Tuoreen väitöskirjan mukaan suomalaisessa lainvalmistelussa on suuria puutteita, kertoi Yle Uutiset elokuussa. Eri sidosryhmien näkemyksiä ei oteta Suomen lainvalmistelussa huomioon, ja lakien valmisteluun pääsevät vaikuttamaan lähinnä työmarkkinajärjestöt ja elinkeinoelämän vaikuttajat. Lisäksi uusien lakien kielteisistä vaikutuksista ei aina kerrota eduskunnalle.
Suomessa hyväksytään vuosittain 800 uutta lakia tai lakimuutosta. Lainvalmistelua on usein moitittu kiireestä ja jälkikäteen tarvitusta korjailusta. Lainvalmistelusta Itä-Suomen yliopistossa väitellyt Auri Pakarinen kertoo yhden suurimmista ongelmista olevan se, että vain suurimmat sidosryhmät, kuten työmarkkinajärjestöt ja elinkeinoelämän edustajat, ovat mukana vaikuttamassa lakien valmisteluun. Vaikka Suomessa pyydetään paljonkin lausuntoja lainvalmisteluprosessissa, se tehdään niin myöhäisessä vaiheessa suunittelua, että merkittävimmät sisältöpäätökset on jo tehty.
Pakarisen mukaan uusien lakien vaikutuksia kansalaisiin tai kansalaisryhmiin ei arvioida kovinkaan usein. Huomattavasti innokkaammin selvitetään sen sijaan niiden merkitystä elinkeinoelämään ja julkiseen talouteen. Väitöskirjatutkimuksesta selviää myös se, että eduskunnalle ei kerrota aina lakien kielteisistä vaikutuksista jollekin ryhmälle. Näin käy erityisesti silloin, jos hallitukselle tärkeän lakiuudistuksen läpimeno on epävarmaa.
Lait valmistellaan eri ministeriöissä, ja lähes kaikki lait tarkistetaan oikeusministeriössä. Oikeusministeriössä ollaan tyytyväisiä nykyiseen prosessiin.
Lainvalmisteluosaston päällikkö Pekka Nurmen mielestä on ollut ymmärrettävää, että viime vuosina on haluttu selvittää nimenomaan uusien lakien vaikutuksia taloudelliseen kasvuun ja kilpailukykyyn. Nurmi kuitenkin myöntää, että aina vaikutuksia ei arvioida riittävästi. Hän myös toteaa, että lainvalmistelussa olisi syytä selvittää hyvin laajasti tulevan lain vaikutuksia.
