– Uusia työtilaisuuksia, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Heikki Saipio kiteyttää muutokset, jotka hän uskoo kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tuovan mukanaan juristien ammattikunnalle.
Tällä hetkellä Suomen kunnissa työskentelee noin 700 juristia. – Voi olla, että johtajien määrä hallinnossa vähenee, mutta juridisen asiantuntemuksen tarve tulee kasvamaan, Saipio sanoo.
Hallitus antoi syyskuun lopussa eduskunnalle esityksen uudesta puitelaista kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Eduskunnan käsittelyssä tällä hetkellä oleva laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden vaihteessa. Sen mukaan kuntien on ensi vuoden aikana laadittava toteuttamissuunnitelmia siitä, miten ne aikovat tehdä yhteistyötä ja järjestää palveluitaan nykyistä tehokkaammin. Puitelaki antaa nimensä mukaisesti puitteet. Ainakin periaatteessa kunnille annetaan vapaat kädet toteuttaa uudistukset omat alueelliset erityispiirteensä huomioon ottaen.
Tavoitteet ovat selkeät: turvata nykyiset palvelut ja kuntien toimintakyky, eheyttää kaupunkikeskuksia sekä lisätä tuottavuutta.
Kuntien talous –saatava kääntymään
Kunta- ja rakennepalveluhankkeen taustalla on kuntien kuralla oleva talous. Kuntien tilinpäätökset ovat olleet jo useita vuosia alijäämäisiä ja lainakanta kasvaa. Siitä huolimatta menojen kasvua ei ole onnistuttu hillitsemään.
– On laskettu, että jos nykymeno jatkuu, vuonna 2012 kunnat ovat todella suurissa vaikeuksissa. Menojen kasvu on nyt 5,7 prosentin luokkaa vuodessa kunnissa keskimäärin. Kasvua pitää saada välittömästi hillittyä muutaman prosenttiyksikön verran, Kuntaliitossa työskentelevä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen projektipäällikkö Mauri Marjamäki arvioi.
Haaste ei ole mikään pieni tilanteessa, jossa väestö ikääntyy. Vaikka verotulojen määrä tulee väistämättä vähenemään, samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa.
– Kolmen prosentin tasolle on päästävä, Marjamäki vaatii.
Vaikka kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tavoitteet ovat varsinaisesti vasta vuodessa 2015, talouden ura täytyy kuitenkin saada kääntymään sitä ennen.
– Kuntien tulot kasvavat tällä hetkellä yli neljä prosenttia vuodessa. Se on hyvä luku, hankkeen projektipäällikkönä sisäministeriössä työskentelevä Reijo Vuorento muistuttaa.
Hänen mukaansa terveys- ja vanhustenhuollon kustannusten nousua on otettava kiinni toisaalla.
– Suomessa on jo nyt Euroopan pienimmät luokkakoot. Jos oppilaiden määrä laskee, on selvä, että rahoja pitää ohjata sieltä muualle, Vuorento sanoo.
Vuorento pitää kuntien tehtävien jatkuvaa laajentamista ongelmallisena.
– Olisi paikallaan pitää taukoa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Vaikka ministerit lupaavat kaikille kaikkea, valtio ei hyvinvointipalveluita juuri rahoita. Se on pääosin kuntien tehtävä, Vuorento sanoo.
Päällekkäistä hallintoa purkamaan
Tällä hetkellä on meneillään 21 yhdistymisneuvottelua, joiden piirissä on mukana 85 kuntaa. – Lisää tulee, Vuorento sanoo.
Erilaisia kunnallisen yhteistyön malleja on useita. Kunnat voivat yhdistyä keskenään tasavertaisina tai liittoutua kuntayhtymän pohjalta. Lisäksi on niin kutsuttu isäntäkuntamalli, jossa yksi liitoksen kunnista ottaa koko alueen hallinnolliset velvollisuudet hoitaakseen.
Kuntia kannustetaan nopeaan ja laajaan yhteistyöhön. Valtio antaa kunnille yhdistymisavustusta, mikäli ne toteuttavat yhdistymisensä ennen vuotta 2013.
