Yksityissektorin lakimies saa käteen 2670 euroa
SUOMEN LAKIMIESLIITTO selvittää vuosittain yksityissektorilla toimivien jäsentensä palkkausta, työaikoja ja muita edunvalvonnan kannalta tärkeitä asioita. Uusin kysely tehtiin vuoden 2003 lokakuussa. Kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 2 997:lle liiton jäsenrekisteritietojen mukaan yksityissektorilla työskentelevälle lakimiehelle. Jäsenillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn myös liiton internetsivujen kautta sähköisellä lomakkeella. Vastausaktiivisuus kasvoi Vastausprosentti nousi 35:een viime vuoden 29:stä. Uutena teemana tutkimukseen otettiin kansainvälisissä tehtävissä työskentely ja niissä vaadittava osaaminen. Painotettuina tehdyt laskelmat “pakottivat” vastaajien ja kaikkien yksityissektorilla toimivien lakimiesten iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tulostaulukoista näkyy lisäksi, kuinka monta yksityisellä sektorilla työskentelevää liiton jäsentä kuului tarkasteltavaan ryhmään (N = ). Tulokset koskevat 2 967:ää vuoden 2003 lokakuussa yksityissektorilla työskennellyttä kokopäivätoimista liiton jäsentä (vastaajista 30 toimi osa-aikaisina). Asianajotoimistoissa työskentelevistä mukana on ainoastaan ryhmä “ei osakkaat”. Taulukoissa ja kuvioissa on yleisimmin käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkkojen aritmeettista keskiarvoa sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10-, F50- (mediaani) ja F90-arvot. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan esimerkiksi palkan suuruuden mukaiseen järjestykseen, alle F90-palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Raportissa tarkastellaan kokonaispalkkaa, joka on lokakuun 2003 kiinteä kuukausipalkka lisättynä päätoimeen liittyvillä rahallisilla eduilla, ylityökorvauksilla ja luontoisetujen verotusarvoilla. Erillisellä kysymyksellä selvitettiin tulospalkkauksen piirissä oloa ja tulospalkkauksen määrää. Näin saatiin laskettua myös tulospalkkioilla täydennetty kokonaispalkka. Kokonaispalkka 4 981 euroa Yksityissektorin lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka oli lokakuussa 2003 selvityksen mukaan 4 981 euroa, verotuksen jälkeinen nettopalkka 2 670 euroa. Ylityö- tai vastaavat korvaukset olivat vain 0,3 prosenttia ja luontoisetujen verotusarvo 3,9 prosenttia kokonaispalkasta. Vajaat puolet yksityissektorin jäsenistä oli tulospalkkauksen piirissä. Rahoituksessa, vakuutuksessa ja teollisuudessa tulospalkkioita maksettiin muita yleisemmin (yli 60 %) ja järjestöissä selvästi harvimmin (vain 10 %). Tulospalkkauksen piiriin kuuluvista vastaajista 78 prosentille maksettiin tulospalkkioita. Heillä palkkiot olivat keskimäärin 12 prosenttia kokonaispalkasta. Yksi kymmenestä sai tulospalkkioita yli 20 prosentin edestä. Kaikkia tulospalkkioiden piirissä olevia kohti laskettuna palkkion määrä oli keskimäärin 10 prosenttia kokonaispalkasta. Tulosten mukaan keskimääräinen tulospalkkio oli 251 euroa eli 5 prosenttia kokonaispalkasta. Yksityissektorin lakimiesten mediaanikokonaispalkka oli 4 345 euroa lokakuussa 2003. Yksi kymmenestä ansaitsi alle 2 830 ja yksi kymmenestä yli 7 670 euroa. Palkkauksen rakenne näkyy tarkemmin kuviosta 1. Liiton vähimmäispalkka- suositusta noudatetaan Lakimiesliitto vahvistaa vuosittain vastavalmistuneiden vähimmäispalkkasuosituksen. Viime vuodelle suositus oli 2 800 euroa. Tutkimuksessa kokemusvuodet määriteltiin vuoden 2003 ja valmistumisvuoden välisenä erotuksena. Vastavalmistuneiden (= 0 kokemusvuotta) alkupalkka oli keskimäärin 2 797 euroa (vuotta aiemmin 2 602 euroa). Tämä merkitsee, että liiton vähimmäispalkkasuositusta noudatettiin lähes eurolleen. Vuoden 2004 vähimmäispalkkasuositus on 2 850 euroa kuukaudessa. Kokonaispalkka kokemusvuosien, iän, aseman, sukupuolen ja toimialan mukaan näkyy kuviosta 4. Verot vievät lähes puolet Kuvioissa 2 ja 3 on tarkasteltu brutto- ja nettopalkkaa sekä veroprosenttia kokemusvuosien perusteella. Mukaan on kelpuutettu vain vastaajat, jotka ilmoittivat sekä brutto- että nettopalkkansa. Lakimiesten keskimääräinen nettopalkka oli 2 670 euroa ja veroprosentti 46. Vastavalmistuneiden