Kuluttajariitalautakunta uudistui

VUONNA 1978 toimintansa aloittaneen kuluttajavalituslautakunnan nimi muuttui 1.3.2007 voimaan tulleella lailla kuluttajariitalautakunnaksi. Toimivallan laajennuksen lisäksi lain muutos merkitsi useita muutoksia lautakunnan asettamiseen, kokoonpanoon, menettelytapoihin sekä jäsenten kelpoisuuteen.

Kussakin viisijäsenisessä jaostossa on edustettuna oikeudellisiin kysymyksiin, kuluttajansuojaan, elinkeinoelämään sekä kyseessä oleviin hyödykkeisiin perehtyneitä jäseniä. Vaatimuksesta, jonka mukaan erilaisten yhteiskunnallisten näkemysten tuli olla lautakunnassa edustettuna, on vanhentuneena lain muutoksen yhteydessä luovuttu, minkä vuoksi lautakunnan toimikausikaan ei ole enää kytketty eduskunnan vaalikauteen. Nyt jäsenet nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan.

Oikeudellisen asiantuntemuksen merkitys lautakunnan toiminnassa on entistä korostuneempi. Lautakunnan ratkaistavaksi saapuvat jutut ovat oikeudellisesti yhä monimutkaisempia. Lähtökohtana on, että maallikot voivat hoitaa asiansa lautakunnassa itse lakimiesapuun turvautumatta. Yhä tavallisempaa kuitenkin on, että asiaa ajaa sekä kuluttajan että elinkeinonharjoittajan puolesta juristi.

Lain muutoksen yhteydessä lautakunnan toimivalta laajentui asuntoasioissa. Nyt se kattaa aiempien tehtävien lisäksi asuntojen vuokra- ja asumisoikeusriidat tietyin rajauksin. Lautakunta on käsitellyt jo vuodesta 1995 alkaen asuntokaupoista johtuvia riitoja, mutta asunnon vuokraamista tai asumisoikeuden luovuttamista koskevat asiat eivät ole aiemmin kuuluneet sen toimivaltaan.

Asuinhuoneiston vuokrausta koskevan erimielisyyden lautakunnan käsiteltäväksi voi saattaa vuokralainen, mutta myös vuokranantajana oleva yksityishenkilö. Asumisoikeuden luovutukseen liittyvässä erimielisyydessä lautakunnan ratkaisusuositusta voi puolestaan pyytää paitsi kuluttajan asemassa oleva asumisoikeuden ostaja myös oikeuden myyjä, jos hän on yksityishenkilö.

Kuluttajariitalautakunnan toimivalta uusien asiaryhmien suhteen on rajoitettu. Lautakunta ei voi antaa ratkaisusuositusta sellaisiin riitoihin, jotka asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan on saatettava ?lyhyessä määräajassa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällaisia asioita ovat muun muassa vuokrasuhteen irtisanomiseen, häätöön ja muuttopäivän siirtoon liittyvät erimielisyydet, joissa on tarpeen saada nopeasti täytäntöönpanokelpoinen päätös. Asumisoikeusasioissa lautakunnan toimivallan ulkopuolelle jäävät muun muassa kunnan tekemät asukasvalintapäätökset.

Uudistuksen yhteydessä lautakunnassa on otettu uutena menettelynä käyttöön ryhmävalitus, jonka tekee kuluttaja-asiamies tietyn kuluttajaryhmän puolesta. Asia voidaan käsitellä ryhmävalituksena, jos useiden kuluttajien vaatimukset samaa elinkeinoharjoittajaa kohtaan voidaan ratkaista yhdellä lautakunnan päätöksellä. Ryhmävalitus soveltuu käytettäväksi muun muassa silloin, kun useissa kuluttajille myydyissä tuotekappaleissa on sama suunnittelu- tai valmistusvirhe, kun valmismatkan osanottajat eivät ole saaneet sovittuja palveluja tai kun useiden kuluttajien kanssa tehdyissä sopimuksissa on sama kohtuuton ehto.

