeakouluihin vuosina 2014–2015. Yliopistoihin tulee yhteensä 1 507 ja ammattikorkeakouluihin 1 493 uutta aloituspaikkaa.
Yliopistojen koulutuslisäyksistä eniten suunnataan tekniikan ja kauppatieteiden aloille. Molempien alojen osuus on noin 20 prosenttia aloituspaikkalisäyksistä. Oikeustieteen koulutukseen kohdistuu 98 aloituspaikkaa siten, että Helsingin yliopistoon tulee 24, Lapin yliopistoon 14, Itä-Suomen yliopistoon 60 ja Turun yliopistoon ei yhtään uutta aloituspaikkaa.
Puolet näistä paikoista tulee vuodelle 2014 ja toinen puoli vuodelle 2015. Lisäysten kohdentamisesta päätettiin korkeakoulujen hakemusten perusteella ja kaikkiin oikeustieteellisiin yksiköihin myönnettiin aloituspaikkoja juuri haettu määrä.
Perustuttava työmarkkinoiden tarpeeseen
Lakimiesliitto on koko valmistelun ajan vaatinut lisäyksen kohdistamista niille aloille, joilla on todellista kasvavaa työvoimatarvetta tulevaisuudessa ja määrätietoisesti vastustanut uusien aloituspaikkojen kohdentamista oikeustieteeseen.
Alan suuri kiinnostavuus hakijoiden keskuudessa ei ole järkevä peruste alan koulutuksen lisäämiseen, vaan koulutusmäärien tulee perustua työmarkkinoiden tarpeeseen. Pitää myös muistaa, että oikeustieteellisen alan koulutusmääriä lisättiin dramaattisesti jo vuonna 2013, ja Suomessa suoritettujen OTM-tutkintojen määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan siten, että viime vuonna valmistui jo yli 500 oikeustieteen maisteria.
Vaikka nyt päätetty aloituspaikkojen lisääminen ei ole lakimieskunnan kannalta mieluisa uutinen, on lisäys kuitenkin huomattavasti pienempi kuin aiemmin julkisuudessa liikkuneet luvut antoivat ymmärtää. Helsingin Sanomat uutisoi 18.10.2013, että hallitus kaavailee 500 uutta aloituspaikka oikeustieteen alalle viiden vuoden ajalle. Nyt päätetty lisäys on tästä vajaa viidesosa.
Lakimiesliitto tulee pitämään vahvasti esillä näiden aloituspaikkalisäysten määräaikaisuutta. Nyt päätetyt lisäykset on kohdistettu kahdelle vuodelle, eivätkä ne saa jäädä pohjaluvuiksi sen jälkeisiä koulutusmääriä päätettäessä. OTM-tutkinnon aloituspaikkojen valtakunnallinen määrä tulee palautua korkeintaan vuonna 2013 vallinneelle tasolle määräajan jälkeen, ja mikäli työmarkkinat vetävät yhtä huonosti kuin viime aikoina, tulee aloituspaikkamäärää laskea.
Taustalla usein toinen korkeakoulututkinto
Tuoreille juristeille suunnatut työpaikat eivät ole lisääntyneet samaan tahtiin kuin OTM-tutkinnot. Viime vuoden lopussa lähes 10 prosenttia vuoden sisään valmistuneista juristeista oli työttömänä. Vuoden alussa tilanne on hieman parantunut, mutta se on johtunut lähinnä vähäisestä valmistuneiden määrästä. Todellinen suunta nähdään vasta, kun suuret joukot valmistuvat kesän kynnyksellä. Monet opiskelijat ovat myös viivästyttäneet omaa valmistumistaan, jotta ansioluettelossa ei näkyisi työttömyyspätkää heti valmistumisen jälkeen. Keskimäärin juristikoulutukseen valikoituu erittäin lahjakkaita ja ahkeria opiskelijoita, joiden aiemmin hyvää työllistymistä ei selitä pelkkä juristikoulutus.
Juristikoulutukseen hakeutuu myös paljon henkilöitä, jotka ovat suorittaneen tai suorittamassa toista korkeakoulututkintoa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston OTM-ohjelmassa aloittaneista 40 uudesta opiskelijasta vain 16 ei ollut aiemmin opiskellut kyseisessä yliopistossa ja Lakimiesliiton sijoittumistutkimuksista käy ilmi, että noin 40 prosentilla valmistuneista juristeista on aiempia korkeakouluopintoja. Suuri syy hakeutumiselle OTM-tutkinnon pariin on ollut hyvät työllistymisnäkymät.
Työelämätaidoille suurempi rooli
Uusia aloituspaikkoja hakeneilla yliopistoilla on nyt suuri haaste tarjota opiskelijoilleen sellainen koulutus ja tutkinto, jolla he pystyvät kilpailemaan kovilla työmarkkinoilla. Erityisen suuri haaste koskee Itä-Suomen yliopistoa, jossa aloituspaikkojen määrä nousee kahdessa vuodessa nollasta 70:een. Koska mitään takuita perinteisten juristityöpaikkojen määrän kasvusta ei ole, tuleville juristeille tulee tarjota osaamista, joilla he pystyvät sijoittumaan myös perinteisen juristikentän ulkopuolelle. Tutkinnossa vähälle huomiolle jääneet siirrettävät työelämätaidot, kuten esiintymis-, projektinhallinta- ja yrittäjyystaidot pitää nostaa aiempaa tärkeämpään rooliin.
Se, miten päätetty lisäys vaikuttaa työllistymiseen, riippuu paljon myös Suomen talouden kehittymisestä. Vaikka juristit ovat perinteisesti olleet monia muita ammattikuntia vähemmän riippuvaisia taloudellisista suhdanteista, näkyy pitkään jatkunut talouden alakulo myös lakimiesten työmarkkinoilla rekrytointien vähentymisenä. Jotta viime vuosina tehdyt koulutusmääräpäätökset eivät näkyisi lakimiesten määrällisen ja laadullisen työllistymisen heikkenemisenä, tulee sekä talouden että OTM-tutkinnon kehittyä aiempaa parempaan suuntaan. Toiseen näistä on huomattavasti helpompi vaikuttaa.
Teksti: Eero Blåfield
Kuva: Thinkstock
