Kuluttajan perustarve sisältöön säilyy

Hannu Syrjänen on toiminut kustannus- ja kirjapainoalalla vuodesta 1981, jolloin hänestä 29-vuotiaana tuli Suomen Lakimiesliiton Kustannus Oy:n toimitusjohtaja. Hän on siis seurannut alan kehitystä lähes 30 vuotta ja on oikea henkilö valottamaan myös tulevaisuuden näkymiä.

Internet muutti kaiken

– Kun aloitin, lakikirja painettiin kohopainossa. Silloisessa Valtion painatuskeskuksessa oli tenniskentän kokoinen halli lyijyladelmia, jotka olivat pysyneet lähes samanlaisina sitten Gutenbergin päivien aina 1400-luvulta. Seuraava kehitysvaihe oli valoladonta, josta siirryttiin digitaalitekniikkaan. Nyt uusia, entistä tehokkaampia laitteita ja ohjelmia tulee puolen vuoden välein.

– Myös klassinen media pysyi vuosikymmeniä samanlaisena. Mutta sitten tuli internet ja kaikki muuttui. Tänä päivänä elämme yhtä mullistavaa muutosta kuin Gutenbergin aikaan, Hannu Syrjänen tiivistää kokemaansa muutosta.

Nykyään ei enää tarvitse odottaa aamun sanomalehteä tai TV:n iltauutisia tietääkseen, mitä on tapahtunut. Tieto on jo välittynyt päivän mittaan useampaankin kertaan internetin, sähköisten uutiskirjeitten taikka sosiaalisen median kautta. Tämä kehitys on merkinnyt sitä, että klassinen media, kuten sanomalehti ja televisio, ovat menettäneet roolinsa tiedon ensisijaisena lähteenä.

Mutta tietoverkon välityksellä käytettävä tieto ei kuitenkaan ratkaise kaikkia tietotarpeita. Saatuaan tietää mitä on tapahtunut, ihmisille herää tarve tietää, miksi se on tapahtunut ja mitä tapahtumasta seuraa. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi uutisten taustat, analyysit ja jopa spekulaatiot.

– Ihmisen perustarve ei ole käyttää laitteita vaan tietosisältöjä. Painettu sanomalehti on edelleen oikein hyvä käyttöliittymä. Se on halpa, joustava ja se jos mikä on mobiili, Hannu Syrjänen korostaa.

Maksullista vai maksutonta?

Internet on totuttanut ihmiset maksuttomaan tietoon. Kuluttajan mielestä tänä päivänä tiedon pitää olla joko ilmaista tai ainutlaatuista!!

Paljon tietoa onkin jo siirtynyt verkkoon ja maksuttomaksi. Näistä tärkeimmät ovat uutisotsikot ja faktatyyppinen tieto kuten tietosanakirjat ja lakitieto. Mutta ei näidenkään tuottaminen ole ilmaista. Kaikki kuluttajille suunnatut internetpalvelut ovat käytännössä mainosrahoitteisia. Lakitietoa verkossa ylläpidetään verovaroin. Tietosanakirja Wikipediaa tuotetaan yhteisöllisesti talkoovoimin.

– Tämä kehitys asettaa suuren haasteen tiedon tuottajille. Sisältöihin pitää todella panostaa ja lisätä niihin sellaista lisäarvoa, josta kuluttaja on valmis maksamaan. Mutta silloin on pidettävä kirkkaana mielessä asiakkaan tarpeet. Se on menestyvän yritystoiminnan lähtökohta, Hannu Syrjänen painottaa.

Ihmisillä on pysyvä tarve saada tietoa, koulutusta ja viihdettä. Jakelukanavat ja tavat, millä näitä tarpeita tyydytetään, voivat muuttua, mutta perustarve ei katoa minnekään.

Tutkimusten mukaan kuluttaja on entistä halukkaampi maksamaan laadukkaasta sisällöstä. Ja silloin ei ole niin suurta väliä, millä keinoin ja millä välineillä tieto on saavutettavissa.

