Sopiva määrä työssä kuormittumista kuuluu asiaan. Välillä töitä kertyy valtavasti ja lyhytaikainen stressi piiskaa meitä tehokkaaseen työskentelyyn. Haitallista kuormittuminen kuitenkin on, jos se muuttuu pitkäaikaiseksi, oli kyseessä sitten psyykkinen tai fyysinen kuormittuminen. Kuormitustekijänä voi olla myös yksipuolinen työ, määrittelemättömät tavoitteet tai epäasiallinen kohtelu. Liiallinen työmäärä ja epäselvät työajat ovat tyypillisiä asiantuntijatyön kuormitustekijöitä, jotka pitkään jatkuessaan uhkaavat jopa terveyttä.
– Elämme nykyään yhteiskunnassa, jossa on vähän trendikästäkin olla jatkuvasti äärirajoilla. Haluamme olla tehokkaita, sanoo oikeustieteen lisensiaatti Katri Vainio.
Käräjätuomarina toimiva Vainio on tehnyt lisensiaattityönsä työnantajan rikosoikeudellisesta vastuusta työntekijän kuormittuneisuuteen liittyen. Hän tutki, kenellä on vastuu, kun työntekijän kuormitus muodostuu terveyttä vaarantavaksi ja miten tilannetta voi lähteä purkamaan.
Kenen on vastuu?
Katri Vainio kertoo oikeuskäytännössä ilmenneen, että työssä kuormittunut henkilö yleensä vaatii itseltään paljon.
– Monesti alla on tietynlaista suorittamistendenssiä ja halua saavuttaa hyviä tuloksia. Tällaisessa tapauksessa on syytä pohtia työnantajan roolia ja vastuuta heti ensimmäisten merkkien näkyessä. Missä vaiheessa esimiehen on sanottava työntekijälle, että tahtisi on liian kova ja voit olla vaaraksi itsellesi?
Toki kuormitusta esiintyy myös täysin työntekijästä riippumattomista syistä. Kenties joitakin asioita ei ole työpaikalla järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla.
– Työsuhteessa oikeastaan kaikki negatiiviset asiat voivat olla kuormitustekijöitä. Työ voi olla esimerkiksi liian yksipuolista, sitä on liian vähän tai työntekijä joutuu pelkäämään väkivaltaa. Jos löytyy jokin selkeä kuormitustekijä, työnantajan velvollisuus on pyrkiä poistamaan se ja purkamaan ongelmatilanne.
Katri Vainio muistuttaa, että työnantajalla on vastuu poistaa kuormitustekijöitä myös jo ennakolta. Etenkin oman työpaikan tyypillisiin kuormitustapoihin tulee kiinnittää huomiota ja näin vähentää kuormituksen riskiä.
– Laki säätää työnantajalle ennakollisen selvitysvelvoitteen kuormitustekijöistä. Tosielämässä aikaa saattaa kuitenkin kulua enemmän tulipalojen sammuttamiseen kuin ennaltaehkäisevään toimintaan.
Syy-yhteydet puntarissa
Oikeudessa on käsitelty tähän mennessä joitakin kuormitustapauksia.
– Ehkä ihmiset alkavat olla entistä tietoisempia omista oikeuksistaan. Se on toisaalta hyväkin asia ja saattaa näkyä uusina oikeustapauksina.
Katri Vainio kertoo korkeimman oikeuden käsittelyssä olleen siviiliriitoja, joissa on otettu kantaa siihen, onko työsuhteen päättyminen johtunut työnantajasta vai työntekijästä.
Eräässä ratkaisussa on pohdittu, onko toiminta poikennut siitä, mikä työyhteisöissä yleensä on ollut tavanomaista ja hyväksyttävää. Tämän lisäksi Vainion mukaan tulisi tehdä hyöty ja haitta -punnintaa uhattujen oikeushyvien painoarvon ja vahinkoseuraamuksen todennäköisyyden välillä.
Rikosepäilyissä työsuhteen päättyminen ei ole päähuomiossa vaan se, onko tapahtunut työturvallisuusrikos.
– Eräässä tapauksessa katsottiin, että työnantajalta ei ollut riittävää puuttumista, että esimiehen kanssa oli puhuttu ainoastaan kahden kesken, kun käytettävissä olisi ollut muitakin keinoja.
Oleellista kaikissa kuormitustapauksissa ovat syy-yhteydet ja ennakoitavuus. Toisin sanoen se, mistä ongelmat tosiasiallisesti johtuvat ja kuinka paljon työnantaja on voinut vaikuttaa tilanteeseen esimerkiksi työnjohdollisilla toimenpiteillä.
– Se, että jokin seuraamus tapahtuu, ei vielä tarkoita, että se automaattisesti olisi työnantajan vastuulla. Kyse on myös ennakoitavuudesta. Onko työnantaja voinut olettaa, että jostain hänen tekemisestään on tuloksena jokin tietty seuraamus vai onko kyseessä täysin kontrolloimaton tapahtuma, Katri Vainio sanoo.
**
Esimies, otathan ainakin nämä neljä asiaa huomioon:
- Ennaltaehkäisyllä pääsee pitkälle. Luokaa työpaikalle selkeät tavat, ohjeet ja pelisäännöt.
- Kannusta avoimeen ilmapiiriin. Jos työnantaja ei saa työpaikan ongelmia tietoonsa, ei niihin pystytä reagoimaan.
- Kun ongelmia ilmenee, tulisi selvittelyyn ottaa esimerkiksi työterveys mukaan ja yhdessä selvittää, mistä on kyse ja mitä on tehtävissä. Joskus työn uudelleenjärjestely on ratkaiseva tekijä.
- Muista, että toisilla ihmisillä on enemmän herkkyyttä kuormittua kuin toisilla. Nämä eroavaisuudet tulee ottaa huomioon, kun asioita ratkotaan.
Asiantuntijana OTL Katri Vainio
**
Teksti: Nina Björklund
