Lakimiesliiton työmarkkinatutkimus piirtää palkkakehityksen ohella kuvaa työelämän muutoksista, jotka näkyvät myös lakimiesten arjessa. Mobiililaitteiden ja digitaalisten työkalujen ansiosta työtehtäviä voi hoitaa missä tahansa, mikä hämärtää rajaa työn ja vapaa-ajan välillä.
Tutkimuksen mukaan peräti 88 prosenttia yksityisen sektorin lakimiehistä saa iltaisin työhön liittyviä yhteydenottoja säännöllisesti tai ainakin silloin tällöin.
25 prosentille vastaajista yhteydenottoja tulee myös öisin.
– Tässä näkyy alan kansainvälistyminen. Monella lakimiehellä on asiakkaita, jotka toimivat toisissa maissa ja aikavyöhykkeissä, Eero Blåfield Lakimiesliitosta toteaa.
Lakimiehet vastaavat työviesteihin tunnollisesti
Yhdeksän kymmenestä yksityisen sektorin vastaajasta ilmoittaa, että työasioihin liittyviä yhteydenottoja tulee myös lomalla.
Julkisella puolella työhön liittyviä yhteydenottoja tulee vähemmän vapaa-ajalla, mutta sielläkin 65 prosenttia vastaajista kertoo saavansa työviestejä ja -puheluja myös lomien aikana.
Tutkimuksen mukaan lakimiehet vastaavat varsin tunnollisesti myös vapaalla saamiinsa viesteihin. Yksityisen sektorin työntekijöistä 28 prosenttia kertoo, että heiltä odotetaan tällaisiin yhteydenottoihin vastaamista. 40 prosenttia haluaa vastata, vaikka sitä ei heiltä välttämättä edellytetä.
Julkisen sektorin lakimiehistä 17 prosenttia toteaa, että heidän odotetaan vastaavan työviesteihin ja -puheluihin myös vapaa-ajallaan. 34 prosenttia reagoi viesteihin, vaikka sitä ei heiltä vaadita.
Työajan seurannassa isoja aukkoja
Suurella osalla Lakimiesliiton jäsenistä on työsopimus, jossa säännölliseksi työajaksi on määritelty tietty tuntimäärä. Käytännössä sovittu ja todellinen työaika eivät ole kuitenkaan välttämättä sama asia.
Todellisista työtunneista on kuitenkin vaikea saada tarkkaa tietoa. Työmarkkinatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työskentelevistä peräti 46 prosenttia ja julkisella sektorilla 33 prosenttia ilmoittaa, ettei heidän työaikaansa seurata lainkaan.
32 prosenttia yksityisen sektorin ja 53 prosenttia julkisen sektorin lakimiehistä kertoo, että heillä on käytössään kellokortti tai muu vastaava järjestelmä. Yksityisellä sektorilla 19 prosenttia ja julkisella sektorilla 8 prosenttia seuraa työaikaansa henkilökohtaisen kirjanpidon avulla.
– Moni ehkä kokee, että työajan joustot puolin ja toisin ovat helpompia, jos työajan seurantaa ei ole järjestetty, Blåfield sanoo.
Hän huomauttaa kuitenkin, että työnantajan laissakin säädetty velvollisuus on työaikojen seuraaminen ja työaikakirjanpidon pitäminen.
– Työnantaja voittaa usein tilanteissa, joissa seurantaa ei ole järjestetty, sillä aika harvalla lakimiehellä keskimääräinen työaika jää alle työsopimuksessa sovitun ajan, Blåfield arvioi.
Todellisten työtuntien määrää lisää myös sen, että puolet lakimiehistä ilmoittaa matkustavansa työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella. Heistä 69 prosenttia sanoo, että matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan.
Palautuminen sujuu ainakin kohtalaisesti
Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen herättää myös huolta, pääsevätkö lakimiehet palautumaan riittävästi kuormittavan työn rasitteista. Palkkatutkimukseen vastaajat eivät koe tätä kuitenkaan kovin isoksi ongelmaksi.
Yksityisen sektorin lakimiehistä 32 prosenttia kertoi palautuvansa hyvin ja 54 prosenttia vähintäänkin kohtalaisesti kuormittavien työpäivien jälkeen. Julkisen puolen työntekijät arvioivat omaa palautumistaan hieman heikommin.
– Työn kuormittavuus ja palautuminen ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Toiset haluavat seurata työasioita myös vapaa-ajallaan ja olla koko ajan tavoitettavissa. Toisille taas työasioiden jatkuva läsnäolo voi ahdistaa ja häiritsee palautumista, Eero Blåfield sanoo.
Valtaosa lakimiehistä kokee ainakin ajoittain työstressiä tai jopa työuupumuksen oireita, joihin kuuluvat esimerkiksi univaikeudet tai väsynyt olo ilman selkeää syytä. Vakavaksi ongelmaksi tämän kokee muutama prosentti vastaajista.
Miten työhyvinvointia voisi sitten parhaiten parantaa? Palkkatutkimukseen vastaajien mielestä keskeinen keino on työkuorman vähentäminen. Myös työnjaon ja organisaation tavoitteiden selkeyttäminen sekä työpaikan vuorovaikutuksen parantaminen ovat tärkeitä asioita.
Harva lakimies pelkää potkuja tai lomautusta
Yksi stressin aihe on ainakin toistaiseksi hälvennyt – ja se on pelko lomautuksista ja irtisanomisista. Selvityksen mukaan peräti 90 prosenttia vastaajista arvioi oman tilanteensa vakaaksi tai ainakin melko vakaaksi lähitulevaisuudessa.
– Loppuvuodesta 2017 tehdyssä kyselyssä näkyy yleisen taloustilanteen piristyminen, Eero Blåfield arvioi.
Lomautusta piti omalla kohdalla todennäköisenä vain 0,1 prosenttia vastaajista. 3,8 prosenttia piti irtisanomista mahdollisena ja 0,7 prosenttia todennäköisenä.
Yliopistoissa lomautuksia ja irtisanomisia pidetään mahdollisina hieman useammin kuin yksityisellä sektorilla. Kaikkein luottavaisimpia työpaikan säilymisestä ovat julkisen sektorin lakimiehet.
Miten työmarkkinakysely tehtiin?
Lakimiesliiton työmarkkinakysely toteutettiin sähköpostikyselynä marras-joulukuussa 2017. Vastanneiden osuus kaikista Lakimiesliiton työelämässä mukana olevista palkansaajajäsenistä oli 25,6 %. Vastaajien määrä laski edellisvuoden 2 125:stä 1 965:een. Nuorimman ikäluokan (20–29-vuotiaat) vastausasteet ovat aiemmin olleet selvästi korkeammat mutta laskivat kahdessa viimeisimmässä kyselyssä muiden ikäluokkien tasolle.
Koko työmarkkinakysely on luettavissa jäsensivuilla osoitteessa jasenportaali.lakimiesliitto.fi.
