Kuntalakimiehet osallistuvat usein virkatehtäviinsä liittyen kunnan valtuuston, hallituksen ja lautakuntien kokouksiin. Osa kokouksista pidetään virka-aikana, mutta osa niistä on normaalin virka-ajan ulkopuolella. Toisinaan kokoukset saattavat kestää lähes puoleenyöhön.
Lakimies saattaa olla velvoitettu olemaan paikalla koko kokouksen ajan. Joissain kunnissa tästä virka-ajan ulkopuolisesta työstä maksetaan korvaukseksi ainoastaan kokouspalkkio, jonka suuruus on yleensä muutamia kymmeniä euroja, enimmillään parisataa euroa. Tuntipalkka käy näin väistämättä pieneksi.
Lakimiesliiton selvitys
Lakimiesliiton selvitti kuntasektorin jäsenilleen lähettämällään kyselyllä, kuinka usein kuntalakimiehille maksetaan kunnan toimielinten kokouksiin osallistumisesta pelkkää kokouspalkkiota ja kuinka usein kokouksista saadaan sopimuksenmukaisia työaikakorvauksia.
Selvitykseen vastanneista kuntalakimiehistä yli 80 prosenttia kertoi saavansa ainoastaan kokouspalkkioita. Tämä tarkoittaa sitä, että kokousaikaa ei yleensä lueta työaikaan eikä siitä näin ollen makseta työaikakorvauksia. Vastaajista 14 prosenttia kertoi, että heille maksettiin kokouspalkkio, minkä lisäksi kokousajan katsottiin olevan työaikaa siten, että se lisättiin esimerkiksi työajan liukumasta kertyviin saldoihin. Työaikakorvauksia (lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksia) ei kuitenkaan maksettu. Ainoastaan 5 prosenttia vastaajista sai kokouksiin osallistumisesta myös työaikakorvauksia.
Ei talkootyötä
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinta ei voi johtaa siihen, ettei työnteosta tarvitse maksaa palkkaa; kuntalakimiesten ei siis tarvitse osallistua kunnan toimielinten kokouksiin talkootyönä. Sopimusmääräykset antavat tietyin edellytyksin mahdollisuuden ainoastaan siihen, että työaikakorvausten sijasta voidaan maksaa kokouspalkkiota.
Myös JUKOn kuntasektorin lakimies Jouni Vattulainen katsoo, että jos kokouksiin osallistutaan työnantajan määräyksestä kyse on työajasta.
– Se, maksetaanko kokouksista työajaksi lukemisen lisäksi kokouspalkkiota vai työaikakorvauksia, on kiinni sopimisesta. Pelkän kokouspalkkion maksaminen on JUKOn näkemyksen mukaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen vastaista, Vattulainen korostaa.
Kyse ei ole pelkästä rahasta vaan myös jaksamisesta. Eräs Lakimiesliiton kyselyn vastaajista totesikin, että jatkuvat 12–16-tuntiset päivät alkavat vaikuttaa työkykyyn, vaikka osasta saisinkin lisäpalkkion.
Ole tarkka oikeusasemastasi
Osa kuntasektorilla työskentelevistä lakimiehistä työskentelee työnantajansa esityksestä myös työnantajan osittain tai kokonaan omistaman yhteisön toimielimissä – toimitusjohtajana, hallituksessa, johtokunnassa tai hallintoneuvostossa. Lakimiesliitto selvitti kyselyllä, maksavatko yhteisöt palkkaa tai palkkiota tästä työstä ja onko hallinnon vastuuvakuuttaminen hoidettu asianmukaisesti.
Kyselyyn vastanneista kuntalakimiehistä 43 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä yhteisöjen toimielimissä. Valtaosa heistä toimi osakeyhtiöissä. Kuntayhtymissä, säätiöissä ja yhdistyksissä toimiminen oli selvästi harvinaisempaa. Tyypillisellä vastaajalla oli vain yksi edustus, mutta vastaajissa oli myös henkilöitä, joilla oli lähes kymmenen edustusta.
Palkkiota toimielinedustuksista maksettiin suurimmalle osalle yhteisöjen toimielimissä työskentelevistä vastaajista (83 %). Vastaajissa oli kuitenkin joitain jopa toimitusjohtajina toimivia henkilöitä, joille ei maksettu minkäänlaista palkkaa tai palkkiota tehtävästään. Palkkioiden määrässä oli hajontaa. Toimitusjohtajina toimivia vastaajia oli niin vähän, että palkkioiden suuruuksista on vaikea vetää yleisiä johtopäätöksiä. Palkkiohaarukka oli 300 eurosta 2000 euroon kuukaudessa. Hallituksen puheenjohtajista tai jäsenistä yli neljälle viidestä maksettiin palkkiota enintään 200 euroa kuukaudessa. Enintään 90 euroa kuukaudessa sai 41 prosenttia hallituksen puheenjohtajista tai jäsenistä.
