Juhlavuottaan viettävä 70-vuotias Lakimiesuutiset-lehti on vain vuoden emojärjestöään Suomen Lakimiesliittoa nuorempi. Lehden synty rinta rinnan Lakimiesliiton kanssa kuvaa hyvin sen tärkeää roolia julkaisijayhteisön ja sen jäsenten siteenä. Vuonna 1945 oman lehden perustamista perusteltiin tarpeella luoda kiinteä ja välitön yhteys liiton jäseniin, ja tätä samaa tehtävää lehti pyrkii täyttämään yhä 70 vuotta myöhemmin. Vaikka lehden tekemisen tavat ovat 2000-luvulla muuttuneet, on jäsenen ja liiton yhtenäisyyttä korostavalla sisällöllä yhä suuri merkitys Lakimiesuutisissa.
Lakimiesuutisilla on ollut merkittävä rooli myös suomalaisen juristikunnan ammatti-identiteetin kehittymisessä. Jo ensimmäisessä numerossa lehden tehtäväksi määritettiin myös ammattikunnan yhteisöllisyyden vahvistaminen. Oman lehden tehtävä oli kertoa liiton toiminnassa kulloinkin esillä olevista kysymyksistä sekä muista lakimieskunnan yhteisistä, huomiota ansaitsevista asioista. Samalla toivottiin, että lehti lujittaisi lakimieskunnan sisäistä yhteyttä.
Kohti ammatillista sisältöä
Lakimiesuutiset ilmestyi ensimmäisen kerran syyskuussa 1945. Ensimmäiset kaksi vuosikymmentä julkaisu oli vaatimaton tiedotuslehti, jonka sisältö koostui edunvalvonnasta, uutisista ja ilmoituksista – siis puhtaasti järjestöllisestä sisällöstä. Lehden alkuperäinen nimi Lakimiesliiton tiedoituksia vaihtui nykyiseen vuonna 1966, jolloin myös lehden koko ja sivumäärä kasvoivat. 1970- ja 80-luvuilla Lakimiesuutisten sivumäärää kasvatettiin entisestään, ja henkilöhaastattelut sekä lakien ja oikeuskäytäntöjen kuvaukset vakiinnuttivat paikkansa lehden sisällössä. 1990-luvulla lehti paisui 64-sivuiseksi, ja 2000-luvun alussa ryhdyttiin julkaisemaan säännöllisesti kolumneja. 1970-luvulta lähtenyt kehitys onkin tuonut lehteen yhä laajemmin ammatillista sisältöä järjestötekstien rinnalle.
Lakimiesuutisia tehtiin hyvin pitkään liiton sisällä, kunnes päätoimittajan Liisa Grönroosin jäädessä eläkkeelle osa lehden tekemisestä ulkoistettiin. Vuonna 2004 lehden tekemiseen tulikin jäsen- ja asiakaslehtien tekemiseen erikoistunut sisällöntuotantoyhtiö, joka alkuvuosista lähtien on pyrkinyt jatkamaan lehden kehittämistä ammatillisempaan suuntaan. Heti ensimmäisenä vuonna lehden sivumäärä kasvatettiin yli 70:n ja sekä ulkoasua että sisältöä uudistettiin.
Ulkoistus muutti lehteä
Ulkoistuksen vaikutukset näkyivät heti ensimmäisessä numerossa. Ulkoistuksen yhteydessä lehti muuttui ulkoasultaan värikkäämmäksi ja monimuotoisemmaksi. Kuvamaailma monipuolistui, ja visuaalisuuden merkitys kasvoi. Kuva sai aiempaa suuremman roolin sisällössä, kun myös juttujen kuvitukselle varattiin enemmän tilaa ja kuvakoot kasvoivat. Lehden värikkyyden lisääntyminen näkyi konkreettisesti erilaisten väripintojen käytössä. Kun aiemmin käytettiin hyvin hillittyjä pastellisävyjä, ulkoistuksen jälkeen mukaan tulivat myös hyvinkin räikeät värit.
Lehden ulkoasuun vaikutti myös ulkoistuksessa luotu osastointi. Eri aihepiirit jaettiin ulkoistuksen jälkeen omiin lokeroihinsa, ja kolumnit sekä erilaiset vieraskynät erottuvat aiempaa paremmin muusta sisällöstä. Uudeksi osioksi lehteen luotiin ”lyhyesti”-uutispalsta ja kaikkien juttujen pituuksiin kiinnitettiin enemmän huomiota.
