Edunvalvontarintamalta: Sekä kunnissa että useilla yksityissektorin toimialoilla on viime kuukausina päästy työ- ja virkaehtosopimuksiin, joita voidaan pitää kohtuullisina. Yksityissektorilla osa neuvotteluista on kesken. Kuntien palkankorotukset keskittyivät samapalkkaisuuden edistämistä ja tuloksellisuutta koskeviin paikallisiin järjestelyeriin. Kun yleiskorotuksia ei sopimukseen sisälly, jää luottamusmiehillemme entistä suurempi rooli sopimuksen täytäntöönpanossa. Tätä kirjoittaessa valtiolla ja yliopistoissa työnantaja tarjoaa miinusmerkkisiä ratkaisuja, jotka eivät ole hyväksyttävissä. Jos tätä luettaessa ei olla neuvotteluin päästy eteenpäin, lienee jo edetty järjestöllisiin toimiin.
Oikeuspolitiikasta: Oikeuslaitoksen käytettävissä olevat resurssit eivät mahdollista lainsäädännön “takaamaa” oikeusturvatasoa. Seurauksena siitä, että esimerkiksi oikeusministeriön budjettikehys on pahasti vajaa, on asioiden ruuhkaantuminen ja viivästyminen. Seuraavassa hallitusohjelmassa rahoitustilannetta tulisi korjata.
Lakimiesliiton oikeuspolitiikassa ei tähdätä pikavoittoihin. Lähdemme siitä, että oikeusturvaa, oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ynnä muita vastaavia arvoja edistävien lainsäädäntömuutosten tukeminen samalla kohentaa lakimiesten yhteiskunnallista asemaa. Toisaalta osallistumme niihin hankkeisiin, joilla yritetään purkaa sellaisia lakisääteisiä prosesseja, joilla on kovin vähän tekemistä todellisen oikeusturvan kanssa. Esimerkkinä vaikkapa se, että hovioikeudet vielä toistaiseksi joutuvat satoja kertoja vuodessa toistamaan käräjäoikeuden erilaisia tappelunnujakoita koskevien rikosasioiden pääkäsittelyitä. Asianosaiset eivät toistokäsittelyssä vuosia tapahtumien jälkeen enää muista tapahtumia. Näennäisoikeusturvan tarjoaminen vie ajan todellisen oikeusturvan tarjoamiselta.
Aika ajoin törmäämme hankkeisiin, joilla pyritään heikentämään lakimiesten työsuhdeasemaa. Jos lakiesitys esimerkiksi sisältää suunnitelman määräaikaisten työ- tai virkasuhteiden lisäämisestä vakinaisia vähentämällä, on tähän reagoitava edunvalvonnalliselta näkökannalta. Lakimiesliitto lähtökohtaisesti vastustaa hanketta tältä osin ja pyrkii sen toteutumisen estämään.
Koulutuspolitiikasta: Teemme jatkuvaa työtä sen eteen, että opiskelijamäärät rajoitetaan työmarkkinoiden ennustettavien tarpeiden mukaisiksi ja että OTM-tutkinto säilyttää työmarkkina-arvonsa. Tutkinnon kilpailukyvyn puolesta puhuu muun muassa se, että käynnissä oleva lama ei ole toistaiseksi juurikaan lisännyt lakimiesten työttömyyttä vajaan 2,5 prosentin tasosta. Kun lakimiestyöpaikat joillakin sektoreilla ovat vähentyneet, ne ovat toisaalla lisääntyneet. Myös liiton Lakimiesrekrytointiin tulee viikoittain erilaisia asianajotoimistojen, yhtiöiden, järjestöjen ja julkisen sektorin työpaikkailmoituksia. Rekrytointikanavana Lakimiesrekrytoinnin saama työnantajapalaute on ollut hyvä.
Opiskelijapolitiikasta: Alkavana vuonna on tarkoitus selvittää harjoitteluolosuhteita sekä puuttua esiin tulleisiin palkkausepäkohtiin. Lakimiesliiton edunvalvontaa, jäsenpalveluja, oikeuspolitiikkaa sekä koulutuspolitiikkaa hoitaviin valiokuntiin on valittu ja valitaan aiempaa enemmän opiskelijoita ja nuoria lakimiehiä. Tätä kautta voidaan vaikuttaa siihen, mihin suuntaan edunvalvontaa ja muuta toimintaa kehitetään ja mitä toiminnan painopisteiksi asetetaan. Tervetuloa!
