Lakimiehiä lomautettiin koronan kourissa

Kaikkiaan kolme lakimiestä sai lomautusajan päivärahaa Lakimiesten työttömyyskassalta vuoden 2020 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Muutos kesää kohti oli hurja: kesä-heinäkuussa lomautettuja lakimiehiä oli kuukaudessa jopa yli 130.

– Talouden suhdanteet näkyvät lakimiesten työllisyydessä yleensä pienellä viiveellä, mutta koronan aiheuttamat rajoitukset kohdistuivat heti myös lakimieskuntaan. Ensimmäiset lomautukset jäsenkunnassamme alkoivat jo maaliskuun loppupuolelta, heti poikkeustoimien käyttöönoton jälkeen, kertoo kassanjohtaja Taru Turunen.

Koronan aiheuttamat rajoitukset kohdistuivat heti myös lakimieskuntaan.

Lomautusilmoitusajan lyhentyminen viiteen päivään aiemmasta 14 päivästä mahdollisti koronakevään aikana tavanomaista nopeammat lomautukset. Useat tuomioistuimet käsittelivät tuolloin vain kiireelliset tapaukset, mikä tarkoitti asianajotoimialalla laajoja lomautuksia.

Kevään edetessä lakimiesten lomautukset näkyivät myös kaupan alalla sekä niin sanottujen kriisialojen valtionyhtiöissä, kuten liikennöinnissä.

Työttömyyskassa kiri hakemusten tahdissa

Valtaosa lomautuksista toteutettiin määräaikaisina lomautuksina. Elokuun 2020 loppuun mennessä vajaa 50 prosenttia lomautetuista teki lyhennettyä työviikkoa ja noin 5 prosenttia lyhennettyä työpäivää. Runsas 40 prosenttia oli kokonaan lomautettuna.

– Meille alkoi saapua päivärahahakemuksia kiihtyvällä tahdilla huhtikuusta lähtien. Kun normaalisti meille lähetetään noin 200 hakemusta kuukaudessa, jo toukokuussa mentiin reippaasti yli 300 hakemuksen. Kesäkuussa hakemusten kanssa oltiin 430 kappaleen kuukausilukemissa, Turunen kuvailee.

Kun normaalisti meille lähetetään noin 200 hakemusta kuukaudessa, jo toukokuussa mentiin reippaasti yli 300 hakemuksen.

Työttömyyskassaan saapui kuluvana vuonna touko-kesäkuussa yhtä paljon uusia ansiopäivärahahakemuksia kuin koko viime vuonna yhteensä.

Vaikka hakemusmäärät kasvoivat työttömyyskassassa käsittämättömän nopeasti lyhyessä ajassa, hakemusten käsittelyajat eivät päässeet missään vaiheessa venymään kohtuuttoman pitkiksi.

– Pystyimme käsittelemään ensihakemukset 2–3 viikon aikana ja jatkohakemukset lähes päiväkohtaisesti, Turunen toteaa.

Lomautuksia potkujen sijaan

Työttömyyskassan tehtävät eivät lisääntyneet ainoastaan hakemusmäärän kasvun vuoksi. Neuvontayhteydenotot niin puhelimitse, sähköpostitse kuin eAsiointi-palvelun kautta kolminkertaistuivat normaaliin tilanteeseen nähden.

– Useimmille lomautetuille lakimiehille tilanne oli täysin uusi, samoin ansioon suhteutetun päivärahan hakeminen työttömyyskassalta. Niinpä kyselyitä ja tiedusteluja tuli aina hakumenettelystä yksittäisiin lainsäädännön tulkintoihin saakka.

Lakimiesten työttömyyskassan 40-vuotisen historian aikana yhtä nopea lakimiesten työllisyyden heikkeneminen koettiin vain 1990-luvun laman yhteydessä. Tuolloin työttömien lakimiesten määrä kasvoi muutamassa vuodessa lähes 300 prosenttia.

Irtisanomisia on vältetty ja hyödynnetty sen sijaan Suomen joustavaa lomautusjärjestelmää.

– Erotuksena nykytilanteeseen on kuitenkin se, että laman seurauksena lakimiesten työsuhteet päätettiin irtisanomisilla heti. Nyt irtisanomisia on vältetty ja hyödynnetty sen sijaan Suomen joustavaa lomautusjärjestelmää, Turunen kommentoi.

Väliaikaisesta laista myös hämminkiä

Koko yhteiskunnassa lomautettujen ja työttömien määrä kasvoi poikkeuksellisen paljon ja ennakoimattomasti. Tilanteen hoitaminen edellytti nopealla aikataululla valmisteltua väliaikaista työttömyysturvalainsäädäntöä.

Määräaikaisen lainsäädännön tarkoituksena oli lomautettujen ja työttömien toimeentuloturvan vahvistaminen. Myös hakemusten käsittelyä pyrittiin sujuvoittamaan.

Nopealla aikataululla säädetyt muutokset aiheuttivat hämmennystä ja epäreiluksi koettuja tilanteita.

Nopealla aikataululla säädetyt muutokset ja niiden monet poikkeavat voimaantulosäännökset aiheuttivat myös hämmennystä ja epäreiluksi koettuja tilanteita.

– Toukokuussa voimaan tullut sovitellun päivärahan sujuvoittamista koskeva lakimuutos tarkoitti työttömyyskorvauksen pienentymistä erityisesti lyhennetylle työpäivälle lomautetuille. Näin oli, vaikka itse lomautus olisi toteutunut samanlaisena niin ennen kuin jälkeen lakimuutoksen, Turunen kertoo.

Miten eläkeputken poisto purisi?

Valtiovarainministeriön budjettiriiheen valmistelemassa Työllisyyspaketti-muistiossa esitetään, että ikääntyneitä koskevista varhaisista työelämästä poistumisen väylistä luovuttaisiin.

– Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että luovuttaisiin niin kutsutusta eläkeputkesta sekä osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä ja poistettaisiin työkyvyttömyyseläkkeitä koskeva erityissäännöstö. Esityksen perustelun mukaan näin pyritään säilyttämään kannustimia työnhaun ponnisteluun myös lähellä eläkeikää, Turunen sanoo.

Lakimiehille työ on merkittävä osa identiteettiä.

– Viime vuoden lopulla kumottu aktiivimalli kuitenkin osoitti, ettei varsinkaan ikääntyneiden lakimiesten työllistyminen kohene toimeentuloturvan rajoituksilla. Lakimiehille työ on merkittävä osa identiteettiä, joten työkykyiset ovat myös työhaluisia ja ovat valmiita työllistymään koulutusta vastaaviin tehtäviin.