Eduskunta perusti kaksi nuorinta hovioikeutta, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet, 14.4.1976 annetulla lailla. Kouvola aloitti toimintansa 1.5.1978 ja Rovaniemi vuotta myöhemmin. Vanhat hovioikeudet olivat ruuhkautuneet, ja käsittely oli yksinomaan kirjallista.
Oikeusneuvos Henrik Grönqvistin toimikunta oli esittänyt, että resursseja oli lisättävä jakamalla maa kuuteen hovioikeuspiiriin, mikä teki samalla mahdolliseksi suulliset istunnot. Käräjämatkat voitaisiin tehdä hovioikeudesta ja hovioikeuteen yhden päivän aikana, mikä minimoisi valtion ja asianosaisten kustannukset
Kouvolan hovioikeudessa oli aluksi kolme ja joulukuusta 1980 alkaen neljä nelijäsenistä jaostoa. Hovioikeuksien organisaatiouudistuksen jälkeen hovioikeudessa oli toukokuusta 1994 alkaen kaksi ja maaliskuusta 1996 alkaen kolme osastoa, kussakin kuusi jäsentä. Aluksi hovioikeuspiiriin kuului kymmenen tuomiokuntaa ja kuusi raastuvanoikeutta. Hovioikeuteen saapui vuosittain reilut 2 000 asiaa. Nykyisin piiriin kuuluu neljä käräjäoikeutta, ja asioita tulee ratkaistavaksi noin 1 150.
Aloittaessaan toimintansa Kouvolan hovioikeus sai käyttöönsä valtion vuokraaman huoneiston Pohjolan talosta, joka sijaitsee Kauppamiehenkadun varrella. Toimitiloina olivat 1977–1996 talon ylin kerros ja puolet toiseksi ylimmästä. Arkistotilat sijaitsivat kellarikerroksessa. Hovioikeusmenettelyn kehittyessä entistä enemmän suulliseksi tilojen tarve teki uudisrakennuksen rakentamisen välttämättömäksi.
Hovioikeustalo ilmentää tuomioistuimen identiteettiä
Rakentaminen käynnistettiin vuonna 1995, ja hovioikeustalo valmistui maaliskuussa 1996. Hovioikeus muutti rakennukseen huhtikuussa. Rakennuksen suunnittelivat Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Ky:n arkkitehdit Hannu Jaakkola ja Tapani Kerttula.
– Tavoitteena hovioikeustalon suunnittelussa oli löytää arkkitehtonisesti korkeatasoinen, toimiva ja taloudellinen ratkaisu, joka ottaisi huomioon rakennuksen merkityksen osana oikeuslaitoksen julkista kuvaa. Rakennuksen arkkitehtuurin sommitelman lähtökohtina olivat yksinkertaiset kuviot kuten ympyrä (käräjäympyrä / käräjäkivet), kolmio (valokate) ja neliö (ulkohahmo). Rakennuksen identiteetin löytäminen oli erityisen haastava tehtävä, sillä arkkitehtuurin tuli ilmentää oikeudenmukaisuutta, kunniallisuutta ja rehellisyyttä, arkkitehti Jaakkola kertoo rakennuksen taustoista. Lisäksi uudisrakennuksen suunnittelun keskeisenä lähtökohtana oli rakennetun ympäristön perinnön vaaliminen ja kunnioittaminen.
Hovioikeustalo on neliönmuotoinen elementtirakennus, jonka julkisivut ovat pääasiassa väribetonia, lisäksi niissä on käytetty lasia ja ruostumatonta terästä. Arkkitehdin mukaan neliön muoto tarjosi parhaimman lähtökohdan rakennuksen suunnittelulle. Hovioikeudentalossa on kolme kerrosta ja lisäksi yksi maanalainen kerros. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat muun muassa henkilökunnan autohalli, väestönsuoja ja kuntoilutila.