Kuluttajariitalautakunta toimii käytännössä kuluttajansuojaoikeuden ennakkopäätöselimenä. Kunnalliset kuluttajaneuvojat noudattavat kymmeniä tuhansia vuosittaisia kuluttajariitoja sovitellessaan lautakunnan linjauksia. Lautakunnan vakiintuneet ratkaisukäytännöt ovat olleet myös monen lainsäädäntömuutoksen perustana kuluttajansuojan alalla. Tuomioistuimiin kuluttajansuoja-asioita viedään harvemmin. Tuomioistuimet voivat lautakunnan toimivallan piiriin kuuluvaa asiaa käsitellessään pyytää lautakunnalta lausunnon sen ratkaisukäytännöstä.

 

Kuluttajariitalautakunta

Tapaan kuluttajariitalautakunnan (KRIL) puheenjohtajan OTT Pauli Ståhlbergin Helsingin Hämeentiellä vasta remontoiduissa toimitiloissa, jonne lautakunta muutti kesäkuun lopussa.

Ståhlberg on ollut sopimus- ja vahingonkorvausasioiden kanssa tekemisissä urallaan jo pitkään. Vuonna 1993 hän julkaisi väitöskirjan ydinvastuusta, ja hän on myöhemmin ollut myös muun muassa uusimassa Eero Routamon perusteosta Suomen vahingonkorvausoikeus.

Kuluttajansuoja-asiat tulivat mukaan, kun häntä pyydettiin johtamaan yhtä kuluttajariitalautakunnan jaostoista 1990-luvulla.

– Sain jalan oven väliin kuluttajariitalautakuntaan. Kun päätoiminen puheenjohtajan virka vakinaistettiin 1995, hain sitä, koska se kuulosti mukavan uudelta ja tuntemattomalta.

Ståhlberg on ollut kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajana siitä lähtien.

Tiedonkulun parantaminen lautakunnan ja tuomioistuinten välillä oleellista

Lautakunta siirrettiin vuonna 2005 kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudesta oikeusministeriölle. Muutos näkyy entistä voimakkaampana integroitumisena oikeussuojajärjestelmään. Tavoitteena on muun muassa säännöllisen tiedonvaihdon kehittäminen lautakunnan ja tuomioistuinten välille.

Parantamisen varaa tiedottamisessa Ståhlbergin mukaan on. Hän on huolissaan oikeuskäytännön epäyhtenäisyydestä kuluttajariidoissa: – Toisinaan käräjäoikeus voi tehdä erilaisen päätöksen asiassa, josta on jo olemassa kuluttajariitalautakunnan vakiintunut oikeuskäytäntö. Tätä käytäntöä kuluttajaneuvojat ovat jo ehkä soveltaneet laajasti ja pitkään. Olisi toivottavaa, että tuomioistuin antaisi toimivalle käytännölle merkityksen. Jos se kuitenkin päätyisi erilaiseen ratkaisuun, sen pitäisi ainakin olla tietoinen siitä, että ratkaisu poikkeaa laajasti omaksutusta käytännöstä.

Ståhlberg toivookin, että lautakunta nähtäisiin yhä enemmän osana oikeussuojajärjestelmää.

– Kuluttajariitalautakunta on nykyään enemmän oikeusturvaviranomainen, joka toimii kuluttajansuoja-asioissa, kuin kuluttajaviranomainen, joka toimii oikeusturva-asioissa. Lautakunnan uudessa kokoonpanossakin juridinen osaaminen korostuu entisestään.

Kuluttajaneuvojat tärkein sidosryhmä

Kunnalliset kuluttajaneuvojat ovat lautakunnan tärkein sidosryhmä, joka käsittelee vuosittain kymmeniä tuhansia kuluttajariitoja. Yhteistyö lautakunnan ja kuluttajaneuvojien välillä on tiivistä. Kuluttajaviraston kahdesti vuodessa järjestämillä kuluttajaneuvojien koulutus- ja neuvottelupäivillä lautakunta esittää ajankohtaismateriaalia, jonka avulla kuluttajaneuvojat palvelevat kuntalaisia. Lautakunta antaa kuluttajaneuvojille opastusta myös puhelimitse tai sähköpostilla.

