Suomen rahoittama Strengthening National Geographic Services -hanke Laosissa vahvistaa paikallisen kartoituksesta ja paikkatiedosta vastaavan viraston resursseja ja osaamista sekä edistää maatiedon saatavuutta ja käyttöä. OTT Jukka Pekka Tolvasen tehtävänä on varmistaa, että viraston toiminnalle on riittävä lainsäädännöllinen perusta ja avustaa toimintaa ohjaavien säädösten uudistamisessa.
Miten helsinkiläinen oikeustieteen tohtori ja valtion virkamies päätyi tällaisiin tehtäviin?
– Kaikki lähti yllättävästä yhteydenotosta 13 vuotta sitten, jolloin maarekisteriprojektiin Kambodzhaan haettiin lainopillista neuvonantajaa. Olin hiljattain valmistunut tohtoriksi ja työskentelin yliopistolla tutkijana. Päätös lähteä muutamaksi kuukaudeksi kypsyi nopeasti, mutta ajatus oli, että kyseessä olisi kerran elämässä -tyyppinen juttu, Tolvanen kertoo.
Toisin kuitenkin kävi. Kansainväliset tehtävät ovat vieneet Tolvasta Kambodzhan-matkan jälkeen maanhallinta- ja ympäristöprojekteihin Aasiaan ja Afrikkaan säännöllisesti.
Työtehtäviin on kuulunut muun muassa lainsäädännön tilaa koskevien selvitysten ja sen kehittämistä koskevien ehdotusten tekeminen, avustaminen itse säädösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa sekä kouluttaminen samoin kuin hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisen edistäminen.
Maarekisteröinti turvaa omaisuuden
Maanhallintahankkeissa pyritään tehostamaan paikallista hallintoa ja parantamaan kansalaisten oikeusturvaa. Maa on usein ainoa omaisuus ja tulonlähde. Jos se menetetään, jäädään tyhjän päälle. Omistusoikeuden turvaaminen edistää näin merkittävästi köyhyyden vähentämistä, mikä on Suomen kehitysyhteistyön yleinen tavoite.
– Omistusoikeuden turvaaminen edellyttää, että lainsäädäntö on kunnossa ja omistukselle saadaan virallinen vahvistus rekisteröimällä se, Tolvanen toteaa.
Virallisten dokumenttien puute on usein suurin yksittäinen syy maakiistoille.
Esimerkkinä onnistuneesta hankkeesta Tolvanen mainitsee Kambodzhan maarekisterihankkeen, joka vuonna 1997 lähti liikkeelle käytännössä tyhjästä. Nyt lähes koko maalainsäädäntö on uusittu, ja tuloksena maahan on rakennettu moderni rekisteröintijärjestelmä. Sen puitteissa tiloja ja tontteja on pian rekisteröity jo kaksi miljoonaa. Itse rekisteröintiprosessi on avoin ja sisältää tarvittavat oikeusturvatakeet.
Kehitysyhteistyön haasteet
Kestävien tulosten saaminen edellyttää, että kaikilla toimilla on riittävä lainsäädännöllinen pohja. Kambodzhan hankekin olisi jäänyt pelkäksi pilotoinniksi ilman rekisteröinnin virallistavan asetuksen vahvistamista. Tolvasen mielestä lainsäädännön merkitys suomalaisissa hankkeissa on kohtuullisen hyvin ymmärretty. Sen sijaan lainsäädännön integroinnissa hankkeisiin on yhä parantamisen varaa.
– On epärealistista esimerkiksi ajatella, että koko lainsäädäntö uudistetaan kahdessa kuukaudessa, Tolvanen sanookin.
Toisena tärkeänä osa-alueena Tolvanen pitää käytännön työssä tapahtuvaa tieto–taidon siirtämistä, mikä on kestävyyden kannalta usein vähintään yhtä tärkeää kuin varsinainen koulutus.
– Työtä tehdään yhdessä, ei kertomalla, miten asioiden pitäisi olla, hän muistuttaa.
Uusi ura yrittäjänä
Kehitysyhteistyötehtäviä varten Tolvanen on ollut virkavapaalla maa- ja metsätalousministeriön yleisen osaston lainsäädäntöneuvoksen virasta.
– Minulla on ollut erinomaisen hyvä tilanne, kun työnantaja suhtautui asiaan positiivisesti ja sain virkavapautta tehtäviä varten. Tämä ei ymmärtääkseni ole kovin yleistä, mikä osaltaan vaikeuttaa suomalaisen osaamisen vientiä. Virkamiehillä olisi paljon annettavaa kehitysyhteistyötehtäviin, Tolvanen sanoo.
Tolvanen jätti virkamiesuransa elokuussa ja ryhtyi yksityiseksi konsultiksi.
– Reilu kymmenen vuotta kahdessa eri tehtävässä oli mielenkiintoinen ja upea mahdollisuus. On kuitenkin selvä, ettei tällaista joustamista voi kohtuudella vaatia työnantajalta loputtomiin. Jonkinlainen ratkaisu uran suhteen oli tehtävä ja se oli tämä, Tolvanen sanoo.
Jatkuvaa oppimista
Tolvasen mukaan suomalainen oikeustieteellinen koulutus on antanut hyvän pohjan työskentelylle kehittyvissä maissa. Olennaista on kuitenkin se, että paikallinen säädöshistoria, tavat ja kulttuuri otetaan huomioon. Valmiita, sellaisenaan kopioitavissa olevia malleja ja ratkaisuja löytyy harvoin.
Toinen huomioon otettava tekijä on se, että paikallinen lainopillinen osaaminen on usein hyvin vähäistä. Tämä edellyttää operoimista aivan perusasioilla. Esimerkiksi säädöstekstin on oltava mahdollisimman yksinkertaista, selkeää ja ymmärrettävää.
– Tämä perusperiaate tosin tulisi paremmin muistaa myös suomalaisessa säädösvalmistelussa, Tolvanen sanoo.
Terveiset kehitysyhteistyöstä kiinnostuneille
Tolvanen myöntää, että kehitysmaissa asuminen ja työskentely avartavat elämänkatsomusta.
– On oltava valmis unohtamaan tuttu ja turvallinen, varautua lähes mihin tahansa, olla sopeutuvainen ja avoin. Työssä olennaista on myös muistaa roolinsa ja se, että on vain antamassa neuvoja. Ei pidä ottaa henkilökohtaisesti, vaikka niitä ei aina kuunneltaisi. Kaikkein tärkeintä on ehkä kuitenkin kärsivällisyys, sillä asiat etenevät useimmiten hitaasti.
Entä jos voisit nyt vastata uudestaan siihen ensimmäiseen puhelinsoittoon, lähtisitkö?
– Voisi sanoa, että elämä Suomessa olisi ollut helpompaa, jos olisin vastannut kieltävävästi. En kuitenkaan ole katunut ratkaisua missään vaiheessa, eli ehdottomasti lähtisin, hän vakuuttaa.