– Avustus on suhteessa suurempi sen mukaan, mitä nopeammin se tehdään ja mitä useampaa kuntaa se koskee. Jos kunnat yhdistyvät kahden vuoden sisällä, ne saavat lähes kaksi kertaa niin paljon tukea kuin mitä ne saavat, jos ne yhdistyvät vuonna 2013, Marjamäki sanoo.
Hallintokustannukset muodostavat keskimäärin 45 prosenttia kuntien menoista. Vaikka rajanveto hallinnon ja muiden palveluiden välillä on vaikeaa, juuri hallintokuluista on tarkoitus säästää.
– Näissä käytetään luonnollista eläköitymistä hallinnon purkamiseen. Henkilöstöä siirretään hallinnosta hoiva- ja hoitopalveluihin, Vuorento sanoo ja vakuuttaa, ettei ketään panna kilometritehtaalle.
Kuntien työntekijöille hallinnon purkaminen ei välttämättä ole lainkaan huono asia. Lähivuosina yhdistyvien kuntien henkilöstölle on taattu viiden vuoden työsuhdeturva. Ongelma saattaakin olla päinvastainen. Iso osa kuntien henkilöstöstä jää nimittäin lähivuosina eläkkeelle, ja epäilykset siitä, saadaanko riittävästi työvoimaa eläkkeelle siirtyvien kuntien työntekijöiden tilalle, ovat heränneet.
Uudistus tuo juristeille työsarkaa
– Lakimiehet ovat täystyöllistettyjä. Kuntakoon kasvaessa juristeja tarvitaan suhteessa enemmän. Se perustuu siihen, että tarve, joka on jo ollut olemassa, on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jälkeen helpompi toteuttaa ja perustella, Saipio sanoo.
Tähän asti läheskään kaikissa kunnissa ei ole työskennellyt lakimiehiä lainkaan, joskin monet hallinto- ja johtotehtävissä työskentelevät ihmiset ovat koulutukseltaan juristeja. Kaupungin lakimiesten lisäksi isojen kuntien palkkalistoilla on usein henkilöstö-, sopimus- ja rakennuspuolella työskenteleviä juristeja.
Saipion mukaan kuntakoon kasvaessa lakimiesten tarve on jatkuvaa. – Tähän asti ongelma on ollut se, että kunnat ovat joutuneet ostamaan lakimiespalveluja ulkopuolelta. Kun kuntakoko suurenee, juristien määrät tulevat kasvamaan, Saipio sanoo.
Hänen mukaansa kuntien lakiasioiden neuvontapalvelujen kysyntä on rajaton. Isommissa yksiköissä asioiden hoito paranee ja laatua tulee lisää.
Myös Marjamäki uskoo, että juristien työpanosta tarvitaan lähiaikoina etenkin sopimusten tekoon, kun kuntia aletaan yhdistää.
Miten kunnat sitten pystyvät houkuttelemaan juristeja palkkalistoilleen? – Joudumme kilpailemaan muiden sektorien kanssa, joten palkkataso määräytyy sen mukaan, mitä muualla maksetaan, Saipio sanoo. Ainakin teoriassa maksuvaraa on. – Kunnallinen byrokratia saattaa turhauttaa joitakuita, mutta siihenhän lakimiehiä tarvitaankin, Saipio sanoo ja uskoo, että kuntatyönantaja pystyy tarjoamaan juristeille mielekästä ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.
Sen sijaan sisäministeriössä projektipäällikkönä työskentelevän Vuorennon mielestä ”juristeria on tullut ääripisteeseen”. – Kaipaisin enemmän paikallista vapautta ja tulkinnan varaa. Jos yhteiskuntapolitiikkaa tehdään oikeussaleissa, mihin sitten tarvitaan vaaleja, Vuorento kysyy.
Hänen mielestään nykyistä lainsäädäntöä pitäisi purkaa ja lisätä paikallista liikkumavaraa.
Valmistelua virkamiestyönä
Kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta on valmisteltu vajaan parin vuoden ajan kahdessa eri työryhmässä. Ministerityöryhmään kuuluu ministerien lisäksi asiantuntijajäseninä kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne ja kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen. Hanketta toteuttava niin kutsuttu rakennetyöryhmä toimii puolestaan ministeri Hannes Mannisen johdolla.
