Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar pyytää määrittelemään pikavipin. Ehdotus on aiheellinen, sillä aika on kiitänyt myös määritelmän ohi.
– Vippi assosioituu pieneksi summaksi, mutta rahoittamismalli on nykyään se, että luotontarvitsija voi perjantai-iltana olohuoneen sohvalla ottaa 60 000 euron pikavipin. Tänä päivänä kymmeniä tuhansia saa yhtä nopeasti kuin ennen satasia.
Tänä päivänä kymmeniä tuhansia saa yhtä nopeasti kuin ennen satasia.
Yksikönpäällikkö Katri Kummoinen oikeusministeriöstä kertoo, että pikaluotot tulivat markkinoille noin 15 vuotta sitten.
– Ensimmäinen tuote oli sellainen, että sadan euron vippi otettiin kahdeksi viikoksi ja maksettiin kuluja parikymmentä euroa. Se oli aivan uudentyyppinen ilmiö.
Kummoisen mukaan yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut. Huomio ei kiinnity pelkästään yksittäiseen luottotuotetyyppiin vaan laajemmin kotitalouksien velkaantumiseen.
Ylivelkaantuminen on vakava ongelma, johon on puututtava laaja-alaisesti.
– Vasta viime vuosina on tullut yhteisymmärrys siitä, että ylivelkaantuminen on vakava ongelma, johon on puututtava laaja-alaisesti. Hallitusohjelmassakin on sovittu useita toimenpiteitä ylivelkaantumisen torjumiseksi ja siitä aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi.
Elinkeinon harjoittamiseen on vaikea puuttua
Kummoinen toteaa, että elinkeino-oikeudellisesti kuluttajaluottojen myöntämisen on säädetty olevan rekisteröintiä edellyttävää toimintaa.
– Pikavippifirmojen on ilmoittauduttava Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin, ja niiden on täytettävä tietyt ammattitaito- ja luotettavuusvaatimukset. Jos yritys toimii lainvastaisesti, siihen voidaan puuttua ankarinkin keinoin. Kalliita kuluttajaluottoja tarjoavat enenevässä määrin myös erilaiset ulkomaiset digipankit.
On oltava painava yhteiskunnallinen syy, jos sääntelyllä puututaan elinkeinon harjoittamisen vapauteen.
Pikavippien aiheuttamia kotitalouksien talousongelmia on pyritty suitsimaan monin eri lainsäädännöllisin toimenpitein. Kummoisen mukaan asteittainen eteneminen on johtunut oikeudellisista seikoista.
– On oltava painava yhteiskunnallinen syy, jos sääntelyllä puututaan elinkeinon harjoittamisen vapauteen. Rajoitukselle on oltava perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävät perusteet, ja sen on täytettävä oikeasuhtaisuusvaatimus.
Yksi taustatekijöistä on ollut se, että pikaluottojen tarjoajat ovat lainsäädännön muuttuessa kehittäneet tuotteitaan.
Helppo raha, vaikea velka
Vuoden 2013 laki rajoitti alle 2 000 euron kuluttajaluoton todellisen vuosikoron enintään korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Isompien pikavippien todelliset vuosikorot saattoivat edelleen olla satoja prosentteja.
Viivästyskorkoja on alennettu, ja lisäksi velallisen maksettavaksi tulevia vastapuolen oikeudenkäyntikulujen enimmäismääriä on laskettu.
Iso lakimuutos tapahtui syksyllä 2019, jolloin kuluttajaluotoille asetettiin 20 prosentin korkokatto. Tuolloin liki 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä.
Syksyllä 2019 liki 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä.
Kesällä 2020 seurasi väliaikaisia muutoksia, jotka ovat voimassa syyskuun loppuun 2021. Koronan takia tiettyjen kuluttajaluottojen koron enimmäismäärä on rajattu kymmeneen prosenttiin ja suoramarkkinointi on kielletty.
Pantzar ei pidä hyvänä, että lainsäätäjät odottivat kuusi vuotta ennen uutta hintasääntelyä.
