– Setä viskaali, setä viskaali, kerro meille satu!
– Totta kai hyvät oik-yy-oot, mutta vain yksi, sitten teillä onkin jo kiire työelämään. No, satu alkaa näin: Olipa kerran kiltti setä, jolla oli hassu ammatti. Hän metsästi päitä! Jotta se ei olisi kuulostanut niin kamalalta, oli ammattinimike jätetty enklannista kääntämättä. No, eräänä päivänä tämä kiltti setä tarvitsi taas päitä. Niinpä hän meni pääkauppaan, kuten niin usein ennenkin, ja pyysi kiltiltä myyjäsedältä (tätejäkin oli kyllä näissä hommissa entistä enemmän, muttei se menoa haitannut), että nyt tarvittaisiin taas jotakuta reipasta poikaa bisnespuolelle, suurehkoon firmaan, ylempään keskijohtoon. Olisikos ketään tarjolla? No, kiltti myyjäsetä vastasi, että kyllähän varmaan joku sopiva löytyisi, mutta ensin pitäisi keskustella palkasta. ja tämmöinen jutustelu heidän välilleen kehkeytyi:
– Millaista palkkaa olet ajatellut?
– Noo, onhan nyt kyse ylemmästä keskijohdosta bisnespuolella, joten otettaisiinko vertailukohdaksi maan korkeimman oikeusviranomaisen palkka? KKO:n presidentti siis.
– Niin?
– Ja kaksinkertaistetaan se?
– No nyt alamme puhua samaa kieltä! Minä jo vähän aloin ihmetellä, että oletko, hyvä veli, nyt vallan menettänyt järkesi valon!
– Älä nyt hupsi, ymmärrämmehän me, että on kyse yksityisestä sektorista!
– Hyvä. Ja normaalit edut? Kännykkä, auto, asunto kantakaupungista?
– Tietysti.
– Kuukausipalkka plus tavanomaiset lisät, selvä. Mutta entäs sitouttaminen? Että hän tekisi jotain?
– Vuoden palkka aina päälle.
– Ja vähän firman osakeoptioita lisäksi?
– Tietysti.
– Eli kuten ennenkin. Entäs jos epäonnistuu?
– Kahden vuoden palkka erorahana, että lähtee.
– Tässä te olette vähän ryhtyneet nipottamaan. Ennen sai kolmen vuoden palkan.
– Minkäs teet, ystävä hyvä, suhdannetaantuma. Kaikkien on kannettava kortensa kekoon.
– No, kai se niin on. Mutta entäs jos tämä teille tuleva reipas poika menettää vanhassa firmassaan bonuksiaan? Kun nyt teille kesken kaiken lähtee?
– No ne tietenkin korvataan hänelle. Eihän sellaista vääryyttä kenenkään tarvitse sietää.
– Selvä. Eli kaiken kaikkiaan: yksi vakiokontrahti. Montako…
– Ihan tyhmä satu, me mennään pois (bisnespuolelle)…