Jäsenpalvelut: Lakimiesliiton jäsenpalveluyksikössä on vireillä useita jäsenhankintaan ja palvelujen parantamiseen tähtääviä projekteja. Antakaa palautetta, niin kehitämme toimintaa.
Senaste nytt från Juristförbundet
På intressebevakningsfronten: Både i kommunerna och i många branscher inom den privata sektorn har man under de senaste månaderna nått kollektiv- och tjänstekollektivavtal som kan betecknas som skäliga. Inom den privata sektorn är en del förhandlingar fortfarande inte klara. Kommunernas lönehöjningar inriktade sig på lokala justeringspotter som främjar likalönsprincipen och goda resultat. Då avtalet inte innehåller några allmänna förhöjningar accentueras våra förtroendemäns roll när det ska verkställas. I skrivande stund erbjuder arbetsgivaren inom staten och universiteten lösningar med negativa förtecken, som inte är godtagbara. Om i läsande stund framsteg inte gjorts förhandlingsvägen, torde man redan ha skridit fackliga åtgärder.
Om rättspolitiken: De resurser som rättsväsendet förfogar över möjliggör inte den rättsskyddsnivå som lagstiftningen ”garanterar”. Följden av att till exempel justitieministeriet budgetram är kraftigt underdimensionerad, är att ärenden anhopas och fördröjs. Finansieringen borde justeras i nästa regeringsprogram.
Inom Juristförbundets rättspolitik siktar man inte på några snabba vinster. Vi utgår från att om man stöder lagrevideringar som främjar rättsskydd, rättvisa, jämlikhet och andra dylika värden, förbättras samtidigt juristernas ställning i samhället. Å andra sidan deltar vi i de projekt som syftar till att demontera sådana lagstadgade processer, som har väldigt lite med ett faktiskt rättsskydd att göra. Som till exempel det att hovrätterna än så länge hundratals gånger om året tvingas upprepa tingsrättens huvudförhandlingar i brottmål som gäller slagsmål. Vid den upprepade behandlingen åratal efter själva händelsen kommer parterna inte längre ihåg vad som skedde. Att erbjuda ett skenbart rättskydd stjäl tid från att kunna erbjuda ett faktiskt rättsskydd.·
Tidvis stöter vi på projekt som syftar till att försämra juristernas anställningsförhållanden. Om en lagproposition till exempel inbegriper en plan för att öka andelen tidsbestämda anställnings- eller tjänsteförhållanden genom att minska andelen fastanställningar, är detta något som man bör reagera på ur intressebevakningssynvinkel. Juristförbundet motsätter sig av princip projektet till denna del och eftersträvar att förhindra att det förverkligas.
Om utbildningspolitiken: Vi arbetar kontinuerligt för att mängden studerande ska begränsas så att den motsvarar det förutsägbara behovet på arbetsmarknaden och för att en juris magisterexamen ska bibehålla sitt värde på arbetsmarknaden. För denna examens konkurrenskraft talar bland annat det att den pågående ekonomiska recessionen tillsvidare inte har ökat arbetslösheten bland juristerna från nivån på knappt 2,5 procent. Då arbetsplatserna för jurister inom någon sektor har minskat, har de ökat på annat håll. Också förbundets Juristrekrytering får varje vecka in olika arbetsplatsannonser från advokatbyråer, företag, organisationer och offentliga sektorn. Juristrekryteringen har som rekryteringskanal fått god feedback av arbetsgivarna.
Om studentpolitiken: Man har i år för avsikt att utreda praktikförhållandena och ingripa i de missförhållanden i fråga om lönerna som har uppdagats. Till de utskott inom Juristförbundet som sköter intressebevakning, medlemsservice, rättspolitik och utbildningspolitik har man valt, och kommer att välja, mera studerande och unga jurister än tidigare. Genom detta kan man påverka i vilken riktning intressebevakningen och den andra verksamheten ska utvecklas och vilka tyngdpunkterna ska vara. Välkomna!
Medlemsservicen: Juristförbundets enhet för medlemsservice har flera aktuella projekt som siktar på medlemsrekrytering och förbättrade tjänster. Ge oss feedback så utvecklar vi verksamheten.