– Alunperin se ei ollut hallitusohjelmassa. Mutta asia katsottiin niin tärkeäksi, että hanke käynnistettiin, Marjamäki kertoo.
Kuntia on hankkeen yhteydessä kuultu aluekierroksella.
– Koko prosessin ajan viranomaiset ovat informoineet henkilöstöä ja kuntien asukkaita, Marjamäki sanoo.
Päätös kuntien yhdistämisistä tehdään aikanaan kunnanvaltuustoissa.
Mikä sitten muuttuu? Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tavoitteet on asetettu vuosiin 20152025. Suurimmat haasteet ovat sosiaali- ja terveystoimen piirissä. Tavoitteena on luoda vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja kullekin terveyskeskukselle, jolloin asukkaille pystytään takaamaan paremmin palveluja.
– Tavoitteena on saada palveluja yli kuntarajojen. Silloin asukas voisi hakea palvelua juuri sieltä, missä kulloinkin sattuu olemaan, Marjamäki sanoo.
Nykyisin hallinnollisia terveyskeskuksia on noin 250, tulevaisuudessa niiden määrä tullee pienenemään noin sataan. – Parin tuhannen asukkaan paikkakunnat ovat haavoittuvia. Usein tällaisissa kunnissa on vain yksi lääkäri ja sijaisia on vaikea saada. Kun terveyskeskuksella on laaja asiakaspohja, se pystyy palkkaamaan liki kymmenen lääkäriä, Marjamäki sanoo.
Tarkoituksena on selventää myös kuntien ja valtion välistä suhdetta. Osa kuntien rasitteista on tarkoitus siirtää kunnilta valtion hoidettavaksi, mutta toisaalta vastaavasti valtionosuuksia tullaan pienentämään. Lisäksi tukijärjestelmä pyritään selkeyttämään niin, että kunnat saisivat vastaisuudessa rahaa yhä enemmän yhden luukun periaatteella.
Kuntaliitto on kysellyt kuntien tuntoja tulossa oleviin uudistuksiin syksyllä järjestetyissä seminaareissa. Marjamäen mukaan hankkeeseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti. – Kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, ettei tilanne voi jatkua näin, Marjamäki kertoo.
Kuitenkin on selvä, että hankkeeseen, jossa pyritään yhdistämään keskenään hyvinkin erilaisia kuntia, liittyy aina myös jännitteitä. Esimerkiksi Tampereella ja Turussa ei lähikuntien kanssa ole Marjamäen mukaan löydetty vielä yhteistä säveltä.
Selvitysten vuosi 2007
Ensi vuonna on kuntarintamalla selvitysten vuosi. Kesäkuun loppuun mennessä kuntien on jätettävä valtioneuvostolle selvitys, miten ne aikovat järjestää terveys- ja sosiaalitoimelleen 20 000 asukkaan väestöpohjan. Mikäli oman kunnan väestö ei siihen riitä, kuntien pitää hakeutua yhteistyöhön joko kuntaliitoksin tai muodostamalla yhteistoiminta-alueita.
Pääkaupunkiseutu ja 16 kaupunkiseutua joutuvat puolestaan selvittämään seudullista yhteistyötään. Elokuun loppuun mennessä niiden on jätettävä valtioneuvostolle suunnitelmat siitä, miten ne aikovat eheyttää yhdyskuntarakennettaan ja mm. kehittää yhteistä maankäyttöä, asumista ja liikennettä.
Parikymmentä erittäin vaikeassa talou-dellisessa asemassa olevaa kuntaa joutuu selvittämään, mitä ne aikovat tehdä taloutensa tervehdyttämiseksi. Mikäli tyydyttävää ratkaisua ei löydy, valtio asettaa kunnille selvityshenkilön. Tämä alkaa puolestaan etsiä ratkaisuja kuntien talouden pelastamiseksi.
Vaikka lähtökohtaisesti kuntaliitokset perustuvat vapaaehtoisuuteen, valtio voi vuoden 2009 alusta lähtien pakkoliittää erittäin heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia kuntia toisiinsa.
Kuntaliitto järjestää rakenneuudistuksesta ja puitelaista alueellisia tiedotustilaisuuksia marras–joulukuussa.
