Oikeudenmukaisuuden edistäjä

Asianajaja Hanna-Mari Manninen, 37, on tottunut vaikuttamaan yhteiskunnan asioihin. Jo lapsuudessaan hän oli oman luokkansa luottamusoppilas ja toimi koulun oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Sittemmin tie on vienyt muun muassa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puheenjohtajaksi, ja tällä hetkellä hän toimii esimerkiksi Kalliolan Setlementin puheenjohtajana sekä kuuluu Suomen UNICEFin hallitukseen.

–  Lapset ja nuoret ovat se punainen lanka, joka yhdistää kaikkea järjestötoimintaani. Lapsissa ja nuorissa on paitsi tulevaisuus, vahvasti myös nykyisyys. Heidän vaikutusmahdollisuuksiaan pitää lisätä, jotta he eivät ole pelkästään erilaisten toimien kohde vaan myös vahva tekijä, Manninen kuvaa.

Manninen jakaa omaa juridista osaamistaan kansalaisjärjestöjen hallitustyössä. Esimerkiksi UNICEFissa hän on mukana sääntö- ja yritysvastuukysymyksissä, Kalliolassa hän puheenjohtajana ohjaa koko järjestön toimintaa ja tekee yhteistyötä operatiivisesta toiminnasta vastaavan ­toiminnanjohtajan kanssa. 

Mannisen perimmäinen motiivi on halu parantaa itselleen tärkeiden asioiden tilaa.

– Lisäksi tämä on hauskaa. Useiden tutkimusten mukaan vaikuttaminen ja vapaaehtoistyö lisäävät onnellisuutta. Olen täysin samaa mieltä. Kaiken järjestötyön ansiosta olen oppinut paljon. Missään muualla en olisi saanut samanlaista vastuuta niin nuorena. 

 

Pienillä teoilla iso apu

Hanna-Mari Manninen kokee, että juristin tutkinto suorastaan velvoittaa jakamaan omaa osaamistaan.

– Juristit ovat saaneet pääomaa yhteiskunnalta, joten tutkintoon sisältyy vastuu tehdä jotain yhteiskunnan hyväksi. Juristin tutkinto tähtää oikeudenmukaisuuden edistämiseen, ja perinteisesti juristit ovat rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa. Tätä haluaisin nähdä nykyisinkin.

Manninen kannustaa tarttumaan hyvän tekemiseen itselle luontaisella tavalla. 

– Se voi olla vaikkapa ajan antamista järjestötyölle tai pro bono -toimeksiannoille, kansainvälisten konfliktien avustustyön tukemista rahallisesti tai asiantuntijakirjoitus Helsingin Sanomiin.

Manninen uskoo, että pienetkin teot vaikuttavat.

– Minuuteilla on merkitystä, tunneilla tehdään tulevaisuutta. Juristi voi pienellä juridisella neuvolla pelastaa jonkun ihmisen elämäntilanteen, kun vain on läsnä ja kuuntelee. 

 

**

Vapaaehtoinen lobbaaja

Toimittaja ja tv-tuottaja Riku Rantalan, 41, halu vaikuttaa on kasvanut reppumatkojen aikana.

– Kaikki on alkanut maailman tilan näkemisestä paikan päällä. Pitää olla tosi kivinen sydän, jos ei ala pohtia, mistä eriarvoisuus johtuu. Matkoilla olen nähnyt myös, miten ihmiset pelkäävät toisiaan liikaa.

Rantala uskoo, että juuri tiedon puute lisää pelkoa ja epäluottamusta. 

– Haluan työskennellä pelkoa ja tiedon puutetta vastaan, koska pelot eivät perustu todellisuuteen. 

Rantala ja hänen aisaparinsa Tunna Milonoff tunnetaan sekä seikkailusarja Madventuresista että Docventures-­sarjasta, jossa kantaaottavia dokumentteja katseltiin yleisön kanssa. 

– Sarjan aikana kävi ilmi, että isotkin asiat ovat mahdollisia. Ensimmäinen merkki oli lihaton lokakuu -kampanja, jolla halusimme kiinnittää huomiota lihansyönnin ongelmiin. Noin 30 000 ihmistä lähti mukaan, Rantala toteaa.

Seuraava konkreettinen tilanne tuli eteen vuonna 2015 Nepalin maanjäristyksen yhteydessä, kun sikäläiset ystävät pyysivät kaksikolta apua. 

– Oli huikeaa, miten ihmiset lähtivät mukaan. Saimme kerättyä ison määrän tavaraa ja euroja varsin nopeasti.

 

Ole tyytyväinen

Tällä hetkellä Rantalaa työllistää start up refugees -projekti, joka auttaa maahan­muuttajia yrittäjän polulle. 

– Eurooppaan ja Suomeen tulee paljon ihmisiä, joilla ei ole kunnon edellytyksiä kotoutua. Töitä ei ole, mutta työpaikkoja voisi luoda. Start up refugees -projektin avulla olemme haastatelleet jo yli tuhat pakolaista ja ensimmäiset kymmenen yritystäkin on perustettu.

Rantala korostaa, että monille maahan­muuttajille työ on parasta lääkettä. Jos heidän olojaan ei hoideta, voi seurauksena olla monia ongelmia.

– Näköalattomuus tarjoaa hyvää kasvualaa muun muassa väkivallalle, rikollisuudelle ja radikalisoitumiselle. 