Toisaalta kuluttajan kaipaama lisäarvo, josta hän on valmis maksamaan, saattaa syntyä myös, kun laadukas sisältö yhdistetään helppoon käytettävyyteen. Hannu Syrjänen uskookin, että kämmentietokoneet ja ns. tablet-laitteet, kuten tänä vuonna markkinoille tullut iPad, ovat askel tähän suuntaan.

Tablet-laitteeseen on mahdollisuus esimerkiksi räätälöidä sisältöä tietyn aihealueen mukaan. Tällöin käyttäjällä olisi käytössään esimerkiksi autoja tai muotia koskeva sisältöpaketti, joka koostuu uutisista, artikkeleista, kuvista, videoista ja sosiaalisesta mediasta.

Tällä hetkellä on epäilyksiä sen suhteen, ovatko kuluttajat valmiita maksamaan tällaisista räätälöidyistä sisältöpaketeista. Hannu Syrjänen uskoo kuitenkin kuluttajan olevan valmis maksamaan, mikäli kokonaisuus on hyvä ja vastaa hänen tarpeitaan. Siirrytään massamediasta yksilöidympään palveluun.

Samanlaisia epäilyksiä oli aikanaan maksullisen television suhteen. Luultiin, ettei asiakas olisi valmis maksamaan tv-ohjelmista, kun ”ilmaista” ohjelmatarjontaa on runsaasti saatavilla. Mutta nyt on maksu-tv lyönyt itsensä läpi.

– Hyvälle ja laadukkaalle sisällölle on selvästi kysyntää ja sen saamisesta ollaan valmiita maksamaan, Hannu Syrjänen tähdentää.

Yksi tapa rahoittaa laadukasta tietosisältöä ovat mainokset. Uudet laitteet tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös mainostajille ja mainoksista tietoa haluaville. Näistä mahdollisuuksista Hannu Syrjänen mainitsee esimerkkinä interaktiivisuuden eli vuorovaikutteisuuden. Käyttäjä voi halutessaan muokata esimerkiksi mainostettavan tuotteen haluamallaan tavalla, kuten auton tai huulipunan väriä. Kun tuote on mieluinen, kuluttaja voi tilata sen saman tien. Taikka tilata vaikkapa auton koeajon.

Sosiaalinen media – uhka vai mahdollisuus?

Sosiaalinen media on 2000-luvulla tullut vauhdilla mukaan tiedonvälityksen kenttään. Sillä tarkoitetaan yleensä verkkopalvelua, jossa käyttäjät tuottavat pääosan sisällöstä.

– Tässäkään ei ole kyse uudesta ilmiöstä. Ihmiset ovat kanssakäyneet, kokoontuneet ja kommunikoineet aina. Milloin alkuseurakunnassa, milloin nuorisoseurantaloilla tai leirinuotioilla. Tekniikka on laajentanut ja monipuolistanut kanssakäymisen mahdollisuuksia. Toisaalta käyttäjien tuottamaa tietoa on ollut mediassa jo pitkään.

Hannu Syrjänen on Sanoma Oyj:n toimitusjohtajana miettinyt sosiaalisen median merkitystä nimenomaan yritysten näkökulmasta.

– Yrityksen läsnäolosta sosiaalisessa mediassa on tullut tänä päivänä yhtä itsestään selvä asia kuin internetin kotisivuista 1990-luvulla. Yrityksen on yksinkertaisesti oltava mukana sosiaalisessa mediassa. Jos yritykset eivät itse mene siihen mukaan, toiset tekevät sen niiden puolesta. Mediatalot puolestaan voivat tehdä yhteistyötä sosiaalisen median kanssa ja luoda niille esimerkiksi toimivia alustoja.

Hannu Syrjäsen mielestä kenenkään ei kuitenkaan pidä rynnätä sosiaaliseen mediaan miettimättä ensin muutamaa perusasiaa. Miksi sosiaalisessa mediassa haluaa olla läsnä? Haluaako yritys keskusteluyhteyteen asiakkaittensa kanssa vai tarjota asiakastukea? Onko tarkoitus värvätä uusia työntekijöitä? Tai halutaanko ratkaista jokin konkreettinen ongelma? Esimerkiksi Facebookista löytyy monia esimerkkejä siitä, kuinka lähes mikä tahansa asia saattaa saada yhteisössä ratkaisunsa.

