Matkustaessaan Pohjanmaalla kuningas Kustaa III päätti näyttää valistusajan hallitsijan elkeitä ja perusti vuonna 1775 Vaasan hovioikeuden. Lisäksi hänen yksityiskohtaisten ohjeittensa mukaan rakennettiin komea oikeuspalatsi. Aluksi kokenutta henkilökuntaa saatiin Turun hovioikeudesta. Avajaiset pidettiin Tukholman kuninkaallisessa linnassa, jonne kuningas tunnettuna komeljanttarina ohjasi juhlavan näytelmän.
Vanhan Vaasan tulipalon jälkeen Venäjän tsaari Aleksanteri II määräsi rakennettavaksi uuden talon rantaan. Suunnittelijaksi saatiin lääninarkkitehti C.A. Setterberg. Jotta seinät kestäisivät merituulia, ne voideltiin hylkeenrasvalla. Palossa säästyneestä entisestä rakennuksesta tehtiin Mustasaaren kirkko. Kävin keskustelemassa talon hyörinästä presidentti Mikko Könkkölän ja entisen presidentin Erkki Rintalan kanssa. Hovioikeuden historian vaaliminen kuuluu Rintalan erityisharrastuksiin. Komean taulukokoelman lisäksi pitää mainita perinnehuone muistoesineineen ja arvokkaine kirjastoineen. Istuntosaleissa nähdään presidenttien lisäksi majesteettien Kustaa III:n ja Aleksanteri I:n kokovartalokuvat. Tunnelma kaikkineen henkii historiaa.
Piiri on laaja, hovioikeus matkustaa
Toimiessaan Helsingin hovioikeudessa Jukka Kemppinen sanoi, että mikään ei ole niin hieno titteli kuin hovioikeudenneuvos. Siihen kuuluu hovi, oikeus ja neuvos. Lisäksi teillä on komea ja historiallinen talo.
Rintala: Tilatarve oli tässä joskus aika suuri. Hovioikeus alkoi kuitenkin istua Jyväskylässä, Raahessa ja nyt vielä Porissa. Väestä on kai toinen puoli matkalla.
Könkkölä: Kaksi kokoonpanoa on yleensä matkalla. Yksi kokoonpano käy joka viikko Jyväskylässä ja yksi Porissa.
Mitä alueita tähän nyt kuuluu?
Könkkölä: Tähän kuuluu kolme Pohjanmaan maakuntaa eli Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa sekä lisäksi Keski-Suomi ja iso osa Satakuntaa.
Satakuntahan on vanhaa Turkua.
Könkkölä: Kyllä, mutta tuomiopiirien jaotuksessa ei aina pystytä vaalimaan perinteistä aluejakoa. Ilmeisesti käräjäoikeuden uudistuksen yhteydessä alue laajenee niin, että Rauma liittyy Porin käräjäoikeuteen ja tulee Vaasan hovioikeuspiiriin.
Sinä Mikko olet maalle muuttaja Kruununhaassa kasvaneena. Täällä olet ollut kolme vuotta oikeusneuvoksen pestin jälkeen. Miltä Vaasa näyttää?
Könkkölä: Tämä on mielenkiintoinen ja monipuolinen paikka ja kunnon kaupunki pitkine perinteineen. Kaksikielisyys on merkittävä asia.
Sen huomaa heti, kun tulee Vaasaan. Täällä puhutaan kahta kieltä.
Könkkölä: Vaasa on vireä korkeakoulukaupunki. Täällä on yliopisto. Lisäksi Hankkenilla on iso yksikkö, kuten myös Åbo Akademilla. Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle kuuluu pienehkö kaksikielinen yksikkö, jonka perustamisessa hovioikeus oli aktiivinen.
Mikä tänään on hovioikeuden kokoonpano?
Könkkölä: Neuvoksia on 23 mukaan lukien kolme laamannia. Sitten on presidentti. Tämä on kolmanneksi suurin hovioikeus Helsingin ja Turun jälkeen.
Kuinka monta asukasta kuuluu oikeuden piiriin?
Könkkölä: Tällä hetkellä heitä on noin 850 000. Luku laajenee, jos käräjäoikeusuudistus toteutuu.
On se vähän kasvanut. Kun hovioikeus perustettiin Kustaa III:n oikusta, asukkaita oli jotain 70 000.
Könkkölä: Tämä oli yli miljoonalla asukkaallaan suurempi ennen kuin Rovaniemen hovioikeus perustettiin.
Paavo Alkio oli Grand Old Man
Sinä Erkki olit täällä presidenttinä. Koska?
Rintala: Minä tulin vuonna 1989 ja jäin eläkkeelle vuonna 1998. Muuten olen ollut lähes koko aikani täällä hovioikeudessa. Viitisen vuotta toimin korkeimmassa oikeudessa ja muutaman kerran alioikeuksissa. Kyllä tämä talo tuli tutuksi 40 vuoden aikana.
