1. Sotilaallinen kriisinhallinta ja Afganistan
Suomi voi osallistua Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston valtuuttamaan tai poikkeuksellisesti muuhun kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, jonka tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen taikka humanitaarisen avustustoiminnan tukeminen tai siviiliväestön suojaaminen.
Puolustusministeriö antaa sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämät tehtävät puolustusvoimille sekä ohjaa ja valvoo sotilaallista kriisinhallintaa. Kriisinhallintaorganisaatio kuuluu puolustusvoimiin ja on Pääesikunnan alainen. Toiminnallisesti kriisinhallintaorganisaatio on operaation toimeenpanijan alainen.
Afganistanissa on käynnissä YK:n valtuuttama monikansallinen kriisinhallintaoperaatio (ISAF-operaatio, International Security Assistance Force). Sotilasoperaatiota johtaa NATO. Mandaatin mukaan suomalaisten sotilaiden vahvuus on 195. Operaation keskeiset tehtävät ovat:
-
- Turvallisuus- ja vakauttamisoperaatioiden toteuttaminen.
- Maan armeijan tukeminen.
- Jälleenrakentamisen tukeminen.
- Humanitaaristen avustusoperaatioiden tukeminen.
2. Sotilaan toimintakyky
Joukkojen suorituskyvyn osatekijät ovat henkilöstö, materiaali, käyttö- ja toimintaperiaatteet, infrastruktuuri ja tukeutuminen. Sotilaiden osaaminen ja toimintakyky ovat joukkojen suorituskyvyn kannalta avaintekijöitä. Sotilaan toimintakyky jakaantuu eettiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen toimintakykyyn.
Eettinen toimintakyky:
-
- Eettiset toimintaperiaatteet ja eettinen kasvatus
- Moraali, etiikka, arvot
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
- Kirkollinen työ ja sielunhoito
- Arviointi
Psyykkinen toimintakyky:
-
- Psykologia
- Psyykkinen tuki
- Psykologinen puolustus
- Testaus, mittaaminen ja arviointi
Sosiaalinen toimintakyky:
-
- Sosiaalityö- ja palvelu
- Muutoshallinta, vuorovaikutus, osallistuminen ja toimintaverkosto
- Hyvinvointi
- Arviointi ja mittaaminen
Fyysinen toimintakyky:
-
- Liikuntakasvatus ja terveyden edistäminen
- Valmennus
- Testaus ja mittaaminen
3. Psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
Sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot ovat aiempaa haastavampia. Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkitys on lisääntynyt. Psykososiaalinen tuki on osa puolustusvoimien henkilöstötukijärjestelmää ja sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyä. Tukimallissa yhdistetään saumattomasti sotilaspsykologia, sotilaslääkintähuolto, sosiaalityö, kirkollinen työ, kriisiviestintä ja henkilöturvallisuus ennen operaatiota, operaation aikana ja operaation jälkeen.
Psykososiaalisella tuella ja palveluilla tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, joka muodostuu ihmisen auttamiseksi tarkoitetusta psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen tuen palveluista. Psyykkisellä jälkihoidolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tavanomainen psykososiaalinen tuki ei riitä ja tarvitaan hoidontarpeen arvio ja mahdollisesti hoitoa äkillisen järkyttävän tapahtuman jälkeisiin psyykkisiin oireisiin. Psykososiaalisen tukitoiminnan tavoitteena on ehkäistä ja lieventää traumaattisen tapahtuman haitallisia psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia.