Työtä tunnista 20 tuntiin
Toimitusjohtajien tehtävä vaati työpanosta yhdestä tunnista 20 tuntiin kuukaudessa. Keskiarvo oli 9,7 tuntia kuukaudessa. Hallituksen puheenjohtajista tai jäsenistä 54 prosenttia käytti tehtävänhoitoon aikaa enintään neljä tuntia kuukaudessa, 38 prosenttia 5–10 tuntia kuukaudessa. Kahdella vastaajalla tehtävien hoitamiseen kului yli 15 tuntia kuukaudessa.
Suurimmalle osalle vastaajista oli otettu vastuuvakuutus, toimitusjohtajista kaikille. Hallituksen puheenjohtajista tai jäsenistä kuitenkin lähes 20 prosenttia oli ilman vastuuvakuutuksia, mikä on hallitusvastuussa olevalle erittäin suuri riski.
Vastaajista suurimmalla osalla perusasiat näyttäisivät siis olevan jotakuinkin kunnossa. Palkkiota maksetaan ja vastuuvakuutuksetkin on otettu. Kaikkien osalta näin ei kuitenkaan ole. Kyselyn perusteella on hankala arvioida, mikä olisi kulloinkin oikean suuruinen palkkio. Työmäärään ja vastuuseen vaikuttavat yhteisön koko ja toimiala.
Ennen tehtävään suostumista on tärkeää tiedostaa oma oikeusasemaa. Esimerkiksi osakeyhtiön hallituksen jäsenen toimivalta ja vastuu määräytyvät osakeyhtiölain nojalla. Vahingon aiheuttamisesta ei joudu vastuuseen kunta vaan toimielimessä kuntaa edustava kuntalakimies. Palkkioiden on siis oltava vastuun mukaisia ja vakuutusten kunnossa.
Kati Virtanen
KVTESin määräykset
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkausta koskevan II luvun 11 §:n mukaan viranhaltijalle tai työntekijälle maksetaan toimivaltaisen viranomaisen määräämä kokouspalkkio, jos viranhaltija tai työntekijä on kokouksessa toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla muulloin kuin säännöllisenä työaikanaan vähintään puoli tuntia tai niin, että kokous alkaa vähintään kaksi tuntia hänen varsinaisen työaikansa päättymisen jälkeen. Kokouspalkkiota ei makseta viranhaltijalle tai työntekijälle, joka saa kokouksen ajalta lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksen tai eri palkan tai palkkion kokouksessa suoritettavasta tehtävästä. Pykälän soveltamisohjeessa todetaan lisäksi, että johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleville maksetaan pääsääntöisesti työaikakorvaukset, ei kokouspalkkiota. Lisäksi KVTESin liukuvaa työaikaa koskevan liitteen 15 pykälässä 5 on todettu, että sovellettaessa palkkausluvun 11 §:n kokouspalkkiota koskevia määräyksiä varsinaisen työajan katsotaan alkaneen liukuma-ajan alkaessa ja päättyneen liukuma-ajan päättyessä.
KVTESin työaikaa koskevan III luvun 23 §:n 2 momentin mukaan paikallisesti voidaan sopia asianomaisen sopijajärjestön, luottamusmiehen tai viranhaltijan/työntekijän kanssa siitä, että johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle ei makseta kokouksen ajalta 1 momentissa tarkoitettuja korvauksia, vaan niiden sijasta kokouspalkkio. Yksikään Lakimiesliiton kyselyyn vastanneista kuntalakimiehistä ei kertonut, että tällaisia sopimuksia olisi tehty. Vastaajista suurimman osan mukaan kokouspalkkion tai korvausten maksaminen perustui kunnassa noudatettuun käytäntöön tai kunnan palkkiosääntöön.
Kunnan konkarilakimiehen kokemuksia yhteisöedustuksista
Lakimiesliiton kuntajaoston pitkäaikainen jäsen Hannu Riikonen työskentelee osastopäällikkönä Vantaan rakennusvalvonnassa ja toimii Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy:n toimitusjohtajana. Hänellä on runsaasti kokemuksia kunnallishallinnon ongelmista.