Myös sisällöllisesti ulkoistaminen merkitsi Lakimiesuutisille helposti havaittavaa muodonmuutosta. Ennen uudistusta lakialan asiantuntijat kirjoittivat valtaosan lehden teksteistä. Jutut sisälsivät paljon lakeihin ja lainsäädäntöön liittyvää asiaa, ja tekstit oli kirjoitettu juridiikan asiantuntijalta toiselle juridiikan asiantuntijalle. Myös työoloihin ja työhyvinvointiin liittyviä asioita käsiteltiin asiantuntijavetoisesti, sillä usein artikkelin kirjoittaja oli aiheeseen perehtynyt tutkija tai muu asiantuntija. Kirjoitustyyli vastasi pikemminkin akateemista kuin journalistista tapaa. Niin sanottua kevyttä sisältöä ei lehdessä juuri ollut.
Henkilökuvia tehtiin jo ennen uudistusta, mutta tällöin iso osa haastateltavista esiintyi erilaisissa auktoriteettiroolissa, kuten oikeusministerin tai yliopiston professorin virassa. Ulkoistuksen jälkeen haastateltavista on nostettu asiantuntija- ja auktoriteettiroolin ohella entistä enemmän esiin myös ”pehmeää” henkilökohtaista puolta vaikkapa harrastusten kautta.
Vuoden 2004 jälkeen journalistinen ote on lisääntynyt Lakimiesuutisten sisällössä ja asiantuntijavetoisuus on vähentynyt. Vaikka aiheet ovat pitkälti samoja, niitä käsitellään nyt journalistisin keinoin. Lehden voikin sanoa keventyneen, mikä lienee juuri kirjoitustavan muutoksen vaikutusta.
Kahden ammatin kohtaaminen
2000-luvulla yhä useampi ammattijärjestö on siis turvautunut oman lehden tekemisessä journalismin ja sisällöntuotannon ammattilaisten apuun ulkoistamalla ainakin osan lehdestään erilaisille sisällöntuotanto- tai asiakasviestintäyhtiöille. Vain harva järjestö ulkoistaa edelleenkään koko lehtensä tekemistä journalisteille niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella, mutta esimerkiksi ulkoasun ja taiton tai ulkoasun, taiton ja muutaman artikkelin teon siirtäminen ulkopuoliselle yritykselle on yhä yleisempää. Osa ammattijärjestöistä on päätynyt Lakimiesuutisten kaltaiseen ratkaisuun, jossa liiton ydintoiminnalle tärkeiden sisältöjen kirjoitusvastuu pidetään itsellä, mutta muu osa lehden tekemisestä ostetaan ulkopuolelta. Tällöin esimerkiksi erilaiset edunvalvontaan ja järjestötoimintaan liittyvät tekstit tehdään itse, mutta muun muassa henkilöhaastattelut tai reportaasit annetaan toimittajien tehtäviksi.
Tein viime syksynä 29 akavalaisen lehden tuottajille sähköpostikyselyn, jossa tiedustelin heidän tapaansa tuottaa omaa lehteään. Sain vastauksen 23 liitosta. Valtaosassa sisältö tehdään yhä järjestössä itsessään, mutta taitto on ulkoistettu. Vain seitsemässä lehdessä taittokin tehdään itse. Kiinnostavaa oli havaita, että suurin osa vastaajista halusi perustella, miksi sisältö tehdään yhä itse. Pääsyyksi mainittiin alan erityisyys ja se, että ulkopuolisten ei uskota kykenevän kirjoittamaan riittävän syvällisesti kyseisen alan asioista. Sitä vastoin lehden ulkoistamista ei yksikään vastaaja perustellut. Kiintoisaa oli, että tekemäni kysely koettiin arvottavaksi ja sävyltään kriittiseksi, ikään kuin lehden tekeminen itse olisi oletuksena huonompi asia.
Ay-lehden ulkoistaminen merkitsee kahden erilaisen ammattikunnan yhteistyötä ja kohtaamista. Kun suurin osa asiakas- ja jäsenlehtitoimistoista sekä niiden työntekijöistä tarkastelee lehden tekemistä journalistien silmin, moni ammattiyhdistys näkee julkaisunsa edustamansa ammattikunnan kautta. Tällöin tekemisessä korostuvat kahden eri ammattikunnan ammatilliset taidot ja osaaminen sekä mahdollisesti hyvinkin erilainen näkemys tekstistä ja kirjoittamisesta.
Tämä kahden ammattikunnan kohtaaminen näkyy myös Lakimiesuutisissa esimerkiksi tekijöiden erilaisina ajatuksina tekstistä ja sen tekemisen tavoista. Tätä eroa ei myöskään pyritä peittelemään Lakimiesuutisissa, vaan erilaiset kirjoitustavat ja näkökulmat saavat näkyä lehden sivuilla. Tämä on lehdelle sekä vahvuus että heikkous.
**
Teksti: Heidi Hänninen, kuvat: Thinkstock
Kirjoittaja tutki helmikuussa 2015 julkaistussa gradussaan muun muassa Lakimiesuutisten tekemisen tapoja ja niiden muutoksia.