Täällähän toimi merkittävänä miehenä ja pari vuotta presidenttinäkin Paavo Alkio. Olen lukenut toimittamasi Alkion Sotatuomarin päiväkirjan. Minkälainen mies Alkio oli?
Rintala: Paavo Alkio oli pohjalaisten lakimiesten Grand Old Man. Hänen aikanaan täysistunnot olivat yleisiä ja niissä puhuttiin tavattoman paljon lakiasioita. Hän oli lakiasioissa suvereeni. Esimiehenä hän oli vähän pelottava. Kun Alkiolle meni esittelemään, valmistautumiseen piti käyttää kaksinkertainen aika suhteessa muihin. Hän oli hyvin hallitseva tyyppi ja erittäin työteliäs.
Hän taisi noudattaa alkiolaisia periaatteita.
Rintala: Hän oli kyllä paljossa isänsä kaltainen ja hyvin sosiaalinen. Hän ei ollut poliitikko eikä puolueessa mukana. Mielestäni Paavo Alkion ajattelumaailma oli kuitenkin yhtä kuin Santeri Alkion.
Hän taisi olla raittiusmies.
Rintala: Raittiusmies ja partiomies ja aluksi Akateemisen Karjala-Seuran mies. Hän pysyi liikkeessä niin kauan, kuin se suuntautui heimokansojen auttamiseen. Kun se politisoitui, hän irtaantui.
Sotatuomarin päiväkirjassa Alkio pisti hanttiin ”Kylmä-Kalle” Heiskaselle.
Rintala: Kirjasta pitäisi tehdä kolmas painos, mutta ei ole oikein ollut aikaa. Minulle tilitettiin vajaan 10 000 kappaleen toimittajapalkkio. Lakialan kirjoja ei koskaan saisi sitä määrää kaupaksi.
Kuka tässä teidän välissänne toimi presidenttinä?
Rintala: Ingvar Krook oli kuusi vuotta.
Juttuja kahdella kielellä
Miten menee nykyisin hovioikeuden hallinto?
Könkkölä: Meillä on kolme osastoa. Istumme myös Jyväskylässä, jossa meille kuuluu kolme käräjäoikeutta: Jyväskylän käräjäoikeus, Äänekoski ja Jämsä. Nyt istutaan myös Porissa. Nämä yhdessä on noin puolet meidän juttukannastamme. Matkustamme siis paljon. Yritämme istua aina maanantaista torstaihin. Silloin istutaan juttuja niin paljon kuin on järkevää.
Miten on ruotsinkielisten asema? Heitähän asuu täällä paljon. Hoiteleeko joku porukka heitä?
Könkkölä: Ruotsinkieliset asiat on keskitetty yhdelle osastolle. Meillä on ollut pulaa ruotsinkielisistä jäsenistä. Nyt on kaksi ruotsinkielistä oikeuden jäsentä ja muutamia ruotsinkielisiä esittelijöitä. Alueellamme on ruotsinkielisiä noin kymmenen prosentin luokkaa. Juttukannasta sen sijaan on vain viisi prosenttia ruotsinkielisiä. Se on alle väestön osuuden. Kaikkien saapuvien juttujen määrä liikkuu 1 600–1 800:n välillä vuodessa.
Mitä kaikkea teidän käsittelemänne jutut sisältävät?
Könkkölä: Suurin osa on tavanomaisia rikosasioita. Pahoinpitely, varkaus ja rattijuopumus kuuluvat perustavaraan. Siviilijutuissa esiin nousevat lasten huoltoasiat.
Rintala: Tässä hovioikeudessa on ollut tapana, että ei tehdä kielellistä jakoa. Kaikki istuvat sekä suomen- että ruotsinkielisiä juttuja.
Könkkölä: Meillä on aina yksi täysin ruotsinkielinen mukana. Ainakin esittelijä on ollut äidinkieleltään ruotsinkielinen. Täällä on monia murteita, joiden hallitsemisessa ruotsinkielisille tuomareille saattaa joskus tulla vaikeuksia. Muistaakseni täysin ruotsinkielinen edeltäjäni sanoi, ettei hän aina välttämättä ymmärtänyt kaikkien kylien murrevivahteita. Eri kylillä voi olla eri murteita.
Rintala: Jostakin syystä ruotsin kielen osuus oikeudenkäytössä vähenee.
Könkkölä: Se voi johtua esimerkiksi siitä, että asianajajat saattavat valita suomen kielen. On kuitenkin paljon seka-asioita. Todistajat ehkä puhuvat ruotsia, vaikka käsittely tapahtuu suomeksi.
Kuinka paljon Mikko itse istut?