– Lainsäätäjällä pitäisi olla reagointikykyä, kun markkinat muuttuvat niin nopeasti. Ei voi tukeutua siihen, että 1990-luvun puolivälissä luotiin hyvä lainsäädäntö.
Pantzarin mukaan velkajärjestelykeinoja pitäisi päivittää.
Velkajärjestelykeinot on kehitetty siihen aikaan, kun mentiin hattu kourassa pankinjohtajan oven taakse.
– Keinot ovat muuttuneet vain vähän 25 vuodessa. Ne on kehitetty siihen aikaan, jolloin mentiin hattu kourassa pankinjohtajan oven taakse. Kun nykyään velkaa saa helposti, kyllä siitä pitäisi päästä eroonkin helpommin.
Päätökset ovat tepsineet
Pantzar kuitenkin toteaa, että vuoden 2019 korkokaton alentaminen paransi markkinoiden tilannetta.
– Maksuhäiriöisten määrä nousi jonkin verran, kun luottoa ei voitu enää antaa yhtä löysästi. Toisaalta se karsi pois niitä maksukyvyttömiä, joille ei kuuluisikaan myöntää luottoa.
Reilun vuoden takainen hintasääntelyuudistus koski uusia luottoja. Kummoisen mukaan sen vaikutuksista on saatu tietoja muun muassa velkomustuomioita koskevalla tutkimuksella.
Ihmiset eivät heti ajaudu vaikeuksiin.
– Ihmiset eivät heti ajaudu vaikeuksiin. Yleensä luottoa yritetään maksaa takaisin, ja jos tässä ei onnistuta, maksu menee ensin vapaaehtoiseen perintään ja vasta sitten tuomioistuimeen, Kummoinen sanoo.
Vapaaehtoisessa perinnässä maksuja pyritään saamaan velkojalle maksumuistutusten ja -vaatimusten avulla.
Alustavasti näyttää, että vuoden 2019 uudistukselta toivottuja vaikutuksia on saavutettu. Mitä tulee väliaikaiseen hintasääntelyyn, Kummoisen mukaan se näyttää laskeneen kalliimpien luottojen hintoja ja vähentäneen niiden tarjontaa.
Alustavasti näyttää, että vuoden 2019 uudistukselta toivottuja vaikutuksia on saavutettu.
Pantzarin mielestä päätökset ovat olleet hyviä.
– Kevään 2020 koronan myötä markkinat alkoivat iskeä, kun ihmiset joutuivat hankalaan tilanteeseen taloutensa kanssa. Perinteiset vippifirmat aktivoituivat heti suoramarkkinoinnilla ja kehottivat ottamaan lainaa, vaikka kulutuksen vähentäminen olisi ollut ensisijaista.
Lakien kohdentaminen on haastavaa
Kummoisen mukaan ei ole olemassa yhtä hokkuspokkuskeinoa ratkaista ylivelkaantumisongelmaa.
– Alkuvaiheessa pyrittiin muun muassa varmistamaan, että kuluttaja saa tarvittavat tiedot järkevään luoton valintaan. Myös rikoslain luottokiskontaa koskeva säännös saatettiin ajan tasalle.
Tiedonsaannin turvaaminen ei ollut riittävä toimi, sillä ihmiset eivät toimi aina rationaalisesti. Rikosoikeudellisillakaan toimilla ei ole ollut merkittävää roolia pikaluottojen hillitsemisessä.
Ihmiset eivät toimi aina rationaalisesti.
– Lainsäädännön näkökulmasta pikavipit ovat vain osa kuluttajaluottomarkkinasta. On haasteellista kohdentaa lainsäädäntöä niin, että se vaikuttaisi juuri ongelmallisiin luottoihin eikä haitallisesti sellaisten kuluttajaluottojen tarjontaan, joista ei ole aiheutunut erityisiä ongelmia.
Näkymätön raha koukuttaa
Pantzar näkee kotitalouksien velkaantumisessa myös yhteiskunnallisia syitä.
– Rahankäytön muodot ovat muuttuneet, ja rahasta on tullut vähemmän kosketeltavaa. Kun siirryimme sähköiseen suuntaan, bisnekseen tuli mukaan erilaisia toimijoita ja palveluntarjoajia.
