Noin tuhatkunta osallistujaa kokoontui Helsinkiin XLIV Asianajajapäiville 13.1.2012. Tilaisuus alkoi perinteisesti oikeuspolitiikan foorumilla, jonka teemana oli “Näennäisistä uudistuksista kokonaisuudistukseen – onko oikeuslaitoksella visiota?”.
Kaikkien puheenvuorojen perusvire oli kriittinen nykyisiä tempoilevia ja säästämiseen tähtääviä uudistuksia kohtaan.
Asianajajaliiton mukaan säästöpaineet ovat ajaneet oikeushallinnon sellaisiin toimiin, joiden vaikutuksia ei arvioida riittävästi etukäteen. Toisaalta oikeistakaan kohdista säästetyt rahat eivät ohjaudu sinne, missä niitä oikeudenhoidossa kipeimmin tarvittaisiin.
Esimerkiksi käy lautamiesten käytön vähentäminen muutama vuosi sitten. Asianajajat kannattivat uudistusta, koska maallikkojäsenten käytön vähentämisen luvattiin tuovan lisäresursseja käräjäoikeuksiin. Näin ei ole käynyt.
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pelkäsi jatkuvien säästöjen johtavan jopa ihmisten korvaamiseen koneella. Supertietokone Watson, joka voitti ihmisen Yhdysvaltojen vaativimmassa tietovisassa, voisi esimerkiksi penkoa lakitekstejä. Tällainen kone näyttäisi tuovan ratkaisun moneen meidän oikeuslaitoksemme ongelmaan. Esimerkiksi prosessia vaivaava hitaus olisi enää historiaa.
Mutta Jääskeläisen mukaan uudistusten tulisi olla sellaisia, että ne eivät vaarantaisi vaan mielellään päinvastoin edistäisivät ihmisten luottamusta oikeuslaitoksen toimintaan tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Mikään kone ei täyttäisi tätä vaatimusta eikä myöskään oikeudellisia vaatimuksia.
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo näki tekniikkaa voitavan hyödyntää, mutta toisella tavalla. Koskelon mukaan tuomioistuinten kehittämisessä ydinasia on, että instanssien tehtävät ja tosiasialliset roolit saadaan erottumaan toisistaan. Ensimmäisenä instanssina ja lainkäytön fundamenttina käräjäoikeuksien tulee olla omassa roolissaan ammatillisesti entistä vahvempia, samoin asianajajien. Hovioikeuksista puolestaan pitää tulla todellisia ylioikeuksia.
Hovioikeustasolla tarvitaan sekä muutoksenhaun sisällön ja käytäntöjen että verkoston kehittämistä. Esimerkiksi ruotsalainen hovioikeusprosessi, jossa nojaudutaan käräjäoikeudessa vastaanotetun todistelun taltiointiin, tukee prosessin painopisteen siirtymistä käräjäoikeuteen ja toisaalta auttaa etäisyyksien voittamisessa. Tällaisissa tilanteissa tekniikan potentiaalit pitäisi hyödyntää.
Ritva Juntunen
Oikeuspolitiikan foorumissa pidetyt puheenvuorot löytyvät Suomen Asianajajaliiton
sivuilta: www.asianajajat.fi/viestinta/asianajajapaivat_2012/