Kuluttajat tekevät myös entistä enemmän päätöksiä vertaisryhmän suositusten perusteella.

Tulevaisuus 10 vuoden kuluttua

Tulevaisuudesta ei kukaan osaa sanoa mitään varmaa. Kymmenen vuotta sitten ei osattu arvata läheskään oikein nykyistä mediamaailmaa. Osittain ennustukset olivat liian varovaisia ja osittain liian toiveikkaita. Esimerkiksi monet ennustivat 2000-luvun alussa mobiilin internetin tuloa. Odotukset olivat korkealla ja markkinointipuheet hienoja. Mutta silloiset matkapuhelimet ja WAP-teknologia eivät pystyneet tyydyttämään kuluttajan tarpeita. Vasta 3G-verkot ja älypuhelimet pystyivät tuottamaan riittävästi kapasiteettia. Ja näiden myötä syntyi mobiili-internet.

Hannu Syrjänen on kuitenkin valmis pyydettäessä arvioimaan, millaisessa mediaympäristössä elämme vuonna 2020. Tämän päivän näkymien mukaan median kulutus on koko ajan kasvamassa. Ja tämä kehitys jatkunee myös lähivuosina.

Vuonna 2020 media ja tiedonvälitys ovat henkilökohtaisempaa, kuin mitä tämän päivän massamedia tarjoaa. Kuluttajalla on tulevaisuudessa mahdollisuus seurata vain niitä uutisia mitä haluavat, katsoa vain mieleisiään televisio-ohjelmia ja lukea vain niistä julkisuuden henkilöistä keistä ovat kiinnostuneita.

Sen lisäksi median käyttäjät siirtyvät nykyisestä passiivisesta tiedon kuluttajan roolista entistä aktiivisempaan ja osallistuvampaan tiedon käyttöön. Sisällön tuottajan ja kuluttajan välinen suhde syvenee.

– Median käyttö ja kulutus ei ole enää riippuvaista ajasta ja paikasta. Ihmisillä on pääsy erilaisiin mediasisältöihin missä ja milloin vain. Päivällä mediaa kulutetaan mobiilisti ja illalla kotona kapasiteettisyistä kytkeytyneenä kiinteään verkkoon, Hannu Syrjänen kiteyttää.

Tulevaisuudessa informaatiotulva on niin valtava, että sitä ei kukaan pysty hallitsemaan. Media on sirpaloitunutta. Sen vuoksi mediayhtiöiden on kyettävä palvelemaan asiakkaitaan tässäkin suhteessa paremmin. Roolina on auttaa kuluttajaa hahmottamaan kokonaisuus ja luomaan oma maailmankuvansa. Tähän tarpeeseen vastatakseen mediayhtiöiden on kehityttävä entistä enemmän palveluyrityksiksi.

Mutta samalla Hannu Syrjänen haluaa korostaa, että kyse ei ole pelkästään teknologiasta. Painettu media tulee säilymään tulevaisuudessakin. Ihmisillä on mahdollisuus rentoutua myös vuonna 2020 lukemalla lempilehteään tai kirjaansa puistossa taikka sanomalehteä aamukahvin yhteydessä. Hannu Syrjänen ei siis usko painetun median katoamiseen lähitulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin painetun median sisällön tuottajilta uuden ajan ja sen tuomien muutosten ymmärtämistä sekä sen mukaisen laadukkaan ja luotettavan sisällön tuottamista. Silloin painettu media on erittäin haluttua myös tulevaisuudessa.

Työnteko jatkuu

Tänä kesänä on uutisoitu toimitusjohtajan vaihdoksesta Sanoma Oyj:ssä. Niinpä on houkuttelevaa kysyä, mitkä ovat Hannu Syrjäsen tulevaisuuden suunnitelmat vuoden päästä.

– En toki lopeta työntekoa. Toivon, että hankkimallani kokemuksella on käyttöä esimerkiksi yhtiöiden hallituksissa. Hoitamani Orionin puheenjohtajuus on haastava ja mielenkiintoinen. Toivon kuitenkin, että kalenteri olisi vähän nykyistä ilmavampi, Hannu Syrjänen raottaa oman tulevaisuutensa verhoa.