Suomen oikeusistuimien kuva-aineisto on kansainvälisesti verrattuna niukkaa. Valtiollisten toimitilauudistusten, toisin sanoen oikeuslaitosten yhdistämisten myötä osa tästä aineistosta on vaarassa kadota. Tämä huoli on siivittänyt hanketta, jonka työn tulos julkistettiin Lakimiespäivässä. Oikeuden näyttämöt – Kuvallisuus lainkäytössä on Valtion taidemuseon ja Suomen Lakimiesliiton yhteistyössä toteuttama kokoomateos oikeuskulttuurimme visuaalisesta perinnöstä.
– Teos avaa käsitystä siitä, millaisissa tiloissa Suomen oikeudellisuus toimii ja millaisia kuvia ja esineistöä se käsittää, Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen kertoi.
– Suomalainen oikeuden kuvallisuus on varsin korutonta, hän jatkoi.
Runsaat kaksi vuotta sitten käynnistetyn hankkeen on mahdollistanut Alfred Kordelinin rahaston tuki. Hankkeen suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, itsekin lakimies, joka sai Lakimiespäivässä vastaanottaa oman kappaleensa teoksesta.
Kansainvälinen ja taiteellinen näkemys
Kirja tarkastelee suomalaista oikeuskulttuuria myös kansainvälisestä näkökulmasta. Oikeustieteen tohtori, emeritusprofessori Heikki E. S. Mattila on valottanut kirjassa oikeuden kuvallisuuden kansainvälistä historiaa.
– Oli mielenkiintoista huomata länsimaisten symbolien leviäminen maailmanlaajuisesti. Joissakin maissa se on ehkä sekoittunut paikalliseen symboliikkaan, mutta selkeästi länsimainen visuaalinen kieli hallitsee oikeussaleja ympäri maailmaa.
Kirjan kokoamisesta vastannut dosentti Virpi Harju on omassa osuudessaan keskittynyt suomalaisten tuomioistuinten arkkitehtuuriin, kuvallisuuteen ja esineelliseen historiaan. Kirjaan on otettu mukaan korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus, hovioikeudet sekä ensimmäisen oikeusasteen istuntotiloja ja käräjäoikeuksia, jotka kuvaavat hyvin alioikeuksien ulkoisia puitteita.
– Olen halunnut tutkia oikeuden kuvallisuutta tarkemmin jo vuodesta 2000, jolloin koostin eduskunnalle oikeudenkuvakirjan. Nyt tähän tuli mahdollisuus ja kirjalle on myös tilaus. Kansainvälistymisen myötä on entistä tärkeämpää, että tunnemme ja ymmärrämme oikeudellisuuden visuaalista symboliikkaa, Virpi Harju sanoo.
Hän iloitsee erityisesti kirjaan saaduista kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän ja taidegraafikko ja -maalari Kuutti Lavosen näkemyksistä oikeusistuinten kuvallisuudesta.
Ensimmäinen askel visuaalisen perinnön tutkimuksessa
Lakimiesliitto halusi korostaa kirjan merkitystä julkistamistilaisuuden yhdistämisellä Lakimiespäivään.
– Tämä teos tuo esiin julkikuvamme arvokkuuden ja kuvallisuuden. Se tuo esiin myös lakimiesten roolia yhteiskunnassa ja siten rakentaa lakimiesidentiteettiä, liiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander kiittää.
Juhlavista tunnelmista huolimatta Virpi Harju korostaa, että paljon on vielä tutkittavaa.
– Tämä on vasta alkuaskel oikeuden kuvallisuuden tutkimisessa.
Kirjan kuvatoimituksesta on vastannut Lakimiesuutisten toimituspäällikkö Juha Mikkonen. Kirjasta on tehty myös sähköinen kooste.
Anglosaksisessa oikeuskulttuurissa tuomari esiintyy yleensä muotokuvassa virkapukunsa kaikessa komeudessa. Kuva: Supreme Court of New South Wales, Australia.