lakimiesten veroprosentti oli 37 ja yli 30 vuotta sitten valmistuneiden 53. Työaikapankki käytössä kaikilla toimialoilla Yksityissektorin lakimiesten työajan selvittäminen on varsin hankalaa, sillä useat vastaajat eivät ilmoittaneet työaikaansa ollenkaan tai merkitsivät sen noin-arviona. Erikseen kysyttiin ylitöiden määrän muutosta vuodesta 2002. Sovittu työaika oli kaikilla toimialoilla 38 tuntia viikossa. Todellinen työaika sen sijaan nousi keskimäärin 44 tuntiin. Joka kymmenes lakimies teki töitä yli 50 tuntia viikossa. Neljä viidestä yksityissektorilla työskentelevästä lakimiehistä ilmoitti tekevänsä ylitöitä, ja heillä ylitöitä oli keskimäärin kahdeksan tuntia viikossa. Tilanne on säilynyt viime vuosien tasolla. Ylityöt korvattiin täysin viidelle prosentille lakimiehistä ja osittain yhtä monelle. Vastaajaa pyydettiin ilmoittamaan mahdollinen korvaustapa, vaikkei hän tekisikään ylitöitä. Ylitöiden korvaaminen toimialan mukaan näkyy kuviosta 5. Kansainvälisiä yhteyksiä kahdella kolmesta Uutena teemana tutkimukseen otettiin kansainvälisissä tehtävissä työskentely ja niissä vaadittava osaaminen. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti, että heidän työaikaansa kuului kansainvälisiä yhteyksiä. Heidän työajastaan keskimäärin neljännes kului kansainvälisissä yhteyksissä. Teollisuus-, konsultti- ja tilintarkastussektorilla työskentelevillä kansainvälisten yhteyksien hoito lohkaisi työajasta selvästi muita suuremman osuuden. Vastausten jakauma näkyy seuraavan sivun kuviosta 6. Pohjoismaat olivat selvästi työmatkojen yleisin kohde; puolet vastaajista oli valinnut ne ainakin yhtenä vaihtoehtona. Seuraavina tulivat Länsi-Eurooppa (20 %), Keski-Eurooppa (17 %) ja Baltian maat (16 %). Yksi kymmenestä ilmoitti työmatkojensa kohdemaita olevan viisi tai enemmän. Kuvioon 7 on koottu yhteenveto kansainvälistä osaamista vaativista osa-alueista. Tulokset koskevat niitä (65 %), jotka ilmoittivat työaikaansa kuluvan kansainvälisten yhteyksien hoitoon. Oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on laskettu keskiarvoindikaattori vastausvaihtoehdoista (1 = ei koskaan…. 4 = jatkuvasti). Arvon voidaan katsoa kuvaavan osaamisalueen tärkeyttä. Oma tilanne koettiin vakaaksi Edellisvuosien tapaan lomakkeessa oli työpaikan varmuutta koskeva kysymys, joka kuului: “Oma tilanteesi työpaikalla”. Kuvioon on yhdistetty vastausvaihtoehdot “lomautus mahdollinen” ja “lomautus todennäköinen” toisiinsa. Samoin on tehty vaihtoehdoille “irtisanominen mahdollinen” ja “irtisanominen todennäköinen”. Kuviossa 9 esitetään tulokset myös vuosilta 1993–2002. Tilanne näyttää säilyneen viime vuosien tasolla. Määräaikaisuus jälleen yleistymässä Vuoden 2003 lokakuussa vain viisi prosenttia yksityisen sektorin lakimiehistä oli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisuudet ovat kuitenkin selvästi yleistymässä, vaikka vuoden 2001 tutkimus antoi aavistaa, että nuorilla yksityissektorin lakimiehillä ne pikemminkin vähenisivät. Uudessa tutkimuksessa alle 30-vuotiaista naisista määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus nousi jo 21 prosenttiin (vuonna 2001 osuus oli 6 %). Miehillä vastaava osuus nousi 16 prosenttiin. Määräaikaisten työsuhteiden osuus aloittain sekä aseman, iän ja sukupuolen mukaan näkyy kuviosta 10. Palkkakehitys yleisessä tahdissa Yksityissektorin lakimiesten keskimääräinen kokonaiskuukausipalkka nousi viime vuodesta hieman maaliskuun 2003 tulopoliittisen ratkaisun mukaisia korotuksia enemmän (yleiskorotus vähintään 2,1 %, liittoerä 0,5 % sekä lisäksi tasa-arvoerä). Kaikkien palkansaajien ansiot nousivat vastaavana ajanjaksona 3,7 prosenttia. Kuviossa 8 on esitetty nimellisen ja vuoden 1979 rahassa lasketun kokonaiskeskipalkan kehitys vuosina 1979–2003 markoissa. Reaalinen keskipalkka laski vuoteen 1988 mennessä noin tuhannella markalla, minkä jälkeen se nousi muutamassa vuodessa yli alkutason. 1990-luvun alun laman myötä reaalipalkka laski aina vuoteen 1994 asti. Sen jälkeen kehitys on selvästi parantunut.
Tarkempia tietoja yksityisen sektorin palkkatutkimuksesta 2003 löytyy Lakimiesliiton www-sivujen jäsenosiosta.
|