– Ideaalitilanne olisi, että lautakunta ottaisi jutut käsiteltäväkseen vasta, jos sovittelu kuluttajaneuvojan johdolla epäonnistuu. Kuitenkin suuri osa valituksista tulee vireille suoraan.

Sovittelu, jaostokäsittely ja täysistunto

Lautakunnassa on neljä asioiden käsittelytapaa. Kolmasosa riidoista ratkaistaan noin kaksi kuukautta kestävällä sovittelulla. Jos sovintoa ei saada aikaiseksi, yksinkertainen asia ratkaistaan esittelijän ja puheenjohtajan toimesta. Vaikeammat asiat viedään jaostokäsittelyyn. Puheenjohtaja lukee kaikki jaostojen päätökset. Näistä hän valitsee tapaukset, jotka käsitellään täysistunnossa. Täysistuntokäsittelyyn otetaan vuosittain vähän toistasataa riitaa.

Ståhlberg kertoo tyytyväisenä: – Olemme kovasti panostaneet siihen, että mahdollisimman moni juttu saataisiin päättymään ennen jaosto- tai täysistuntokäsittelyä. Tämä näkyy selvästi tuottavuusluvuissamme. Viime vuonna teimme ennätyksen päättyneissä jutuissa. Vuoden 2006 toimintakertomuksesta ilmeneekin, että ratkaistuja riitoja oli viime vuonna 3 979 kappaletta.

Juttujen käsittelyaika on Ståhlbergin mielestä liian pitkä. Täysistuntokäsittelyyn joutuvat vaikeimmat tapaukset saattavat kestää puolitoistakin vuotta, keskimääräinen käsittelyaika on 12 kuukautta. Jaostoissa juttuja käsitellään keskimäärin 10 kuukautta. Juttumäärät ovat kasvaneet huomattavasti niin, että esimerkiksi vuonna 1998 lautakuntaan saapui 2 782 asiaa, mutta vuonna 2006 saapuneita oli jo 4 059 kappaletta.

Kuluttajat ovat Ståhlbergin mukaan yhä valveutuneempia ja paremmin selvillä oikeuksistaan: – Tämä ei kuitenkaan selitä koko kasvua. Valituskynnys on laskenut. Ihmiset kyselevät toisiltaan neuvoja internetin keskustelupalstoilla pulmatilanteissa ja kehottavat tekemään valituksen. Myös jotkut lainsäädäntömuutokset ovat saaneet paljon julkisuutta ja ehkä innostaneet valitusten tekemiseen.

Uudet alat kuluttajansuojakoulussa

Elinkeinonharjoittajat noudattavat lautakunnan suosituksia Ståhlbergin mukaan 75–100-prosenttisesti: – Mitä järjestäytyneempi ja vanhempi ala on, sitä tarkemmin se noudattaa suosituksia. Listan kärjessä ovat mm. pankit, vakuutusyhtiöt ja valmismatkojen järjestäjät.

– Nykyään muun muassa teleoperaattoreiden kanssa on periaatteellisia erimielisyyksiä. Ne eivät tahdo hyväksyä ratkaisujamme sellaisenaan. Tämä ehkä johtuu bisneksen melko aggressiivisesta luonteesta. Operaattorit kokeilevat koko ajan rajoja markkinoinnin ja sopimusehtojen suhteen. Ståhlberg lisää hymähdellen: – Yleensäkin uudet bisnesalueet käyvät läpi saman kuluttajansuojakoulun, jonka vanhemmat alat jo ovat käyneet, ennen kuin asettuvat ruotuun. Näistä hyvät elinkeinonharjoittajat jäävät jäljelle.

Juttujen vaikeusaste vaihtelee.

Ståhlberg tuskailee: – Rasittavimpia ovat epäkypsät jutut, jotka vielä elävät käsittelyn aikana. Kuluttaja saattaa tehdä valituksen esimerkiksi talopakettia koskevassa asiassa, vaikka talo on vasta rakenteilla. Tällaista juttua puidaan vielä siinä vaiheessa, kun asukkaat ovat asuneet talossa vaikka kuinka pitkään.