Ensimmäisessä kerroksessa on kaksi suullisen käsittelyn salia, joiden yhteydessä on odotustilana monitoimiaula. Nämä tilat ovat muutettavissa avaamalla niiden väliset siirtoseinät yhtenäiseksi kokous- tai juhlatilaksi. Kerroksessa sijaitsevat myös syyttäjien ja asianajajien huoneet, asianosaisten neuvotteluhuone ja yleisön sosiaalitilat sekä kaksi pidätettyjen säilytyshuonetta, kirjaamo ja sen työhuoneet, virastomestareiden huoneet, päätearkisto ja käsiarkisto sekä kahvio.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Kouvolan toimipisteellä on ensimmäisessä kerroksessa oma huoneisto sisäänkäynteineen. Toiminta siinä päättyy kesäkuussa. Toisessa kerroksessa ovat muun muassa presidentin työhuone ja neuvotteluhuone, kansliapäällikön työhuone, muut hallinnon tilat, kirjasto ja henkilökunnan työhuoneita. Kolmannessa kerroksessa on muun muassa täysistuntosali sekä työ- ja istuntohuoneita.
– Sisätilojen suunnittelun pääperiaatteena oli luoda rakennukselle erittäin vahva arkkitehtoninen muotokieli, jolla rakennus saavuttaa myös sisätiloissa selkeän identiteetin. Tilojen toiminnallisen jäsentelyn lisäksi sisätilojen muodonantoa ja tilallista elämyksellisyyttä korostavat rakennuksen kaksi korkeaa valokatteista aulatilaa, Jaakkola sanoo.
Toisen ja kolmannen kerroksen tilat avautuvat kehämäisesti parvekeratkaisuin aulatiloihin luoden avaran ja mielenkiintoisen sisänäkymän. Jaakkolan toimisto vastasi myös kalustesuunnittelusta, sillä uuteen rakennukseen hankittiin uusi kalusto ja vanha myytiin muutamaa kalustetta lukuun ottamatta.
Kouvolan hovioikeustalo on nykyaikaisin tuomioistuinrakennus Suomessa. Se on suunniteltu ja rakennettu hovioikeuden käyttöä varten. Presidentti Pertti Niemisen mukaan rakennus on onnistunut ja vastaa erinomaisesti käyttötarkoitustaan. Rakentamisessa painotettiin erityisesti kestävän kehityksen periaatteita. Myös turvallisuusnäkökohdat on otettu huomioon tärkeänä osana.
Hovioikeudentalo sijaitsee kauniilla ja arvokkaalla paikalla kaupungin keskustassa osoitteessa Hovioikeudenkatu 6. Nykyarkkitehtuuria edustava rakennus sulautuu hienosti kaupunkikuvaan. Hovioikeustalon arkkitehtuuri ilmentää hyvin oikeuslaitoksen erityispiirteitä.
Muotokuvaperinne kukoistaa
Hovioikeudelle on karttunut yli 30 toimintavuoden aikana kolme edustusmuotokuvaa, jotka on sijoitettu täysistuntosaliin. Hovioikeuksien presidenttien muotokuvaperinne on Suomessa 400 vuotta vanha. Perinne saa alkunsa Svean hovioikeudesta.
Muotokuvat ovat alkuaan presidenttien tai heidän omaistensa lahjoituksia. Emerituspresidentti Veikko M. Hämäläisen mukaan Viipurin hovioikeuden presidenttien muotokuvat on rahoitettu nostorahojen koroilla. Nykyisin muotokuvat maalauttaa valtio.
Kouvolan hovioikeuden ensimmäisen presidentin Heimo Lammen muotokuvan (1980) on maalannut taidemaalari Veikko Vionoja (s. 1909 Ullava – k. 2001 Espoo), joka on tunnettu pohjalaisten maisemien, pihapiirien, ihmisten ja sisätilojen mestarillisena kuvaajana. Hän maalasi myös tilauksesta toistasataa muotokuvaa. Vionoja on aikaisemmin maalannut muun muassa Vaasan hovioikeuden presidentin Eero Rewellin ja Helsingin hovioikeuden presidentin Yrjö Hakulisen muotokuvat.