Työskennellessäni vähän aikaa Suomen Kuntaliiton lakiyksikössä havaitsin, että huomattava osa yhteisöjen hallintoon liittyneistä ongelmista johtui pelkästään sekavista johtosäännöistä, despoottisista ihmisistä tai heikosta kunnan ylimmästä johdosta. Ei vain löytynyt tahoa, joka olisi kyennyt luomaan ymmärrettävän corporate governancen, Hannu Riikonen kertoo.
Riikoselle on kertynyt kokemusta yhteisöedustuksista jo työuran alusta asti:
– Aivan nuorena juristina virastopäällikkö valitutti minut Vantaan Sähkölaitoksen hallintoneuvostoon. Kiinteistöjuridiikan asiantuntijana olen ollut lukuisten kiinteistöyhtiöiden hallituksissa, muun muassa Marja-Vantaa-yhtiön hallituksen varapuheenjohtajana viime vuosisadan lopussa.
Lakimiesuutiset pyysi Riikosen kommentteja kolmeen kiperään ja ajankohtaiseen kysymykseen.
Mitkä ovat keskeiset ongelmakohdat yhteisöjen toimielinten toimintaan osallistuvien kuntalakimiesten näkökulmasta?
Yleisesti ottaen kuntien omistuksenohjaus ei aina ole kovin selkeää. Kuntaa edustava lakimies voi saada keskenään ristiriitaisia toimintaohjeita ja näiden tilanteiden selvittäminen ja ratkaiseminen voi olla hyvin
aikaa vievää ja kuluttavaa. Näyttäisi vielä olevan niin, että mitä sekavampaa omistuksenohjaus ja ohjeistaminen ovat, sitä heikommin lakimiehelle korvataan hänen ylityönsä ja raatamisensa. Äärimmäisissä tapauksissa lakimies on valittu kunnan edustajien äänin oikeushenkilönä hallintoelimiin tai toimitusjohtajaksi, mutta hänen päätoimensa työnantajan eli kunnan ja sivutoimensa eli yhtiön velvollisuudet, oikeudet tai edut joutuvat ristiriitaan. Lakimiehen kannalta tilanne on kohtuuton, jos hän joutuu yhteisössä toimimaan sen edun vastaisesti säilyttääkseen työpaikkansa kunnassa.
Miten ilmi tulleisiin ongelmiin voitaisiin jatkossa mielestäsi parhaiten puuttua?
Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, pätee edelleenkin. Kun lakimies työskentelee jossain yhteisössä kunnan nimeämänä, tulisi yhteisön maksaa tehdystä työstä asiankuuluva korvaus, huolehtia asianmukaisesta vakuuttamisesta ja muista työnantajavelvollisuuksista.
Toisaalta kuntien, kuntayhtymien ja niin edelleen tulee huolehtia siitä, että omistuksenohjaus laajasti tarkasteltuna on asianmukaisesti järjestetty esimerkiksi Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti.
Omia kokemuksiasi toimielinedustuksista?
Voimakkaasti kasvavana ja kehittyvänä kaupunkina Vantaa on ollut ja on jatkossakin mukana hyvin erilaisten tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävissä yhteisöissä. Tänään corporate governance on asianmukaisesti keskitetty yhden apulaiskaupunginjohtajan valmisteluun ja valvontaan. Lisäksi hänen johtamansa konsernihallinto on kohtuullisesti mutta pätevin voimin resursoitu. Poliittinen peli käydään sille kuuluvissa foorumeissa.
Olen ollut noin 24 vuotta yhden kaupungin yhtiön sivutoiminen toimitusjohtaja, ja tästä ajasta olen pelkästään kiitollinen. Yhtiömuoto jo sinänsä sitoo kuntalakimiehen myös osakeyhtiölakiin, yritysverotukseen ja laajemmin yksityisen sektorin elämänpiiriin. Ehkäpä kokemus yhtiön hallinnoinnista on avannut kuntalakimiehen silmiä asiakkaiden ongelmien edessä. Toisaalta yhtiö on aina korvannut asianmukaisesti sille tekemäni työn ja ollut valmis vastaamaan kaikista sille kuuluvista velvollisuuksista. Lakimiesliiton kuntajaoston kautta toivon voivani vaikuttaa niin, että laajemminkin Suomen kaupungit ja kunnat oppisivat kannustavin ja innostavin keinoin hyödyntämään lakimiestensä resurssit. Todellinen hyöty asiantuntijoista saadaan kuulemalla heitä ja noudattamalla heidän perusteltuja ohjeitaan.