Rantala suosittelee vaikuttamista vaikka ihan itsekkäistä motiiveista. 

– Jo oman itsensä takia kannattaa työskennellä, jotta epäluulot ja viha vähenevät. Tällöin omatkin edellytykset selviytyä paranevat.

Rantala painottaa, että hyvinvointia ei synny ilman vapaaehtoistyötä.

– Emme voi asettua sen varaan, että järjestelmä hoitaa kaiken. Matkoilla olen oppinut, että Suomessa lähtö­kohtaisesti kaikilla on ihmisarvo. Se ei ole aina itsestään selvyys. 

Rantala muistuttaa, että toisinaan on hyvä olla tyytyväinen.

– Jokainen juristi on tehnyt valtavasti työtä päästäkseen nykyiseen asemaansa, mutta joskus voi sanoa ääneen, että on saanut paljon ja nyt haluan antaa jotain takaisin.

 

**

Periksiantamaton asianajaja

Espoolainen asianajaja Tuomas Aho, 54, katsoo tyytyväisenä viiden viime vuoden matkaansa. Syksyllä 2011 kiukkua aiheuttanut Helsingin Sanomien artikkeli johti massiiviseen varainkeräyshankkeeseen, jonka tuloksena Suomeen nousee aivan uusi lastensairaala.

– Luin artikkelin ja ajattelin, että on kumma, jos uuteen lastensairaalaan ei löydy rahaa. Tartuin puhelimeen ja soitin lastenklinikan ylilääkäri Jari ­Petäjälle. Hän kertoi minulle avoimesti, miten huono tilanne oli.

Aho uskoo, että juuri asianajajan tausta antoi hänelle rohkeutta olla aloitteellinen.

Syksyn 2011 ja sitä seuranneen kevään aikana Aho kartoitti tilannetta ja päätti perustaa tukiyhdistyksen, joka lähti keräämään hankkeelle varoja.

– Oli selvää, ettei pelkällä rahankeruulla voitaisi koko sairaalaa rakentaa. Ajatuksena oli luoda poliittista painetta ja saada hankkeelle julkisuutta.

Omien kontaktiensa kautta Aho sai kerättyä tukiyhdistykselle ydintiimin, jossa avainroolia näyttelivät muun muassa mainostoimisto Bob the Robotin silloinen pääomistaja, Finlayson Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Jukka Kurttila sekä nykyinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Ylilääkäri Jari Petäjä ja muu Lastenklinikan johto oli koko ajan mukana.

Ennen varsinaisen rahankeruu­kampanjan alkua oli mietittävä, minkälainen juridinen malli luotaisiin.

– Tiesimme, ettei tukiyhdistys voi olla sairaalan omistaja. Keskustelimme asiantuntijoiden kanssa, jolloin syntyi ajatus säätiömallista: säätiö omistaa sairaalaan ja HUS pyörittää toimintaa.

Varsinainen rahankeräys alkoi keväällä 2013.

– Saimme heti alkuun yksittäisiä isoja lahjoituksia. Ne toivat uskottavuutta ja vahvistivat myös omaa uskoa. 

Tukiyhdistys sitoutui keräämään 30 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Kun tavoite saavutettiin 2,5 vuodessa, myös kunnianhimo kasvoi.

– Kun tajusimme, että kampanja onnistuu, asetimme seuraavan tavoitteen. Sen mukaan emme tekisi pelkästään lastensairaalaa vaan maailman parasta lastensairaalaa. Olemme saaneet niin paljon tukea myös sairaalan sisällön kehittämiseen, että nyt voimme rohkeasti väittää tämän olevan totta. Lukuisat asiantuntijat Lasten­klinikan henkilökunnan johdolla ovat tehneet tässä valtavan työn.

 

Juristin velvollisuus

Lastensairaalaprojektin onnistuminen ei missään vaiheessa epäilyttänyt Ahoa.

– Jos 1940-luvulla sodan raunioittamassa Suomessa kyettiin rakentamaan uusi lastensairaala, miksei 2010-luvulla pystyttäisi samaan? Yksi motiivi oli myös näyttää esimerkkiä. Meidän tehtävänämme ei ole odottaa ratkaisuja, vaan jokainen pystyy tekemään jotain.

Aho toteaa, että tässä kuvastuu hänen asianajotaustansa.

– Juristin koulutuksella oli iso merkitys myös siinä, että pystyi hahmottamaan konseptia ja miettimään vaihto­ehtoja. Maallikkovoimin hanke olisi tyssännyt varmasti monessa vaiheessa.

Hanke opetti, ettei saa luovuttaa.

– Positiivista oli myös huomata, että ihmisillä oli valtava halu vaikuttaa.

Aho korostaa, että hän kokee auttamisen kaikkien velvollisuudeksi.

– Suomessa on valtava määrä ongelmia. Olisi suotavaa, että juristit käyttäisivät omaa osaamistaan erilaisiin yleishyödyllisiin asioihin.

 

**

Lakimiesliitto järjesti huhtikuussa neljättä kertaa Forum Iuvenes -tapahtuman, jossa pohdittiin tällä kertaa juristin roolia hyvän edistäjänä. Kaikki jutun haastateltavat keskustelivat aiheesta tapahtumassa.

Teksti: Heidi Hänninen