Maalauksessa presidentti Lammi istuu arvokkaasti tummaan pukuun ja solmioon pukeutuneena käsinojallisessa tuolissa, katse määrätietoisesti suuntautuneena kaukaisuuteen. Taustalla kolmiulotteisesti hahmottuva huone on kauniiden värisävyjen pintamainen sommitelma. Kokonaisuus on maalattu hienostuneesti pelkistäen.
Presidentti Veikko M. Hämäläisen muotokuvan (1996) on maalannut taidemaalari Lasse Marttinen (s. 1926 Helsinki – k. 2007 Espoo). Marttinen oli taiteen uudistaja, viivan, pinnan ja värin hienostunut mestari. Hän maalasi satoja virallisia muotokuvia, joiden tekniikka perustui kylmän ja lämpimän värin taitavaan käyttöön.
Maalauksessa Hämäläinen istuu tummansininen puku ja solmio yllään sivuasennossa käsinojallisessa tuolissa, katse suoraan eteenpäin. Muotokuvassa huomio kohdistuu käsiin ja kasvoihin, jotka on kuvattu realistisen yksityiskohtaisesti. Muotokuvan maalauksellisuus näkyy varmana etenkin puvussa ja taustan kirkkaissa ja hienostuneissa väripinnoissa.
Järjestyksessä kolmannen presidentin Jussi Kivisen muotokuvan (2005) on maalannut taidemaalari, professori Timo Vuorikoski (s. Helsinki 1945–). Hän on maalannut muun muassa maisemien ja asetelmien lisäksi paljon tilausmuotokuvia. Kivinen päätyi taiteilijavalinnassaan Vuorikoskeen, sillä hän oli ollut presidentin äidin kuvaamataidonopettaja Paula Kivisen oppilas Tampereen lyseossa.
Maalauksessa Kivinen istuu rennosti hieman vasemmalle kääntyneenä nojatuolissa, musta puku yllään. Hänen vasemmalla puolellaan (katsojasta oikealla) on pöytä, jonka päällä on kaksi lakikirjaa (Suomen laki I ja II). Tuomari ja tärkein työkalu lakikirja kuuluvat erottamattomasti yhteen. Lakikirjat valittiin taiteilijan ehdotuksesta maalaukseen symboloimaan ammattia. Muotokuva on realistisesti kuvattu, hienoine valoefekteineen. Maalaus on tasapainoinen ja levollinen.
Muotokuvat juhlistavat arvokkaasti täysistuntosalia. Salin käräjäkiviä eli tuomarinympyrää symboloivan istuntokaluston keskellä on valtion taideteostoimikunnan sijoituksena myös kuvanveistäjä Ukri Merikannon (s. 1950 Helsinki – k. 2010 Helsinki) musta graniittinen veistos Kaksi kappaletta (1974) marmorialustalla. Veistos sopii erinomaisesti tilaansa.
Hovioikeudessa on suuri ja laadukas valikoima nykytaidetta valtion taideteostoimikunnan sijoituksena, yhteensä 41 kpl. Samoin Kouvolan kaupunki on antanut talletuksena teoksia (11 kpl). Kouvolan hovioikeus omistaa presidenttien muotokuvien (3 kpl) lisäksi kaksi grafiikanteosta, Erkki Sandbergin litografian Maisema Kotkasta (1984) ja Matti Koskelan serigrafian Maaliskuu (1990).
Kouvolan hovioikeuden sinetin kuva-aiheeksi valittiin Rooman antiikista periytyvä klassinen oikeudenjumalatar Justitia miekka ja vaaka kädessä. Hänen toisella puolellaan on Karjalan ja toisella Hämeen vaakuna. Sinetin on suunnitellut taidemaalari, heraldikko Ahti Hammar (1911–1979). Hovioikeus on saanut lahjoituksena myös arvokkaita vanhoja lakikirjoja.