Kummoisen mukaan suomalaiset olivat ensimmäisiä, jotka toivat tekniikan mukaan: luottoja sai tekstiviestillä, sitten netin kautta. Tämä mahdollisti pikavippien tehokkaan tarjoamisen.
Kun käteistä ei tarvitse käyttää, on melkein samantekevää, maksetaanko debitillä vai creditillä. Pantzar sanoo rahan olevan joka tapauksessa näkymätöntä.
Keitä me haluamme olla määrittyy usein sen mukaan, millaisia hyödykkeitä tai palveluita pystymme hankkimaan.
– Elintaso on noussut ja elämästä on tullut kulutuskeskeistä. Keitä me haluamme olla määrittyy usein sen mukaan, millaisia hyödykkeitä tai palveluita pystymme hankkimaan.
Pantzar muistuttaa, että vielä 1990-luvulla kotitalouksissa oli yksi puhelin, ja nyt sellainen on jokaisella perheenjäsenellä. Yhden laskun sijaan perheeseen saattaa tulla 5–6 puhelinlaskua.
– Kulutus on suunnilleen samantyyppistä, olivatpa tulot isot tai pienet. On ruokamenot, asumiskulut ja Netflix. Jos tuloja on vähän eikä rahaa jää säästöön, tarvitaan luottoa. Ihmiselle markkinoidaan sitä mielikuvaa, että kyllä sinulla on tähän varaa.
Pantzarin mukaan Suomessa ajatellaan, että jokaisen tehtävänä on hallinnoida omaa talouttaan ja vastata itse, jos joutuu ongelmiin. Yhteiskunnan rooli on vähäinen. Muualla voi päästä helpommin eroon hankalista veloista esimerkiksi henkilökohtaisen konkurssin kautta.
Sadat tuhannet maksuongelmaiset eivät ole yhteiskunnalle eduksi.
– Sadat tuhannet maksuongelmaiset eivät ole yhteiskunnalle eduksi. Veronmaksajillekin olisi edullisempaa, jos nämä ihmiset saataisiin kelvollisiksi kuluttajiksi ja rahoittajat kärsisivät tappiot.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana maksuhäiriömerkintäisten määrä on noussut 20 prosenttia. Joukossa on ihmisiä, jotka eivät ole olleet selvillä maksukyvystään, ja markkinat ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen.
Positiivinen luottotietorekisteri helpottaa
Kummoisen mukaan keväällä 2024 käyttöön otettava positiivinen luottotietorekisteri on ylivelkaantumista estävien toimenpiteiden kärkihanke hallitusohjelmassa. Tiedot suomalaisten luotoista kootaan yhteen rekisteriin.
– Luotonantajat saavat entistä kattavammin, luotettavammin ja helpommin tiedot luotonhakijan velkatilanteesta. Monen kuluttajankin on vaikea hahmottaa omaa velkatilannettaan varsinkin silloin, kun se on luisumassa ongelmien puolelle. Rekisteri tuo parannusta.
Keväällä 2024 tiedot suomalaisten luotoista kootaan yhteen rekisteriin.
Pantzarin mukaan positiivinen luottotietorekisteri kohtuullistaa velkaantumista.
– Nyt näyttää paremmalta kuin vuosikausiin: lainsäätäjän uudistuksia seurataan ja ollaan valmiita nopeisiin liikkeisiin.
Kummoinen korostaa, että rekisteri on vain yksi, joskin tärkeä askel eteenpäin. Se mahdollistaa jatkossa vielä pidemmälle menevät toimet.
– Valtiovarainministeriön työryhmä on muun muassa esittänyt, että kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran.
Sääntelyn mahdollistaisi toisaalta kuluttajan velkatilanteesta kertova positiivinen luottotietorekisteri, mutta myös ansiot paljastava tulorekisteri. Aika näyttää, kuinka hyvin eri toimet purevat yhä kasvavaan ylivelkaantumiseen.
Lukuvinkki
Kannattaa tutustua Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Takuusäätiön verkkosivuihin.
