LakiMies

Blogit ja kolumnit
13.06.2022 • Antti Innanen

Ensin ei ollut yhtään. Sitten oli yksi. Suomen ensimmäinen naisjuristi, Agnes Lundell, valmistui vuonna 1906.

Valmistujaistilaisuudessa lainopillisen tiedekunnan dekaani Wilhelm Chydenius totesi kannustavasti: ”Ette koskaan voi tulla onnelliseksi juristina ja onnentunne on kuitenkin naiselle tärkein”.

Ehkä pelkkä ”onnea valmistumisen johdosta” olisi riittänyt.

Pikakelataan tähän päivään. Moni asia on muuttunut, ja moni asia on vielä muuttumassa. Koko ”naisjuristin” käsite tuntuu typerältä, kun juristeista enemmistö on naisia.

Koko ”naisjuristin” käsite tuntuu typerältä, kun juristeista enemmistö on naisia.

Lakimies on sukupuolitettu ammattinimike. Se sisältää mies-päätteen, jolla viitataan, no, miehiin. Se on jäänne vanhoilta ajoilta, jolloin maailma oli epätasa-arvoisempi kuin nykyään.

Nuoret Juristit ry teki toukokuussa Lakimiesliiton valtuuskunnalle aloitteen siitä, että liiton hallitus velvoitettaisiin valmistelemaan liiton nimen muuttaminen sukupuolineutraaliksi. Aloite eteni hallituksen valmisteluun valtuuskunnan hieman muokkaamassa muodossa. Päätettäväksi asia tulee syyskokoukseen. Samalla valtuuskunta antaa koko juristikunnalle suunnan.

Ammattinimikkeistä on käyty vilkasta keskustelua Twitterissä ja useissa muissa viestintäpalveluissa jo usean vuoden ajan. Keskustelu on välillä roihahtanut ja taas sammunut. Keskustelun herättäminen on usein epäkiitollista ja raskasta. Hiljaa oleminen olisi epäilemättä helpompaa. Asiat eivät kuitenkaan muutu itsestään.

Keskustelun herättäminen on usein epäkiitollista ja raskasta. Hiljaa oleminen olisi epäilemättä helpompaa.

Äitini on lakimies (tuntuu erikoiselta kutsua häntä lakimieheksi) ja entinen asianajaja. Hänellä oli tapana tukeutua Kotimaisten kielten keskukseen vaikeissa kielenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä.

Kotimaisten kielten keskus suosittaa sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden nykyaikaistamista. Suomen kielen lautakunta antoi jo vuonna 2007 suosituksen, jonka mukaan viestimissä ja julkisen vallan kielenkäytössä pitäisi edistää sukupuolineutraalia kieltä. Myös virkakielen täsmällisyyden ja selkeyden näkökulmasta uudistus olisi perusteltu.

Kyseessä on myös ammattikunnan markkinointi ulospäin. Me haluamme antaa itsestämme kuvan modernina ja reiluna ammattikuntana. Pölyttynyt ja sukupuolittunut termi ei sitä tee.

Me haluamme antaa itsestämme kuvan modernina ja reiluna ammattikuntana. Pölyttynyt ja sukupuolittunut termi ei sitä tee.

Tiedotusmiehet ry vaihtoi nimensä Suomen tiedottajien liitoksi 1978. Lehtimiesliitto vaihtoi nimensä 1992 Journalistiliitoksi. Olisiko aika heti perään muuttaa Lakimiesliitto vuonna 2022 Juristiliitoksi?

Lakimiesliiton nimenmuutos on toki ainoastaan valtuuskunnan jäsenten päätettävissä. Nimenmuutos edellyttää valtuuskunnassa kolmen neljäsosan kannatusta annetuista äänistä. Voi olla, että liiton jäsenistä yli yksi neljäsosa ei halua uudistua. Mutta jossakin vaiheessa liiton on pakko uudistua. Sukupuolittuneet ammattinimikkeet eivät ole tulossa takaisin muotiin.

Sukupuolittuneet ammattinimikkeet eivät ole tulossa takaisin muotiin.

Meillä on vastuu siitä, että ammattikunnastamme käytetään tasa-arvoisia, inklusiivisia ja sukupuolineutraaleita ilmaisuja. Meidän pitää edistää juristikunnalle tärkeitä arvoja, vaikka lakimies nimikkeenä olisikin itselleen rakas. Lisäksi ehdotus ei tietenkään rajoita lakimies-nimen käyttöä, jos siitä haluaa vielä pitää kiinni.

50-vuotishaastattelussaan Agnes Lundell sanoi tuntevansa itsensä (vastoin dekaanin ennustusta) täysin tyytyväiseksi ja onnelliseksi sekä juristina että ihmisenä. Uskon, että me voimme myös olla tyytyväisiä ja onnellisia juristeina. Juristi kuulostaa itse asiassa aika hyvältä.

Kirjoittaja on CEO, Dot., antti@dot.legal