Liian usein kuulee sanottavan, että kaikkia lomia ei ehdi millään pitää, kun on niin paljon töitä. Tai että lomia ehtii pitää vain muutaman päivän pätkissä. Lomalla on kuitenkin tärkeä tehtävä, eikä loman pitämättä jättäminen ole yleensä hyvä vaihtoehto tai ainakaan ylpeyden aihe.
Nykyisin työ on monelle intohimo ja motivaation lähde. Työ ei aina edes tunnu työltä, kun se imaisee mukanaan. Asiantuntija- ja esimiestyössä tarvitaan huomiokykyä, usean asian tekemistä samanaikaisesti, muistia, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Lisäksi oma osaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä, ja myös erilaiset tekniset laitteet työvälineinä vaativat uuden oppimista. Työ on vaativaa ja olosuhteet tiukkoine aikatauluineen kuormittavia. Työ kuormittaa aivojamme enemmän kuin osaamme aavistaakaan. Siksi työstä on välillä pidettävä taukoa ja annettava aivojen palautua. Vähän niin kuin akutkin vaativat lataamista, myös ihmisaivot ja ihmisen hyvinvointi vaativat palautumista ja lepoa.
Palautuminen työn rasituksista edellyttää sekä fyysistä että psyykkistä palautumista. Lomalla on siten merkitystä meidän hyvinvoinnillemme kokonaisuutena.
Koko työyhteisö hyötyy lomasta
Lomalla on positiivisia vaikutuksia koko työyhteisöön. Kovasta kuormituksesta palautunut työntekijä saa enemmän aikaan työssä ja myös vapaa-aikanaan. Hän tarttuu innokkaasti asioihin sekä oppii uutta helpommin.
Työkuormituksesta palaudutaan työn lomassa pidettävien taukojen, iltojen, viikonloppujen ja lomien aikana. Lomat ovat näistä pisimpiä, ja siksi ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen palautumiseen. Kukin rentoutuu eri tavalla – yksi tykkää nukkua pitkään, toinen matkustaa ja kolmas mökkeilee. Joku tekee kaiken tämän. Pääasia on, että irrottautuminen työstä onnistuu niin, etteivät työasiat pyöri päässä loman aikana.
Loman alkamiseen on hyvä valmistautua. Keskeneräiset asiat tulisi mahdollisuuksien mukaan saattaa sellaiseen kuntoon, että loman jälkeen on helppo jatkaa. Itse jätän ennen lomalle lähtöä työpöydälle listan, josta voin heti loman jälkeen tarkistaa, mikä asia vaati välittömiä toimenpiteitä ja minkä ehtii tehdä myöhemminkin. Kun listan on kerran kirjoittanut ja jättänyt taakseen, sitä ei tarvitse loman aikana miettiä. Työt kyllä odottavat.
On olemassa tutkimusnäyttöä lomaa pitäneiden ja ilman lomaa jääneiden välisistä terveyseroista (esimerkiksi kasvaneesta riskistä sydän- ja verenkierron häiriöihin). Samalla tavalla kasvaneita riskejä on erittäin pitkiä työpäiviä ja -viikkoja tekevillä henkilöillä. Loman ja lepohetkien terveysvaikutukset ovat siis tutkitusti merkittäviä.
Lakisääteinen vuosiloma on melkein yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. Vähimmäislomaoikeus on kasvanut vuoden 1922 työsopimuslain yhdestä viikosta nykyiseen vuosilomalaissa määriteltyyn viiteen viikkoon. Samalla tavalla kuin työaikalaki on työsuojelullinen laki, niin on myös vuosilomalaki. Sen tarkoitus on suojella työtekijöitä liialta rasitukselta suomalla tietty määrä vapaa- aikaa vuoden aikana. Vuosilomalain uudistaminen on alkamassa. Toivotaan, että uudistuksessa muistetaan lain suojelullinen tarkoitus.
Vuosilomalain tarkoituksena on suojella työtekijöitä liialta rasitukselta.
Kirjoittaja Jaana Meklin on Suomen Farmasialiiton työmarkkinajohtaja sekä Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja.