Uusia juridisia ongelmia

– Mielenkiintoisimpia ovat tapaukset, joissa on uusi, jopa oikeustoimiopilliseen perusjuridikkaan liittyvä ongelma, Ståhlberg hehkuttaa ja mainitsee esimerkkinä tapauksen, jossa äiti ottaa alle 15-vuotiaalle lapselleen puhelinliittymän. Lapsi tekee puhelimen avulla sopimuksen, vaikkei hänellä ole tähän oikeustoimikelpoisuutta. Kuitenkin äiti on sitoutunut puhelinoperaattoria kohtaan maksamaan kaikki ne maksut, jotka aiheutuvat puhelimen käytöstä.

– Herää kysymys, joutuuko äiti maksamaan mitättömästä sopimuksesta aiheutuneet kulut.

Lautakunnan ratkaisukäytännöllä on myös ollut vaikutusta lainsäädäntöön. Linjaukset ovat suoraan taustalla esimerkiksi Kuluttajansuojalain irtaimen kauppaa koskevan 5. luvun ja 8. luvun elinkeinonharjoittajan ammattitaitovaatimusta koskeviin lainmuutoksiin 1990-luvulla.

Kuitenkin Ståhlberg pitää vähintään yhtä tärkeänä ratkaisujen vaikutusta suoraan elinkeinonharjoittajien toimintaan, esimerkkinä valmismatka-ala.

– Kun matkakohteessa on jokin tavanomainen virhe, kuluttajalle korvataan 10 prosenttia matkan hinnasta. Meidän johdonmukaisesti lanseeraamamme käytäntö on omaksuttu alalle, ja matkanjärjestäjät noudattavat sitä hyvin.

Visiona kuluttajansuojan standardointi

Ståhlberg innostuu vielä visioimaan kuluttajansuojan standardoinnista: – Jokaiselle alalle pitäisi luoda riidan molempien osapuolten hyväksyttävissä olevat uskottavat standardikorvauskäytännöt. Tämä ohjaisi elinkeinonharjoittajien toimintaa ja vähentäisi juttujen määrää. Oikeusturva toteutuisi tällöin ilman viranomaisapua. Toki standardit voitaisiin yksittäistapauksessa riitauttaa.

Tärkeimmät caset julkaistaan

Lautakunta julkaisee osan ratkaisuistaan. Poikkeuksellisen tärkeistä tehdään lehdistötiedote, seuraavaksi tärkeimmät julkaistaan Kuluttajansuoja- ja Kuluttaja-lehdessä, ja internetsivuilla julkaistaan noin viisi prosenttia kaikista ratkaisuista. Lautakunnan verkkosivut on julkaistu osoitteessa www.kuluttajariita.fi.

Lautakunnan puheenjohtajuus on ollut Ståhlbergille mieluisa haaste: – Vetäjänä olen päässyt käyttämään luovuuttani ja vaikuttamaan varsinkin ratkaisutoiminnan kehittämiseen.
Hän vihjaa vielä, että nykyinen tehtäväkenttä on jo käynyt niin tutuksi, että hänellä voisi olla vielä annettavaa myös jollakin muulla forumilla.

Lisää piristystä kuitenkin tuo esimerkiksi lautakunnan toimivallan laajennus asumisasioissa. Tämän vuoksi lautakuntaan perustettiin uusi varapuheenjohtajan tehtävä, jossa toimii Tarja Raiskinen. Varapuheenjohtaja vastaa jatkossa asumiseen liittyvistä asioista ja johtaa siinä lainkäyttöä. Ståhlberg jatkaa lautakunnan hallinnon ja perinteisten kuluttajariitojen ohjaamista.

 

 

Kuka?
Pauli Ståhlberg
• synt. 1959
• OTK 1984, OTL 1989, OTT 1994
• VT 1986
• HY kanslerin sihteeri 1993–1996
• kuluttajariitalautakunnan pj. 1995–
• KKO esittelijäneuvos 2005–2006
• tekijänoikeusneuvoston pj. tai vpj. 1991–
• ympäristövahinkolautakunnan pj. 1999–
• tapaturmavakuutuslautakunnan vpj. 2001–
• lääkevahinkolautakunnan pj. 1995–
• eronnut, kolme lasta