Könkkölä: Se riippuu tilanteesta. Viime vuonna istuin muistaakseni 90 juttua. Meillä keskimääräiset käsittelyajat ovat puolisen vuotta, joten keskiarvot ovat varsin hyvät. Helpot asiat menevät nopeammin, jos saadaan ihmiset paikalle. Suullinen käsittely otetaan lähes aina, jos pyydetään. Lisäksi laki asettaa omat velvoitteensa.
Tehän pidätte kokouksia laamanneille.
Könkkölä: Näin pidämme ja myöskin käräjätuomareille. Seuraavana teemana on väkivaltarikollisuus. Hovioikeuksien presidentit kokoontuvat muutaman kerran vuodessa. Viime aikoina myös korkeimman oikeuden presidentti on osallistunut.
Kuinka vaikuttaa lainsäädännön muuttuminen? Onko EU tuntunut?
Rintala: Koko 1990-luku oli täynnä uudistuksia.
Könkkölä: Yleisissä tuomioistuimissa EU ei vaikuta niin paljon kuin hallintotuomioistuimissa, mutta säännökset pitää osata.
Kuinka paljon teiltä menee juttuja korkeimpaan oikeuteen?
Könkkölä: Valituslupia haetaan vuosittain yli 200 asiaan, mutta lupa myönnetään vain muutamassa tapauksessa.
Rintala: Ihmisoikeussopimukseen liittyminen merkitsi, että hovioikeuksia piti uusia kokonaan. Suulliset käsittelyt lisääntyivät, vaikka pohjoismaisessa vertailussa emme kuulukaan kärkeen. Pitkät matkat tekevät meillä omat rajoituksensa.
Könkkölä: Pitkiä matkoja on Ruotsissakin, jossa pohjoisin hovioikeus toimii tuossa lahden yli Uumajassa.
Oikeusministeriö ei ymmärrä
Rintala: Suullisten asioiden hallitseminen Ruotsin puolella on helpompaa kuin Suomessa, koska siellä valtiovalta tunnustaa suullisten käsittelyiden välttämättömyyden. Meillä asiaa ei erityisemmin arvosteta. Tämä näkyy siinä, että meille annetaan hyvin vähän rahaa. Oikeusministeriö ei ole tullut yhtään vastaan. Oikeudenkäytön laatukysymykset eivät erityisemmin kiinnosta oikeusministeriötä. Siellä pelataan liikaa byrokratian kanssa. Ei ole niinkään väliä, kuinka jutut tulevat ratkaistuiksi.
Teillä kai on oma budjetti matkoihin.
Könkkölä: Matkat sisältyvät yleiseen budjettiin. Meillä menee noin 100 000 euroa vuodessa matkoihin. Valtiolle tulee paljon halvemmaksi, kun yksi kokoonpano istuu kerralla 5–7 juttua. Toinen vaihtoehto olisi, että tänne matkustaisivat syyttäjät, asianajajat, asianosaiset ja todistajat.
Rintala: Väärin on kuitenkin, että palkkauksessa ei oteta huomioon sitä, kun noustaan aamulla viideltä ja lähdetään Jyväskylään käräjille. Itse olen kannattanut vahvasti, että tarvittaisiin välttämättä Euroopan neuvoston edellyttämä tuomioistuinhallitus kuten muissakin pohjoismaissa. Siihen voitaisiin kerätä asiantuntemusta tuomioistuinten toiminnasta. Nyt suoritusporras ja hallinto pysyvät liian kaukana toisistaan.
Mennään sitten historiaan. Olen kyllä nähnyt Mustasaaren kirkon.
Könkkölä: Se on kaunis rakennus sisältä ja päältä ja Mustasaaren kirkko, vaikka sijaitseekin Vaasan alueella.
Rintala: Turun hovioikeus on hovioikeuksien äiti ja tämä on Turun hovioikeuden tytär. Niin suuri osuus oli Turusta tulleilla Vaasan hovioikeuden perustamisessa.
Niillä oli hienoja sukunimiä. Ei ollut silloin pulaa ruotsinkielisistä.
Rintala: Verrattaessa Turun ja Vaasan hovioikeuksien historiaa voidaan sanoa, että Vaasassa oli helpompaa. Tämä Pohjanmaa oli niin sanottua kiellettyä aluetta. Nuijasodan jälkeen kuningas ei saanut myydä rälssimaata. Tänne ei sen vuoksi tullut aatelisia. Hovioikeuspiiri pysyi luokkajaoltaan tasavertaisena.
Toisin sanoen ei tullut aatelistoa muuta kuin hovioikeuteen.
Rintala: Turun ja Viipurin alueella oli paljon kartanoita. Tämä teki kovia riitajuttuja maasta ja maanvuokrasta aatelisten sekä talonpoikien ja torppareiden välillä. Ensimmäisen sortokauden aikana taas onnistuttiin säilyttämään toimintakyky koko ajan. Myöskin 1930-luvulla Lapuan liikkeen ja kyyditysten aikana jutut onnistuttiin käsittelemään asiallisesti.
